30.03.2012 My precious

 Indiedaysin bileistä on jo pari viikkoa, mutta aiemmin en ole vielä saanut Jussin minulle suunnittelemaa mekkoa tänne esille ihan kokonaisuudessaan. Nyt niitä kuitenkin olisi viimeinkin luvassa!

Mekosta tuli ihan kaikkea muuta kuin millaisia toiveita alunperin Jussille esitin, mutta oikeastaanhan asia meni niin, että Jussi vaan tiesi paremmin mitä kaipaan. 😀 Minä kun ajattelin alunperin, että tahtoisin jotain värikästä, epäsymmetristä ja muunneltavaa. Mutta kun Jussi hahmotteli tuon paperille kahvilan pöydän ääressä ja näytti palan kultaista nahkaa, olin jo täysin myyty ja unohtanut aiemmat ajatukseni.

Jussin suunnitelmaan omat lisätoiveeni olivat ainoastaan taskut. Minä vaan jotenkin rakastan kotelomekkoja joissa on taskut, ne tuovat ripauksen itselleni sopivaa rentoutta muuten niin asialliseen vaatteeseen.

Muutenkin mekko muuttui matkan varrella hieman, sillä alunperin suunnitteilla olleet vetoketjukiinnitteiset hihat jätettiin pois ja yläosan nahkaa korvattiin mekon mustalla trikoolla hieman kyljissä ikään kuin hieman huijaamaan esiin minun olematonta vyötäröäni.

Takaa päin otettua kuvaa ei nyt satu olemaan, mutta mekko on takaa kokonaan musta ja yksityiskohtana on selässä näkyvillä oleva ronski kullanvärinen  vetoketju.

mekkokuvista kiitokset Malenan puolisolle!

Mekon valmistumisen kanssa meni hieman viime tinkaan johtuen siitä, että minä en mittojen ottamisen ja kekkereiden välillä käynyt kertaakaan Helsingissä, joten ensimmäisiä palasia sovitettiin päälleni vasta keskiviikkoiltana, kun ID:n juhlat olivat perjantaina.

Eikä sekään nyt olisi vielä mitään kiirettä aiheuttanut, mutta kun torstaina sattui sitten olemaan Olavin uuden malliston näytös, joten herra suunnittelijalla oli vähän muutakin puuhaa kuin minun mekkoni.

Loppujen lopuksi tätä tyttöä ehdittiin pitää vielä hieman jännityksessä ihan viime metreillä, kun perjantaina klo 17 Jussi sanoi puhelimessa lähtevänsä hakemaan kaupasta lisää kanttinauhaa, kun oli peijakas mennyt loppumaan pahimoilleen kesken. No eipä siinä nyt hätää kun bileiseein piti suunnata vasta tunnin päästä. 😀

Joku hermoheikompi mimmi olisi saattanut olla jo lähimmässä vaatekaupassa hakemassa jotain hätävarakolttua, mutta mä hengailin suht tyynenä hotellihuoneessa ja kuvailin meikkiäni ja tukkaani kunnes herra Salminen sitten hieman kuuden jälkeen koputti oveeni pukupussin kera. Ja paremmin kuin hyvin ehdin juhlimaan ihan uunituoreuttaan höyryävä mekko päällä!

Laukkuna oli jo aiemminkin täällä vilahtanut Wienin reissulla Forever 21:sta ostamani kirjava clutch, joka passasi vallan hienosti mekon kultaiseen nahkaan. Jalkojen alla minua korkeuksiin olivat kohottamassa huimat Pour La Victoiren mokkakorkkarit, jotka sitten kuitenkin bileiden pidemmälleedetessä vaihtuivat mihinkäs muuhunkaan kuin rakkaisiin leopardeihin!

Mun täytyy selkeästi alkaa nyt taas kevään tullen harjoittaa mun hieman huonoksi käynyttä korkokenkäkuntoani, jotta alkais taas kintut tottua kyseiseen urheilulajiin bikereilla löntystellyn talven jälkeen.

Itse ainakin oli supertyytyväinen asuuni ja erityisesti tuohon ihan varta vasten minulle tehtyyn mekkoon. Ja mikä parasta, myös herra suunnittelija itse oli luomukseensa tyytyväinen. Todettiin mekon olevan yhtä aikaa ihan meidän molempien näköinen. Eli silloinhan se oli kaikin puolin loistava suoritus. Ja koska mekossa käytetty nahka on samaa jota Jussi käytti myös Olavin S/S 2012 mallistossaan solmii se tämän mekon hienosti juuri tähän kevääseen. I’m happy! He’s happy!

Nyt mä sitten vain toivon lisää mahtavia kemuja tuolle mekolle! Voisiko joku ystävistäni pamauttaa vaikka naimisiin nyt melko piakkoin, sillä mekko sopisi loistavasti myös häävieraan asuksi?