Ekat uuden blogin asukuvat! Mä jaksan nyt olla innoissaan kaikesta "ekasta", kun tuntuu, että täällä uudessa mestassa kaikki vaan jotenkin näyttää ja tuntuu paremmalta. Mut kai mä saankin nyt jonkin aikaa intoilla ja vouhottaa? Saanhan?

Tänään oli taas yhden keväisen merkkipaalun aika, kun paljastin palan nilkkoja pilvien takaa varovasti kurkkivalle auringolle. Jotenkin vaan tuo pieni pätkä paljasta ihoa kenkien ja legginssien välissä (on muuten pitkästä aikaa päällä sellaiset) tuo paljon keväisemmän fiiliksen kuin se, että jalassa olisi ollut sukkahousut. Taas näitä ihmeellisiä fiilisjuttuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko-Soyaconcept/neultakki-La Redoute, Ellos/kengät-Vans (saatu)

Päälle pääsi Ratsulasta hetki sitten hankkimani Soyaconceptin mustavalkoinen mekko. Mä olen pahasti ehdollistunut Ratsulan kanta-asiakkaille muutaman kerran vuodessa lähettämiin alennuskuponkeihin ja päädyn lähes aina sellaisen saadessani rättiostoksille. Mä oon niin helppo. 😀 Hain tällä kertaa uudet suosikki rintaliivini toisella -20% alelapulla ja toisen käytin tuohon mekkoon, jonka lähtöhintakaan ei ollut kuin 39,90 €.

Sovitin ensin mekosta kokoa XL ja harmistuin, kun hieman väljälinjaiseksi tarkoitettu malli ei tuntunut oikein itselleni istuvan ja mekko jäi ikävästi pussittamaan rintojen alta.Kirosin siinä jo taas vaihteeksi puskureitani ihastellessani tuota mekon kuosia. Onneksi älysin ja uskalsin kuitenkin koittaa yhtä kokoa pienempää kolttua, sillä sehän näyttikin heti paljon paremmalta.

Soyaconcept on itselleni suht tuntematon merkki enkä ainakaan muista omistaneeni heidän vaatteitaan aiemmin. Mutta nyt ainakin tämän mekon perusteella uskaltaisin sanoa, että plussakokoisillekin voi siis kampetta heiltä löytyä. Näytti nettikauppoja vilkuillessa jostain mekoista löytyvän kokoja XXL:ään saakka.

Joku ehti jo Instagramissa kysellä mistä tätä mekkoa saa, niin Moda-ketjun myymälöistä voisi löytyä, kun Ratsulakin sellainen kerran on. Ja verkosta löysin mekon ainakin Booztin valikoimasta. Kokoja tosin jäljellä enää S ja XL.

  OLYMPUS DIGITAL CAMERA  

Tykkään mekosta ihan hurjasti!

Seuraavaksi vuorossa jotain aika mielenkiintoista… nimittäin rippikuvaus eräässä teille blogin lukijoillekin melko tutussa paikassa… nimittäin meidän pyykinkuivausullakolla! 😀


Kollaasin kengät Tosca Blu, paitsi oikean alakulman taaimmaiset kengät OTZShoes. (Kuvat muuten avautuvat yksitellen isommiksi!)

Nämä syksyllä lehdistöpäivillä nappaamani kenkäkuvat ovat odottaneet keväistä fiilistä, jotta niiden julkaiseminen tuntuisi ajankohtaiselta. En vielä tuolloin marraskuussa kenkiä livenä katsellessä tiennyt miten suhtautua tähän pastelli- ja puuterisävyjen vyöryyn jollaisen kevät ja kesä 2015 jalkinerintamalla tarjoilee. Mustat maiharit jalassa sohjossa kyntäessä mielenkiinto kun oli vielä hieman toisaalla.

Nyt ensimmäisten kevään merkkien hiipiessä esiin olen, hieman omaksi kauhukseni, huomannut, että minua on alkanut kiinnostaa esimerkiksi hattaraiset vaaleanpunaiset sävyt pukeutumisessa, mutta täytyy kyllä sanoa, että itselleni nämä pastellit tuntuu kyllä kengissä edelleen aika tylsiltä. Ehkä mä pelkään, että kengät olisivat liian huomaamattomat ja sehän ei omaan makuuni passaa. Mutta tässäkin postauksessa näkyvistä metallinsävyisistä kengistä kyllä innostun!

  OLYMPUS DIGITAL CAMERA

“We are deadly tired of

painful shoes and sore feet.

But we do love fashion, beautiful things

and especially really nice shoes."

Näin sanovat uuden ruotsalaisen af Klingberg -kenkämerkin takan häärivät naiset Zenitha ja Jessica ja sanoihin on helppo yhtyä. Kaukana menneisyydessä ovat ne ajat, kun vielä tuli ostettua ihanan näköisiä korkkareita huolimatta siitä, että ne tuntuivat jalassa ihan kamalilta jo viidennellä askeleella. Nuorempana sitä tuntui olevan valmiimpi kärsimään tyylin takia ja bileilta päkiöitä pahoinpitelevissä kengissä tuntui ihan normaalilta. No ei tunnu enää! Ihanista ihanimmankin näköiset kengät jäävät kyllä nykyään hyllyyn, jos eivät tunnu loistavilta jalassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Af Klingberg lupaakin kenkiä joissa ei tingitä tyylistä eikä mukavuudesta. Kokeilin showroomilla yksiä merkin korkkareita ja ihan tuon pikaisen tutustumisen perusteella vaikutti kyllä todella lupaavalta. Sisäpohjissa käytetty erikoispehmuste todellakin hyväili päkiöitä ja vähensi tärähtelyä. Nuo yllä näkyvät upeat Signe -tolppakorot kelpaisivat kokelmiini koska vain! Tyyli ja laatu kuitenkin maksaa, joten ihan heräteostoksena af Klingbergin kenkiä ei tule hankittua. Hinnat pyörivät n. 300-400 € kieppeillä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuodesta toiseen myös herrainkengät jaksaa ihastuttaa mua. Yllä olevat kengät molemmat af Klingberg.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Molemmat kengät yllä Tosca Blu

OLYMPUS DIGITAL CAMERA  

Kotimaisuutta kevään hattarakatsauksessa edustavat Terhi Pölkin ihastuttavat luomukset. Itse iskin kevään mallistossa silmäni erityisesti näihin jykevä korkoisiin Amanda-sandaaleihin. Tuossa voisi olla itselleni sopivan verran vaaleanpunaista!

Itsellä kyllä kenkäkaappi pullistelee siihen malliin, että ei pitäis paljoa haaveilla mistään uusista tulokkaista, mutta minkä sitä luonnolleen voi… kyllä vähän esim. jotkut ruusukullan hohtoiset kesälipsut kiinnostelis.. ja ja.. aika monenlaiset muutkin popot. Mut jos nyt malttais kuitenkin odotella et pääsee ulkoiluttamaan esimerkiksi tässä talven aikana hankittuja kesäkenkiä jotka vielä odottelevat laatikoissaan. Korkkausta vartovat ainakin valkoiset conssit ja Marc by Marc Jacobsin punaiset hiiriballerinat. Joko pian on ballerinojen aika???

Miltäs näyttää teidän kevätkenkä-ostoslistalla?


Yksi niistä asioista joista muistan usein olla vanhemmilleni erityisen kiitollinen, on se, että olen saanut hyvin tasa-arvoisen kasvatuksen. En muista, että minulle olisi koskaan sanottu, etten voisi tai saisi tehdä jotakin koska olen tyttö. Minun ei myöskään koskaan ole odotettu käyttäytyvän tietyllä tavalla tai tekevän valintoja sukupuoleni perusteella. Olen ollut onnekas myös siinä suhteessa, että olen saanut elää koko elämäni ilman väkivallan pelkoa. (satunnaisia katutilanteita lukuunottamatta). Tiedostan olevani todella onnekas ja etuoikeutettu voidessani sanoa noin ja ymmärrän, että vaikka omassa-arjessani tasa-arvo toteutuu todella hyvin, niin se ei tarkoita että voisin näin ollen unohtaa epäkohtien olemassaolon.

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää ja somekanavat pullistelevat kuvia kukkakimpuista ja iloisia naistenpäivän toivotuksia on saanut lukea jo lähes väsymykseen saakka. Naistenpäivästä on kivasti saatu kaupallistettua päivä jolloin ruusuja jakelemalla kiitellään vaimoja ja tyttöystäviä ja naispuolisia työkavereita ja "naistenpäivän kunniaksi" voi toivoa hemmottelua, lahjoja ja aamiaisia sänkyyn. Sanoisin kuitenkin, että naistenpäivän ruusu ja onnittelut vaikkapa pomolta, joka kuitenkin jokapäiväisessa toiminnassaan edelleen pitää kiinni ikiaikaisista sukupuolirooleista esimerkiksi työtehtäviä jakaessaan, on ihan yhtä tyhjän kanssa. " Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään, työtovereitaan ja muita läheisiä naisia kukilla tai muilla pienillä lahjoilla." kertoo wikipedia. Mutta mitä merkitystä on yhdellä päivällä, jos ei se kunnioitus ole läsnä niinä 364:nä päivänä vuodessa?

Meillä suomalaisilla naisilla on moni asia jo todella hyvin ja moni meistä kokee oman elämänsä tasa-arvoiseksi ja omat mahdollisuutensa yhtäläisiksi miesten kanssa. Naistenpäivänä on siis monta oikeasti juhlittavaakin asiaa, jos verrataan vaikkapa sadan tai edes parinkymmenen vuoden taa. Globaalisti totuus on kuitenkin se, että naisilla ei juurikaan ole syitä juhlia.

UN Women kertoo, että edelleen joka kolmas nainen maailmassa joutuu väkivallan uhriksi. Pakkoavioliitot, sukupuolielinten silpominen, raiskaukset ja perheväkivalta ovat arkipäivää yli kolmannekselle maapallomme naisista. Meille suomalaisille koulutusmahdollisuudet ovat jo niin itsestäänselviä, että helposti unohtuu kuinka moni tyttö maailmassa ei saa lainkaan käydä koulua. Olisikin toivottavaa, että näin naistenpäivänä muistettaisiin se kuinka paljon työtä on tehtävä naisten aseman parantamiseksi ympäri maailmaa sen sijaan, että nuuhkittaisiin ruusuja ja juotaisiin skumppaa vain "koska me ollaan naisia". Sukupuoli ei ole syy syrjiä, mutta ei se yksinään ole mielestäni mikään syy juhliakaan.

Suomen UN Womenin nettisivuilta  tai Emme juhli naistenpäivää -tapahtuman FB-sivulta  löytyy ohjeet kuinka voit lahjoittaa naistenpäivän ruusurahat niiden naisten auttamiseksi joilla ei ole syitä juhlaan. Esimerkiksi kympin lahjoutuksen voi tehdä helposti tekstarilla. Rahat menevät kehitysmaihiin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.