18.05.2013 Keittiöpsykologiaa

Ihana aurinkoinen ilma! Viime viikonloppuna jouduttiin siirtämään yksi hääkuvaus sateen vuoksi studioon, mutta tänään pääsi vihdoin tekemään kesäkauden ekan miljööhääkuvauksen ja varsin mukavassa säässä. Tarkeni hyvin työskennellä t-paidalla, joten nyt iho tuoksuu auringolle. Pitänee alkaa kaivelemaan kaikki kesäsandaalitkin jo kaapin perukoilta, sillä niitä vois pian jo alkaa käyttämään!

Nyt nähtävät kuvat ei kuitenkaan ole tältä päivältä, vaan reilun viikon takaa Helsingistä päivältä jolloin puut olivat vielä paljaat, mutta kesän tulon saattoi jo haistaa. Ihan pelkällä t-paidalla ei vielä uskaltanut lähteä liikenteeseen, mutta aurinko lämmitti hetkittäin todella lupaavasti. Seurana ja valokuvaajana oli maailman paras Iina, jonka luokse pääsen ilokseni jälleen ylihuomenna.

Oranssia, valkoista, värikkäitä raitoja! Ja vain yhden vaatekappaleen verran mustaa. Olen kulkenut ainakin puolikkaan sateenkaaren mittaisen matkan vaikkapa NÄISTÄ AJOISTA. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia. Huono ehkä siinä mielessä, että kaupoista löytyy nyt paljon enemmän vaatteita joita himoita ja haluta kuin silloin, kun kaikki oli pelkkää mustaa.

Mietin sitäkin, että korreloikohan tuo väriasia jollain tavalla myös mielialani kanssa, sillä fiilis on ollut parin viime vuoden aikana nousujohteinen. Ehkä hieman hitaasti kiipeävä, mutta on kuitenkin menty selvästi valoa kohti. Olen alkanut päästä irti siitä tahmeimmasta suosta, jossa tarvoin muutaman vuoden sairauksien kanssa tapellessani ja vielä pitkään niiden jälkeenkin. Pelko oli aina läsnä ja mieli ahdistunut. Hyvätkin asiat menivät ohi ikään kuin huomaamatta, kun päässä pyöri yksi ja sama stressin ja pahan mielen kakofonia.

Nyt kun katson aikaa taaksepäin, niin huomaan, että vaikka edelleen olen välillä melkoinen stressipeikko, niin siinä missä aiemmin moniin vuosilukuihin leimautui huonoja juttuja, niin esimerkiksi viimeisen vuoden ajalta muistan hirveästi kaikkia ihania, hyviä ja huikeita tapahtumia ja asioita.

farkut-Lindex Generous (saatu), t-paita-Cubus, pellavajakku – Soft Grey, Ellos, laukku – Topshop, kengät -Vans

Toki se olisi ihan turhan suoraviivaista keittiöpsykologiaa, jos vertaisi vaatekaapin väriskaalaa päänsisäisiin sävyihin, mutta kyllä näillä jotain yhteistä siltikin on. Olen oppinut ottamaan hieman rennommin ja uskomaan myös hyvien asioiden mahdollisuuteen (melkoisella varauksella edelleen, mutta uskon silti). Samalla olen relannut myös tällaisten pintapuolisempien asioiden kuin vaatteiden suhteen. Ehkä mä sen vuoksi olen uskaltautunut laajentamaan skaalaani myös värien suhteen.

Hyviä muutoksia on siis elämässä tapahtunut ja mä toivon niiden jatkuvan.

Niitä kivoja muutoksia on tapahtunut myös mun kenkäkaapissa tänä keväänä. Olen nimittäin löytänyt uuden nimen suosikki kenkämerkkieni listalle ja se on Vans! Vielä pari kuukautta sitten en omistanut ainuttakaan paria kyseisen merkin kenkiä, mutta nyt multa löytyy noita huikeita tpssuja jo neljä paria ja siitä on kiittäminen naapuritontin Nataa, joka on aiheesta kiitettävästi blogissaan saarnannut.

Kuvissa näkyvät kirjavat upeudet löytyivätkin Natan kirppispöydästä maaliskuussa ja saivat minut suunniltaan ilosta. Olin nimittäin etsiskellyt juuri kyseisiä kenkiä jo edelliskesästä saakka nähtyäni ne yhdellä tytöllä ratikassa, mutta omaa kokoani ei enää löytynyt mistään. Ja sitten tuli Nata kirppiskamoineen ja yllätti iloisesti. Hiphei! Olen käyttänyt noita tossuja jo ihan hurjasti. Olen kulkenut itse asiassa viimeisen kuukauden ajan 80 % ajasta Vanseissa. Mun täytyy esitellä mun vaatimaton kokoelmani täälläkin!

Nyt täytyy kiitää.. mua tullaan noutamaan kesän ensimmäiseen grillaus sessioon anopin kesäasunnolle. Shortsit jalkaan ja arskat päähän. Illalla sitten viisukatsomoa! Ihanaa lauantaita kaikille!