Tää lähtis ihan pian murun kanssa kaupaan keräämään piknik-herkkuja kärryyn ja sitten suunnataan Kirjurinluotoon kuuntelemaan Elton Johnia ja muita päivän artisteja. Ehdin kuitenkin tänään töiden lomassa pikaisesti skannata tuon juhannuksen alla Iltalehden Ilona-liitteessä ilmestyneen jutun ja laitankin sen nyt tänne jos joku halukas ei ehtinyt lukea sitä lehdestä.

 

Ensimmäisen aukeaman löydät TÄÄLTÄ. Ja toinen aukeama TÄSTÄ.

Olen juttuun itse ihan suht tyytyväinen, mutta onhan se aina vähän oudon tuntuista kun joku muu kasaa minun sanomisistani kokonaisuuden jättäen pois mitä tahtoo ja korostaen mitä tahtoo. Valokuvaaja Roni Lehden kuvattavana oli todella mukava ja helppo olla ja se välittyi mielestäni kivasti kuviinkin. Jännää olla välillä itse kameran tuolla puolen. Sitä oppii ajattelemaan mallinpohjausta ja kuvaamista vähän toiseltakin kantilta. Kaikin puolin kiva kokemus siis koko juttu!

Kiitokset jutusta siis ihanalle toimittajalle Sinikka Tiernalle, valokuvaaja Roni Lehdelle ja tukan tötterölle vääntäneelle Maikulle! 🙂

 

EDIT: Ääh, en tiedä miksi nuo kuvat ei nyt aukea niin isona kuin pitäisi.. Mahtaako tekstistä saada selvää lainkaan? Koitan palata asiaan vielä tänään, jos saisin ne näkymään isompina. 😛

Edit2: kyllä se Ctrl + painamalla suurenee sen verran että voi lukea!


Edellisen postauksen rannerenkaat ja huulipuna pääsivät molemmat eilen illalla käyttöön, kun suuntasimme murun isän ja hänen avovaimonsa syömään ja sen jälkeen kuuntelemaan Jazz-jamittelua. Pukeutumiskriisi oli lähtiessä melkoinen, eikä se nyt sitten ihan nappiin mennytkään, mutta tulipa taas testattua jotakin uutta yhdistelmää. Pitää jatkaa vaatekaapin mylläämistä, jos sieltä vaikka löytyisi joku noille housuille sopiva kesäyläosa.

Ril’sin veska ja korallinen huulipuna kuitenkin passasivat yhteen melkoisen hyvin. Ja kengissäkään ei tietenkään ole mitään valittamista. Ihastun noihin Wienin tuliaisiin itse asiassa koko ajan vaan enemmän ja ainakin omasta mielestäni ne saavat jalkani näyttämään aika näteiltä ja siroilta.

Ja tässä sitten hieman lisää fotoa tuosta kesän suosikkipunasta huulilla. Kyllähän se nyt on kiva, kun kalkinkalpeasta naamasta erottuu edes herkullisen väriset huulet. 😀 Tuo hieman paahtuneemman värinen kaveri oli parkissa ruokapaikamme edessä ja minä samalla kertaa pelkäsin ja ihailin sitä.

Vaatekriisistä ja vatsan pingottaneesta ylensyönnistä huolimatta ilta oli mitä mukavin. Kiehtovat jazz-rytmit ja hyvä skumppa kivassa seurassa. Mitäpä sitä muuta kaipaisi keskiviikkoiltaan.


Siitä huolimatta, että jo teini-iästä asti mammani on joka käänteessä yrittänyt saada minua innostumaan huulipunan käytöstä (”pistäisit nyt edes vähän huulipunaa, niin et näytä niin haamulta”), niin punat ovat  enimmäkseen saaneet härskiintyä meikkipöytäni laatikoissa. Kesäkuisella Helsingin reissulla kuitenkin vietin hetken jos toisenkin huulipunankäytön suurlähettilään eli Pupulandian Jennin seurassa ja koin pientä valaistumista. Sain erään meikkaajan toimesta huuliini kirkasta korallinsävyä ja niin Jenni kuin moni muukin intoili sen sopivan minulle loistavasti ja joidenkin lausuntojen mukaan kyseinen kosmetiikkatuote jopa sai kasvoni hehkumaan. Melkoinen suoritus pikkuiselta väripuikolta!

Sen verran kuitenkin aloin innostumaan kehuista, että päädyin Helsingin shoppailukierroksellani ostamaan reilun tunnin sisällä neljä huulipunaa. (olen aiemminkin maininnut, että mulla on vaan asennot On tai Off). Jenni kehui ostoksista kuultuaan olevansa minusta suorastaan ylpeä. 😀

Suurimmaksi suosikiksi ostoksista on reilun kuukauden aikana noussut ehdottomasti L’oreal Paris Color Riche Intense -puna ja sävy nimeltä Magnetic Coral.  Laiskat meikkipäivät ovat saaneet ihan uutta potkua tästä ja muista  isojen tyttöjen värikynistä!

Kesän asusteiden Top-listalla on värikkäiden huulien lisäksi pysytelleet erilaiset kullan ja pronssin sävyiset korvakorut ja rannerenkaat. Ja minä kun olen yleensä niin hopean ystävä, mutta jotenkin tämä kesä heittää kaiken päälaelleen. Isomman rannerenkaan historiasta minulla ei ole tarkkaa muistikuvaa.. OIisiko se voinut löytyä joskus mamman laatikoista? Se on joka tapauksessa pyörinyt korurasiassani jo vuoden jos toisenkin. Ilahduinkin melkoisesti kun reilun viikon takaisella Rauman reissulla eksyin pieneen antiikkiliikkeeseen ja löysin sen korutiskistä tuon kapeamman renkaan, joka näytti kovin kovin tutulta. Vitonen tiskiin ja vanha rannerenkaani sai uuden pikkusiskon.

Kuvia punasta ja korusisaruksista In action luvassa seuraavassa postauksessa… nyt painuu pää tyynyyn.

Kesän lemppariasusteisiin on ehdottomasti kuulunut kuvissa näkyvä huulipuna ja rannerenkaat.