Työkoneelta löytyi parin viikon takaiset asukuvat meidän studion avajaispäivältä, joten tuupataanpas ne tännekin.

 

Juhlittiin tosiaan uusien toimitilojemme avajaisia perjantaina 13. päivä ja käsky kävi, että kaikilla täytyy olla päällä jotain firman värien mukaista. Se tarkoitti minulle ja mun harjoittelijalle studiopuolen tunnusväriä pinkkiä, mainospuolen tyyppien sisällyttäessä asuunsa jotain limenvihreää.

Niin kovasti kuin olen joskus pinkistä pitänytkin, niin tällä kertaa kaapista ei löytynyt mitään passelia. Onneksi henkkamaukka pelasti jälleen ja juoksin hakemassa sieltä edellisenä iltana juuri ennen sulkemista pinkin perus t-paidan.

Aamulla olikin sitten lähtiessä ihan epätoivoa, kun pinkki ei tuntunut sopivan lainkaan yhteen minkään tämänhetkisten lempparivaatteideni kanssa. Päälle päätyikin sitten hieman vieraan tuntuinen kokonaisuus. Mutta ei voi mitään sillä mentiin.

Johtuneeko sitten juurikin vaatevalinnoista, että kuvassa naamalla loistaa oikein kunnon teennäinen jäykkishymy. Tai ehkä se johtuu vaan siitä, että farkut oli jotenkin mystisesti kutistuneet tuosta vyötärön kohdalta sitten edellisen käyttökerran.. Hups..mites se silleen. 😀

Tuo H&M:n keinonahkahihainen trikoorotsi on taas hyvä esimerkki siitä, että yritän aina välillä antaa mahdollisuuden jollekin kivan näköiselle vaatteelle, vaikkei materiaalit ihan miellyttäisikään. Rotsi oli alennuksessa tarjolla kymmenellä eurolla ja pähkäilin siinä sitten, että ”kai minä nyt siedän yhdet keinonahkahihat, kun tää on niin edullinenkin”.

No.. pitäis vaan suosiolla jättää noi muovit kauppaan vaikka kuinka halvalla saisi. Kyllä nimittäin siihen malliin hikoilin noissa elmukelmu hihoissa, että meinasi kuolema tulla. Yäks. Ois se kuitenkin kiva, että vaatteissa toimis jonkinmoinen ilmanvaihto. Mutta tulipa nyt sitten annettua kökkömatskulle mahdollisuus ja todettua se jälleen huonoksi ideaksi.

Eli melko monta asiaa oli asussa pielessä.. farkut ahdisti, pinkki väri ahdisti, rotsin kuumottavat hikilähmämuovihihat ahdistivat ja kokonaisuus nyt muutenkin on jotenkin huono. Mutta selvisin päivän hulinat silti hengissä.

Vaikka vaatteet eivät juuri fiilistä kohottaneetkaan, niin kekkeröinnin aihe puolestaan ilahdutti sitäkin enemmän. Ja tämä riemu onkin sitten onneksi pitkäikäistä. On nimittäin kuulkaa melko mukavaa tehdä töitä uudessa ihanassa studiossa! Tältä mun työpaikalla sitten näyttää. 🙂

Että ei muuta kuin tervetuloa kuvattavaksi! 🙂 vidastudio.fi

 


Mulla on töissä ihana meikkauspaikka!

Tänään päälle päätyi taas pitkälti sitä mitä jostain puolipitoisten läjästä sattui ekana käteen osumaan. Huivi,kengät ja laukku tuli sitten tarkoituksella napattua piristämään sinivalkomustaa värittömyyttä.

Mutta sitten kun tein eteisessä lähtöä ja vilkaisin itseäni peilistä, alkoi kyllä naurattaa. Tajusin nimittäin yhtäkkiä, että päälle oli päätynyt melkoisen sponsoroitu kokonaisuus. Taitaa ihan tuo huivi , alusvaatteet  ja silmälasit olla itse ostettu (nekin melkein kaikki alennuksesta), mutta kaikki muu onkin sitten saatua. Eli omalle lompakolle kohtuullisen keveä kokonaisuus. Lucky me!

Mutta miten tällainen superhalpa pukeutuminen sitten onnistuu?

  • Ole se hemmoteltu kuopus, jolle ihana vaatteita rakastava mamma hankkii ihania kuteita lahjaksi vielä sittenkin kun olet kolmekymppinen.  Kengät kustansi mamma 10 vuoden takaisella Italian reissulla. Myös Peter Hahnin pehmeä kashmirneuletakki on lahja äidiltä.
  • Kuvittele, että muita ihmisiä kiinnostaa sinun vaatekaappisi ja shoppailusi ja kirjoita siitä vuosikausia internetissä. Se johtaa siihen, että saatat saada ilmaisia vaatteita tai lahjakortteja kauppoihin. Raitapaita on Lindexin Holly & White -mallistoa ja hankittu Lindexiltä saadulla lahjakortilla jolla sai valita kaksi tuotetta kyseisestä mallistosta. Alla Triumphilta saatu muotoileva alustoppi.
  • Tunge itsesi kaikenmaailman projekteihin kuten tekemään tv-ohjelmaa. Joku haastateltavista voi yllättää lahjoittamalla juontajille vapaavalintaiset farkut. Crockerin farkut saatu JC:sta Indiedays Fashion TV:n kuvauksissa.
  • Hanki ne kauan kaipaamasi silmälasitkin vasta sitten, kun kohdalle sattuu kiva alennus. Silmälasit hankittu Fashion TV:ssa esillä oleen  Nissenin tarjoaman -30% alennuksen avittamana.

  • Sen lisäksi, että itse bloggaat, kaveeraa myös muiden bloggaajien kanssa. Joku voi nakata sinulle lahjaksi saamansa laukun, josta ei itse välitä. Kiplingin laukusta siis kiitos Natalle!
  • Kaveeraa myös ihanien siskosten kanssa, joilla on oma korukauppa josta kerrot mielelläsi myös blogissasi. Korukokoelmasi todennäköisesti kasvaa. Sydän-ankkuri korvikset saatu Koruharakasta.
  • Kirjoita blogissa asioista joita toivot lahjaksi. Joulupukki voi lukea blogiasi. Axcentin rannekello on joululahja tarkkasilmäiseltä murultani.

  • Poimi mukaan Goodie Bagit kaikista kissanristiäisistä joissa käyt. Ne sisältävät usein kosmetiikkaa. Kynnet on lakattu lakalla jonka merkkiä en muista ja se on saatu paikasta mitä en muista.

  • Kun joudut joskus ostamaan jotain itsekin, suosi halpiskauppoja, alennusmyyntejä ja lastenosastoja.Punainen jenkkihuivi hankittu parilla eurolla jostain vapaavalinnasta tms.  Rintsikat löytyi Porissa vierailulla olevasta alusvaate-outletista ja alushousut jostain aletangolta. Sukat hankittu edullisesti H&M:n lastenosastolta.

Ja kun sitten yhtenä aamuna sattuu niin, että lähes kaikki päällepuettu on jonkun muun sinulle kustantamaa, ole siitä yhtä aikaa ilahtunut, huvittunut  ja hämmentynyt ja kirjoita sitten huomioistasi  siihen rättiblogiisi.

Ja  lopuksi toivo, että näin suoraviivainen ilmaisella kamalla ”vouhottaminen” herättää keskustelua yhtälöstä blogit ja mainonta, sillä aiheen nostattamat ajatukset ovat kovin kiinnostavia.

PS. Jos ei nyt jollekin sisälukutaidottomalle vielä kaikesta edeltävästä tekstistä käynyt ilmi, niin postauksessa esiintyvien ilmaisten hyödykkeiden määrällä mitattuna, tämä postaus on silkkaa lukijoien mainoksilla raiskaamista.


 Mulla oli tänään yks työkeikka joka vei mut iltapäivällä Porin Etelärantaan samoihin aikoihin, kun sinne kokoontui hirveet määrät haalarihemmoja aloittelemaan vapun juhlintaa. Tuli siellä sitten napsittua vähän muitakin kuvia kuin mitä duunikuviot vaati.

Vaikka ympäristö onkin vielä kovin harmaata, niin pirteiden vappuasusteiden ja haalareiden ansiosta näkymät olivat ilahduttavan värikkäät.

”Mieki haluun nussii.” Hirveen ”kivoja” noi jotkut haalarimerkit. Itse en ole koskaan haalareita omistanut eikä omalla opiskeluporukallani juurikaan osallistuttu mihinkään yleisiin opiskelijakemuihin vaan pidettiin omiamme, joten tuo koko haalarikulttuuri on jäänyt itselle aika vieraaksi. Mut kauhiasti siellä kaikilla roikkui haalareissa kaikenmoista rojua!

Ja sit toi koira… onko ehkä joku maailman suloisin! Mulla on nyt paha koiranpentukuumeilu meneillään. Teen Googlessa kuvahakuja hakusanoilla ”cute little puppies” jne. 😀 Mut siihen se täytyy oma koirakuumeiluni sitten jäädäkin. Tai no, jos jollain olis lähipiirissä joku pentu niin haluisin käydä silittelemässä ja paijailemassa, mutta omaa koiraa mä en voi kuitenkaan ottaa. Eli huokailen vaan söpöjen kuvien äärellä.

Bongasin myös Pikatchun!

Wapprobaturin alkajaisiksi joella nähtiin kirkkoveneillä tapahtunut haastesoutu, jossa eri korkeakoulujen henkilökunnat sekä opiskelijakuntien edustusjoukkueet kilpailivat toisiaan vastaan. Ei enää mitään muistikuvia ketkä voitti henkilökuntien kisan, mutta opiskelijakuntien kisan voitti omasta mielestäni juuri oikea joukkue eli Satakunnan AMK:n opiskelijakunta, SAMMAKKO.

Kauheen vanhaksi tunsin itseni tuolla nuorien ja villien opiskelijoiden joukossa. Kumma juttu.  Ja omasta näkökulmasta koko vappu tuntuu ihan hemmetin kaukaiselta asialta vielä toistaiseksi. Siitäkin huolimatta, että muru pisti eilen simat pöhisemään. Mutta tässähän on vielä vaikka kuinka monta päivää töitäkin tehtävänä ja vaikka mitä! Mut juhlikoon tuo nuoriso sitten meidän vanhustenkin puolesta. 😀

PS. Tuossa viimeisessä kuvassa näkyy muuten vähän tämä nykyinen punertava tukkaväri!