20120901-222645.jpg

No niin! Minun reissuni alkoi sitten kuvan mukaisissa merkeissä. Pääsin Helsinki-Vantaan lentokentälle mistä minun piti hypätä bussiin jolla pääsisin tänne läheiseen hotelliin, mutta onnistuinkin sitten hankkimaan itselleni ambulanssikyydin.

Oli sellainen liukuhihna (niinkuin liukuoportaat ilman portaita) hieman liukas, kun oli balleriinojen pohjat märät. Niinhän siinä kävi, että lipesi jalka alta ja kaaduin siihen metallihihnalle jossa on aika mukavan terävää hammastusta.

Vasen polvi auki ja oikea nilkka hieman niksnaks. Paikalla sattui just olemaan onneksi yksi Finavian työntekijä ja hän kiikutti minulle ensin hieman paperia verenvuodon tyrehdyttämiseksi ja soitti ensiapua paikalle.

Tatuoitu ihan suht komea ambulanssihemmo totesi, että yhdestä melkoisen isosta reiästä ja pikku palkeenkielistä huolimatta tikkejä ei tarvita ja pärjättiin haavojen puhdistamisella ja sitomisella. Nilkkakin selvisi suurinpiirtein säikähdyksellä ja sain hoito-ohjeiksi hautoa vammoja kylmällä ja juoda vähän punkkua. 😀

Ambulanssikuskit olivat sitten niin kivoja, että tarjoutuivat heittämään minut lentokenttähotellille, jossa mamma mua jo odotti. Saavuin siis paikalle komeasti neonkeltaisella ambulanssilla lentokenttäbussin sijaan.

Nyt täällä sitten haudon vuoroin polvea ja vuoroin nilkkaa kylmällä ja toivon, että kivut pysyy sen verran kurissa, että ei reissu mene ihan pipariksi. Hieman saattaa kyllä joutua etsimään vaihtoehtoisia liikkumistapoja pitkien kävelymatkojen sijaan.

Mutta, en aio lannistua pikku vastoinkäymisestä huolimatta. Reissusta tulee nilkuttamisesta ja huonosti koukistuvasta polvesta huolimatta varmasti loistava ja polveen jäävä todennäköisesti tosi ruma arpi tulee aina muistuttamaan minua matkasta. 😀