28.08.2012

Posted at 17:44h in Yleinen by
0 Likes

Pikaiset terkut kesken työpäivän tällä tavalla kaksoisleualle armollisesta lintuperspektiivistä napatun asukuvan muodossa!

Nuo H&M:n reisitaskuhousut löytyivät mun omasta kirpputorikasasta ja päätin antaa niille vielä yhden mahdollisuuden.Mutta ei, ei ne vaan jotenkin miellytä vaikka niin mukavat ovatkin. Nuo karmivan kokoiset taskut vievät jotenkin ihan tarpeettoman paljon huomiota reisiin ja tekevät jaloista epätaapainoisen näköiset. Mikä lie päässä viirannut, kun olen nämä joskus hankkinut. Väri olis kiva, mutta kyllä se taitaa tämän duunipäivän päätyttyä olla bye bye näille pöksyille.

 

Kävin muuten tänään toistamiseen sokeroinnissa. Se oli nyt toisella kerrallakin edelleen yhtä kivutonta ja kivaa (oon outo, I know..) kuin aiemminkin. Viisi viikkoa ehti siis kulua edellisestä kerrasta ja niistä noin kolme viikkoa sääret ja kainalot pysyivät sellaisena, ettei karvat häirinneet vielä lainkaan. Jossain parin viikon paikkeilla säärten iho oli toisinaan  etenkin suihkussa käydessä hieman arka ja kihelmöivä, ihan kuin ne uudet säärikarvat olisivat siellä poranneet reittiään ihon läpi vapauteen. 😀

Viime viikolla sitten alkoi olla jo sen verran mittaa, että turkista eroon pääseminen rupesi tuntumaan oikeasti ajankohtaiselta etenkin, kun edessä on matka hellelukemilla hemmoteltuun Roomaan, missä tulee varmasti heiluttua kintut paljaina.

Parasta sokeroinnin jälkeisessä karvankasvussa on ollut ehdottomasti se, että esim. bikinirajat eivät missään nimessä olleet ikävästi kutisevat kuten terällä vedetyn sängen jälkeen. Säästyin siis ikäviltä pistelyn tunteilta ja myös toisinaan höyläilyn jälkeen esiintyviltä karvatupentulehduksilta. Myös kainaloissa pehmeänä takaisin kasvavat karvat eivät tuntuneet yhtään niin ikävältä kuin sellainen raapiva sänki yleensä tekee.

Eli vaikka sokerointi karvanpoistometodina vaatiikin sen, että ne jouhet aina ehtii kasvaa välillä sellaiseen mittaan, että myös tarttuvat sokeriin, niin ainakin omasta mielestäni tämä tuntuu ehdottomasti parhaalta tavalta päästä eroon karvoista. Tämä on siis tästä lähtien pakollinen meno, joka on tavalla tai toisella sovitettava kuukausibudjettiin. 😀

Nyt ahkerana takaisin töiden kimppuun. Vielä olisi tämä ilta ja pitkä huomispäivä edessä ja sitten koittaa reilun viikon loma!

 


27.08.2012

Posted at 15:15h in Yleinen by
0 Likes

Tässäpäs nyt sitten heti perään yksi kuva missä edellisen postauksen mummobukleejakku on päässyt päälleni. Halusin samalla näyttää miten kivalta nuo vajaapunttiset Lindexin farkut näyttävät korkkareiden kanssa. Paljaat nilkat nyt vaan ovat yksi lempiasioistani pukeutumisessa.

Onhan toi jakku nyt edelleen vähän mummo, mutta kyllä se esimerkiksi noin pillien ja korkkareiden kanssa näyttää mielestäni oikein käyttökelpoiselta. Eiköhän niittimummis pääse käyttöön ainakin sen kustantamansa vitosen edestä.

Ulkona sataa muuten tällä hetkellä ihan käsittämättömän paljon vettä. Alkoi ehkä tämänpäiväinen trikoomaksimekko + sandaalit -asu tuntua ehkä hieman väärältä valinnalta. Mutta kun mä päätin aamulla, että koska nyt on vielä elokuu, mä haluan pukeutua kesävaatteisiin! Töistä kotiin saattaa polkea märkä ja kylmettynyt nainen.


26.08.2012

Posted at 21:07h in Yleinen by
0 Likes

Erilaisia tweed- ja bukleejakkuja tai sellaisia kovasti muistuttavia yksilöitä on viime aikoina tullut vastaa lähes joka kaupassa siihen tahtiin, ettei niiden näkemiseltä ole voinut välttyä. Kyseessä on jälleen kerran sellainen trendi, että aluksi olen sivuuttanut sen ihan vain toteamalla, että ei ole minun juttu. Mutta tarpeeksi kauan kun sitten on katsellut lehtiä, blogeja ja kauppojen tarjontaa, niin kovasti ne alkaa sellaisetkin asiat kiinnostaa, jotka ensin on sivuuttanut.

Bukleejakkujen klassisimpia versioita katsellessa tulee väkisinkin mieleen Chaneliin pukeutuneet pariisilaisrouvat jakkupuvuissaa, mutta oman mielenkiintoni saa kuitenkin astetta tai paria rennommat versioinnit aiheesta. Etenkin alla olevan kollaasin oikean laidan IRO:n vetskareilla somistettu jakku ja Mangon koko asu innostavat minua melkolailla.

Elvis Blazer -Modström, Talia boucle knit jacket -IRO, Cream lace tipped jacket – Dorothy Perkins, Jacket -Mango .

Minua noin niinkuin lähtökohtaisesti kiinnostaa melko monenlaiset jakkuasiat, mutta samalla joudun n. 90% tapauksista toteamaan, että katselemani vaate näyttää puskurieni kanssa ainoastaan naurettavalta. Mitkään jämäkät materiaalit kun ei käy ellei jakkua ole tehty just omien mittojen mukaan ja pituuden kanssa täytyy olla tarkkana, ettei oo vahingossakaan liian lyhyt jne.Ohitan siis useimmiten kivaltakin näyttävät bleiserit ja jakut ihan suosiolla edes sovittamatta, niin säästyypähän tympiintymiseltä.

Näin olisi todennäköisesti käynyt myös tämän bukleejakkutrendin kanssa ellei lähetystorilta olisi sattunut käpälään oman kokoinen mummojakku vitosella. Niin pienellä rahalla uskalsin ottaa pikkuisen riskin ja testata saisiko rumilla tätinapeilla varustetusta vaatteesta pienellä tuunauksella kivan lisän omaan vaatekaappiini.

Koska käsityötaitoni ovat perintötekijöistä huolimatta melko rajalliset, joten mun harvat tuunailuni ovat siksi aina tasoa ”rähmäkäpälä aloittelijoille sopiva”. Tälläkin kertaa oli siis kyse ihan vaan nopeasta niittituunauksesta. Sillä olipa muut mitä tahansa mieltä, niin omalla kohdallani niitit eivät ole koskaan pois muodista. Hopeiset pikku pyramidit ovat kuuluneet tavalla tai toisella pukeutumiseeni jo 15 vuotta, joten sopivat loistavasti mummojakun pelastajaksikin.

Tätinapit siis nips veks! Ja isompia ja pienempia niittejä sopiville paikoille sommittelemaan. Noin varttia myöhemmin ja vain paria pientä kirosanaa myöhemmin vitosen mummojakun ilme oli muuttunut astetta ajankohtaisemmaksi ja oman näköiseksi.

Laitoin niittejä ainakin näin aluksi melko maltillisesti. Yhdet isommat niitit taskuihin, rivit pieniä niittejä rintataskuihin ja pieni pystyrivi niskaan. Hieman mietin vielä olkasaumoja, mutta ainakin jos meinaan pitää jakussa sen kevyet olkatoppaukset saattaisi niittirivit tuoda jo hieman liikaa volyymiä harteille. Mutta pitää katsella miltä tuo alkaa tuntua käytössä, että kaipaisiko se vielä jotain lisää.

Mitäs mieltä, nuoreniko mummojakku yhtään?