27.11.2014 No kun kyllä voi
Huomenna sen paljon puhuttu avioliittolakiäänestys sitten vihdoin koittaa eduskunnassa. Minä ihan todella todella toivon, että tasa-arvoinen avioliittolaki saadaan nyt vihdoin läpi. Toivon sitä tietenkin ennen kaikkea niiden ihmisten puolesta joiden elämään tuolla lailla on vaikutusta, mutta toivon sitä myös sen vuoksi, ettei minun tarvitsisi enää lukea ja kuulla kaikkea sitä käsittämättömän huonoa argumentointia (tai no, ”Ei vaan voi” ei kyllä ole argumentointia..) asian vastustajilta, sillä järkälemäinen osa siitä tekstistä saa minut pahoinvoivaksi ja ihan saatanan ärtyneeksi.
Omassa päässäni tasa-arvoinen avioliittolaki kuluu osastoon ”itsestäänselvyydet” ja sen vuoksi onkin tuntunut ihan uskomattomalta huomata kuinka moni ihminen on edelleen valmis pyyhkimään tasa-arvolla ja yhdenvertaisuudella lattiaa. Itse en edes ajattele asiaa siten, että ”tässä ajetaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia”, vaan ihan vain niin, että tässä ajetaan rakkauden ja ihmisten oikeuksia. Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä kukakin ihminen tekee makuuhuoneessaan ja kenen kanssa, vaan asia koskee sitä ketä toista joku ihminen rakastaa ja keneen hän luottaa niin paljon, että haluaa muodostaa hänen kanssaan juridisen yksikön. Avioliitto, tuo juridinen sopimus, jossa yhdistyy niin rakkaus kuin järjen ja käytännön asiatkin ei voi olla kiinni siitä minkämalliset sukupuolielimet sopimuksen tekijöiltä löytyy tai siitä, että jonkun toisen uskonnolliseen vakaumukseen ei tällainen ”homostelu” sovi.
Kaikki on sanottu jo sataan kertaan, jokainen onneton argumentti on juuria myöden kumottu, mutta kertaanpa nyt minäkin tässä vielä muutamat eniten käytetyt vastalauseet ja omat terveiseni niihin.
”Mutta kun aviolitto on kristillinen asia ja tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi”
No kun avioliitto ei oo pelkästään kristillinen asia siitä huolimatta, että kirkko saa omia jäseniään vihkiä. Avioliitto on juridinen sopimus, jonka voi solmia myös kirkkoon kuulumattomat. Avioliitto ei siis ole sama asia kuin kirkkohäät!!!
Raamattuun tai mihin tahansa muuhuun uskonnolliseen teokseen vetoaminen on lakia säätäessä aivan tyhjä arpa. Kaikki emme usko samaan jumalaan eikä edes samaan jumalaan uskovat tulkitse uskontonsa sääntöjä samoin. Tätä Suomen valtion lakialoitetta vastustaessa uskontoon vetoaminen = ei yhtään mitään. Sillä ei ole arvoa. Kirkon piirissä voi sitten asiasta tapella taas erikseen. (Ei kyllä mun mielestä tarttis tapella sielläkään, sillä se jumala johon minä uskon, pitää kaikkia tasavertaisina ja on sitä mieltä, että tärkein on rakkaus)
”Raamatussa sanotaan, että..”
Katso edellinen kohta. Raamatulla ei ole tässä kohtaa mitään valtaa. Näitä maamme lakeja säädetään kaikkia ihmisiä varten olivatpa he sitten kristityyjä, muslimeja, hinduja, ateisteja tai uskoisivat vaikka yksisarvisiin.
”Lapsella on oikeus isään ja äitiin”
Mun mielestä lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen rakastavien vanhempien kanssa. Tässä kohtaa vanhempien sukupuolijakaumalla ei ole varmasti yhtään mitään merkitystä. Heterovanhemmat eivät automaattisesti takaa turvallista ja rakkaudentäyteistä lapsuutta, joten heterovanhemmuutta ei siksi voitane pitää minään malliesimerkkinä. Lapsia on kasvanut niin kieroon kuin suoraankin aikojen saatossa niin heterovanhempien, homovanhempien, yh-vanhempien, sukulaistätien, isovanhempien ja vaikka minkä hoteissa ja väittäisin ”lopputulokseen” vaikuttaneen ihan muut asiat kuin kasvattavan tahon sukupuoli ja seksuaalisuus.
”Homoavioliitto loukkaa heteroita ja vie pohjan heteroiden avioliitoilta”
Jos toisen onnellisuus ja oikeudet loukkaa sua, niin kannattaa vähän tutkiskella sitä omaa sisintään, että mistä kenkä oikeasti puristaa. Sulla on karkkia ja joku toinenkin saa, niin alkaako ne omat muka maistumaan pahalta? Avioliittosi on sun ja sun puolisosi välinen asia, enkä edes suht mielikuvitusrikkaana ihmisenä keksi skenaariota että miten joidenkin muiden ihmisten keskenään tekemät sopimukset voisivat horjuttaa teidän liittoanne. En vaan ymmärrä.
”No kun ei voi”
No kun kyllä voi.
