Bloggaaja toisensa perään esittelee saamiaan sponsorilahjoja, joten pitäähän minunkin saamani yllätykset esitellä. Minulle tärähti viime viikolla postissa paketti, joka sisälsi jotain tarpeellista ja toivottua, nimittäin ihonhoitotuotteita. Paketin lähettäjä nimenomaan tiedusteli olisiko minulla jonkin suhteen puutetta ja kurjuutta ja toteutti sitten vienot toiveeni. Edellinen meikinpuhdistus-kasvovesi-kosteusvoide- settini oli Cliniquen ja se alkoi vedellä viimeisiään. Odotinkin jo innolla  noiden tuotteiden loppumista, sillä en pitänyt niistä lainkaan. Tilalle sainkin nyt jotain paljon mieluisampaa, nimittäin Acon uusia Natuvivetuotteita. Lahjusten lähettäjänä toimi pitkäaikainen hyväntekijäni pohjoisesta jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä kosmetiikan saralla jo lähes kolmekymmentä vuotta. Tuon mahtavan yhteistyökumppanin nimi on tietenkin Mun Rakas Mamma! 😀

natuvive

Aiemmin käyttämäni Acon Cliniderm-sarja oli jotenkin muuttunut eikä ihan samoja tuotteita ollut enää saatavilla, joten äiti valitsi apteekin tädin avustuksella minulle nuo Natuvive Olive-tuotteet joiden luvataan sopivan normaalille ja sekaiholle. Ainakin muutaman päivän käytön jälkeen sekä puhdistusaine, että kasvovesi ovat tuntuneet todella miellyttäviltä ja toimivilta. Puhdistusaine on juurikin toiveideni mukaista, eli pehmeää ja hellävaraista vaahtoa, joka tuntuu iholla miellyttävältä. Kasvovesi on pienestä alkoholimäärästään huolimatta todella hellävaraisen ja jopa kosteuttavan tuntoinen. Mun naama tykkää! Ainoastaan kosteusvoide on vielä korkkaamatta, sillä yritän kiukulla käyttää ensin edellisen voiteen rippeet pois. Ehkä parin päivän päästä saan avata tuon uuden ihanalta vaikuttavan purnukan.

Natuvive tuotteiden kerrotaan 85%-95% valmistettu luonnon raaka-aineista eikä niissä ole käytetty paljon parjattuja parabeenisäilöntäaineita. Eri ihotyypeille on tarjolla tuo oliivi-sarja normaali- ja sekaiholle, manteli kuivalle iholle sekä merimineraalit erityisesti sekaiholle. Natuvive tuotteita löytyy kasvojen lisäksi vartalolle ja hiuksille. Granaattiomena ja papaija-vartalotuotteet näyttävät ainakin pakkaustensa puolesta todella herkullisilta ja voisin hyvinkin kuvitella hankkivani niitäkin kokeiltavaksi. Olen nimittäin ollut aiempiinkin Acon tuotteisiini erittäin tyytyväinen, joten uskaltaisin epäillä pitäväni näistäkin.

Ja näistä tulikin mieleen, että sitä Acon kevyesti ruskettavaa kosteusvoidettakin on kehuttu ihan hirvittävästi. Sitä pitää syöksyä ostamaan mitä pikimiten! Ehkäpä samalla tarttuu mukaan noita edellä mainittuja vartalotuotteitakin. Raporttia saattaa siis vielä seurata.

Onko muilla vielä kokemuksia tästä uutuussarjasta?

PS: Mitä mieltä olette otsikkotyylin vaihdoksesta? Eikös toimikin nuo punaiset laatikot aika kivasti?


Kuten jo aiemmin olette saaneet lukea, minä olen ollut jo muutaman vuoden ajan vankkumaton mummoalkkareiden kannattaja (siis mitä tulee pöksyjen korkeuteen, ei väriin). On vaan yksinkertainen tosiasia, että vatsamakkarat makaavat paremmin alushousujen sisäpuolella kuin retkottamalla vyötärökuminauhan päällä. Johonkin kohtaan se on se pöksyjen kuminauhan aiheuttama vekki aseteltava, enkä minä keksi sille juurikaan parempaa kohtaa kuin oletetun vyötärön paikka.

Lauantaisiin hääkekkereihin löysin vartaloa nuolevan mekkoni alle Lindexiltä vielä piirun verran korkeammat ”pikkarit”  kuin mitä kaapistani normaalisti löytyy.  Ja vielä sellaiset jotka vetosivat minuun myös kauneudellaan eivätkä pelkästään käytännöllisyydellään. Nämä  jo lähestulkoon ahdistavat kainalosta, niin maksit ne ovat. Mitäs muuten veikkaatte, monetkohan koon xs-stringit  pyöräyttäis tuosta samasta kangasmäärästä, joka menee noihin yksiin 44-46 kokoisiin mummiksiin? Mä veikkaan et viidettoista!   (nuo kuvan mallipöksythän lienee huomattavasti pienempää kokoa kuin omani. En tohdi laittaa kuvaa, mutta voin kertoa, että ne ovat hervottomat! :D)

mummöpöksyt_Lindex

Aika ihanan riettaat nuo sukkanauhat, eikö? Häihin mennessä kuitenkin nappasin nauhat pois (ovat siis ihan irroitettavaksi tarkoitettu), sillä en halunnut ottaa sitä riskiä, että vilauttaisin niitä vahingossa jollekin isosedälle.

Lindexissä (myös tuolla nettikaupassa) oli muutenkin nyt tarjolla paljon menneiden vuosikymmenien estetiikkaa henkiviä alusvaatteita. Esimerkiksi alla näkyvien rintaliivien kohdalla pisti enemmän kuin hieman harmittamaan oma giganttinen kuppikoko. Liivejä taisi löytyä C-kuppiin saakka.

pinkit_rintaliivit mustat_balconetteliivit_Lindex

mummöpöksyt_Lindex2

Mä vaadin lisää tällaisia kauniita alusvaatteita kauppoihin omassa koossani! Nuo vetoketjulla varustetut pöksyt on ehkä vielä pakko käydä hakemassa, niin kovasti ne jäivät minua vaivaamaan. Pöksyt oikein huutavat, että niihin kuuluu leveä takamus! Huraa, sellainen minulta löytyy!


Lauantai hurahti kaikin puolin hurjan nopeasti ja tuntui, että juhlat loppuivat liian lyhyeen. Minulla tuli laittautumisen ja lähdön kanssa loppujen lopuksi niin kiire, ettei paljoa ehtinyt enää stressaamaan pukeutumisen kanssa. Jäi siis kenkäkaappi penkomatta ja jätin suosiolla irtoripsien kanssa tuhertamisenkin väliin. Koska oikeasti tärkeää tuossa päivässä oli vain se, että sain olla paikalla todistamassa kahden ihmisen suurta onnen päivää. Kyyneliä tuli valutettua niin kirkossa kuin puheidenkin aikana ja olikin melkoinen työ yrittää kuivata nesteet suoraan silmämunasta ennen kuin ehtivät valuttaa meikit poskille.

Juhlat sujuivat kaikin puolin mallikkaasti enkä minäkään enää muistanut juurikaan stressata pukeutumisestani, vaan viihdyin koltussani ja kengissäni mainiosti. Täällä muutaman tuomion saaneet kilttien yo-tyttöjen ja varhaiskeski-ikäisten perheenäitien kengät saivat livenä varsin kovasti kehuja. Ainoa vaatteisiin liittyvä negatiivinen asia oli se, että 10 denierin stay uppini tarttuivat jo kirkon puupenkkiin ja repesivät ennen kuin ehdin kirkosta ulos. Vaihtareita ei tietenkään ollut, joten luotin siihen, ettei silmäpako näy vaaleista ja ohuista sukista kovinkaan kauas ja sinnittelin niillä muutaman tunnin jonka jälkeen nakkasin ne menemään.Mä luulen, että häissä on ihmisillä muutakin katseltavaa kuin mun sääret. 😀

haa8

haa2

Kävin torstaina kampaajalla ja tukasta tuli taas mustaksi värjäämisen myötä astetta skarpimman näköinen. Tuntuu kuin kasvotkin olisivat saaneet kunnon kohotuksen. Silmämeikissä myötäilin asusteiden violetteja sävyjä ja pidin huulet tapani mukaan melko neutraaleina.

haa3

Juoksin lauantai aamupäivänä hädissäni Lindroosille tummuneiden korujeni kanssa ja sain onnekseni todella ystävällistä palvelua. Tarvitsemistani koruista rannekoru oli kunnossa ja vain korvakorut olivat tummuneet, joten myyjä ystävällisesti puhdisti ne eikä edes ottanut maksua vaan selvisin helpottuneella kiitoksella ja isolla hymyllä. Kiikutan korusarjan loput osat kiillotettavaksi myöhemmin paremmalla ajalla. Kuvasta siis bongattavissa Björn Weckströmin Lapponialle suunnittelemat rannekoru ja korvakorut. Murun varustin tietenkin satsiin kuuluvilla kalvosinnapeilla.

haa6

haa7

Tarjoilut olivat kekkereissä enemmän kuin kohdillaan. Etenkin Suklaamoussekakku oli viedä järjen. Miksi, oi miksi, en jemmannut sitä käsilaukkuuni! 😀

haa15

hat1

Tässä sitten muutamia kuvia koltustani. Jälkimmäinen kuva ei ole tästä emakosta kovinkaan edustava, mutta kavaljeerini puolestaan näytti siinä niin syötävän komealta, että kuva oli pakko julkaista. Murun kravatti valittiin mekkoni mukaan. Niin, että miten niin mies ei voi olla asuste? 😉

haa14

Miekkoselleni napsahti bileistä mukaan nakki ensi tammikuulle. Lapussa käsketään muistamaan morsiusparia omatekemällä runolla. Voi olla, että joudun hieman tehtävässä auttamaan. Herralle olisi kuulema mieluummin kelvannut serkulle osunut lappu, jossa tehtävänä oli viettää morsiusparin kanssa heinäkuussa mukava hetki terassilla. No, onneksi kyseistä touhua voidaan harjoittaa ilman nakitustakin.

haa13

Olen niin tottunut korkkareissa pieneen platoon, että ohuet pohjat pistivät päkiät välillä anomaan armoa. Niinpä kengät lensivätkin aina välillä nurkkaan ja tallustelin välillä mukanani olleilla Vagabondin metallinhohtoisilla avokkailla. Morsiuskimppumatsiin puolestaan osallistuin mahdollisuukseini maksimoimiseksi vallan ilman kenkiä. Lämmittelyliikkeistä ja kyynärpäätaktiikasta huolimatta kukkaset ohittivat näppini (taas! Mö en ikinä saa kimppua!!) ja rojahtivat sukkanauhan metsästäneen herran avovaimolle. Eli yhteen parheeseen onnistuivat pelaamaan molemmat naimakauppoja enteilevät symbolit.

Koska murun sukulaisia oli paikalla melkoinen liuta, saimmekin kuulla ihan jokusen kysymyksen, että milloinka mahtaa olla meidän vuoro. Ainoa vuosiluku jonka kuulin miehen suusta oli 2075. Noinkos sitä sitten hänen 100 vuotis synttäreiden kunniaksi vihille vihdoin päräytetään!

haa9

haa11

haa10

Häätanssia tahditti Kingpin orkesterin esittämä Coldplayn In my place. Aikas herkkää oli. Ja toisten herkistelyähän on tietenkin sitten kaikkien taltioitava vehkeellä jos toisellakin. Syyllistyin siihen itsekin. 🙂

haa5

haa4

Loppuun vielä pari epäedustavaa kuvaa lisää tästä häävieraasta. Mekko oli kotoisin Flashista ja maksoi jonkun naurettavat 35 € ja kengät Andiamosta. Eikä nuo kengät loppujen lopuksi harmittaneet mua oikeastaan lainkaan, sillä sopivat tuohon mekkoon kyllä enemmän kuin hyvin ja mieskin tykkäsi niistä kovasti. Jos hän kuuntelee minun toiveitani kravatin suhteen, niin kyllä minäkin arvostan hänen mielipidettään oman asuni kanssa.

Jos muuten joku toinen pullero kaipailee yksinkertaista ja mukavaa juhlamekkoa ja tuo minun kolttuni miellyttää, niin vinkataanpa, että samaa mekkoa oli tarjolla myös luonnonvalkoisena, pinkkinä ja limenvihreänä.  Yritin kauheasti etsiä netistä, että missä kaikkialla noita Flash-liikkeitä Suomessa oikein on, mutta en päässyt selvyyteen. Ainakin pääkaupunkiseudun useammassakin ostoskeskuksessa ja Porissa liike löytyy Isokarhusta.

Viihtyisää oli ja se oli ehdottomasti tärkeintä. Hääpari oli upean näköinen ja onnensa kukkuloilla. Ruoka oli mahtavaa, seura mukavaa ja ohjelma viihdyttävää. Ja mikä ihaninta vierellä juhli oma rakkaani. Kaikin puolin ihan päivä siis. Jää asukriiseilyt ihan mitättömäksi ongelmaksi kaiken onnen keskellä. 🙂