Kolme miestä ja ruokaa – täydellinen ilta

-Kaupallinen yhteistyö, Norex Spirits-

Jos multa kysytään parasta tapaa viettää viikonloppuna iltaa, on vastaus selkeä, kaipaan vain maukasta ruokaa ja hyvää seuraa. Tai sitten pari lasia viiniä ja hyvää seuraa. Mutta täydellisin lopputulos saadaan tietenkin yhdistämällä nämä kaikki. Pari viikkoa sitten vietettiinkin ihan hurjan rentouttava ja kiva ilta ystäväni Annin luona, kun minä vein mukanani muutaman miehen.. siis tarkoitan, että viinin.. ja juustot, ja Anni huolehti pääruoasta. 

Ensimmäienä korkattiin espanjalaisen Matsu-perheen nuorin herra, eli Jasperpääkkös-viininä tai myös nimellä ”kloppi” tunnettu Matsu El Picaro. Vaikka tämä vain kuukauden verran tynnyrissä kyspytetty viini on tanniininen, on se marjaisuutensa vuoksi ns. helposti juotavaa. Kloppi maistuikin ensin hyvin ihan sellaisenaan seurustelujuomana ruoanlaiton lomassa, mutta täydensi maistuvasti myös alkuruokalautaseltamme löytyneiden chorizon ja espanjalaisen perunamunakkaan makuja. Pöytäseurueemme insinöörimiehen kommentti klopin helposta juotavsta luonteesta oli, että ”suoraan pullosta vaan!”, eli tämän jätkän voisi napata Alkon hyllystä mukaan vaikkapa kesäiselle puistopiknikille.

Kyllä se vaan on vähän Jasperin näköinen. Mut mä kyllä veikkaan, et Jasperilla ei pilkota paidan alta tollanen ryijy!

Anni oli pistänyt jo iltapäivällä osso buccon uuniin muhimaan ja siinä sitten viininmaistelun ja maailmanparannuksen lomassa hän taikoi lihan kaveriksi järjettömän maukkaan ja pehmeän maa-artisokkarisoton. Ahh… rakastan risottoa ja tämä todellakin oli ihan priimaa kamaa. Ohjeet molempiin, sekä osso buccoon että maa-artisokkarisottoon löytyvät Soppa365 -sivuilta, jos kiinnostaa! 

Tuo Soppa365 on muuten ihan meidän talouden (ja myös ystäväni Annin) lemppari ruokasivusto. Viime keväästä lähtien n. 80-90 % kaikista oman kotikokkini käyttämistä resepteistä on löytynyt nimenomaan Sopasta. Sivustoltahan siis löytyvät mm. kaikki Sanoman lehdissä ilmestyneet reseptit, mutta myös paljon sivuston omaa reseptituotantoa sekä käyttäjien omia reseptejä. Sopasta onkin löytynyt monta arjen vakkarisuosikiksi  noussutta ohjetta; esimerkiksi tätä hernecarbonaraa tehtiin meillä kesällä parhaimmillaan monta kertaa viikossa.

Syömisen lomassa puhuttiin tietenkin myös ruoasta kaikkien muiden tärkeiden keskustelujen ohella. Osso bucco valmistetaan yleisimmin naudan potkasta ja maukkaan ruoan salaisuus on lihan mukana tuleva luu ja etenkin sen luuydin, joka pitkässä haudutuksessa sulaa padan liemeen. Lihasta keskustellessa tuli sitten puhetta sellaisesta klassikosta kuin t-luupihvi, ja alettiin miettimään, että mistäs kohtaa nautaa kyseinen jötkäle oikein löytyykään. Eipä aikaakaan, kun Anni kääntyi keittokirjahyllylleen ja nykäisi sieltä asiallisen opuksen; ”paloittele liha oikein”. Onhan se nyt tuollainen klassikkoteos löydyttävä jokaisen itseään kunnioittavan kotikokin hyllystä. En kyllä muista selvisikö se t-luupihvi -asia koskaan.

Lihaisan pääruoan kanssa maistelimme nuoren Klopin isoisää, eli Matsu El Viejoa, jonka lempinimi on tuttavallisesti ”Ukko”. 16 kuukautta tammitynnyreissä kypsytetyssä vanhassa jäärässä oli luonnetta ihan niin kuin saattoi jo pärstän perusteella epäillä. Pitkä kypsytysaika maistui todellakin viinissä ja ensi kulauksilla fiilis oli kuin olisi nuollut sitä tammitynnyriä. Pidempään lasissa oleiltuaan ja yhdistettynä ruokaan maku kuitenkin pehmeni ja parani. Taidan kuitenkin avata seuraavan Ukko-pullon ”tuulettumaan” vieläkin aikaisemmin ennen nautiskelua tai kokeilla dekantointia.

Maistuu! 

Ei kahta ilman kolmatta, joten korkattiin pääruokaa ja Ukkoa hetken sulateltuamme vielä kolmesta sukupolvesta keskimmäinen, Matsu El Rejio, eli ”Äijä”. Tätä kovanaamaista keski-ikäistä kuvaillaan erityisesti klassiseksi lihaviiniksi, mutta tarjoilusuosituksissa mainittiin myös kovat juustot kuten manchego. En kyllä sitten loppujen lopuksi ostanut manchegoa ja juustotarjottimella oli myös pehmeitä juustoja, mutta kuitenkin Äijä toimi ainakin omasta mielestäni varsin maukkaasti juustoherkuttelun palanpainikkeeksi. Myös jääkaapin ovessa päivystänyt Paavi näytti peukkua viinivalinnalle!

Koska viiniä tuli juotua pikkuisen enemmän kuin pari lasia, mua pikkuisen pelotti, että mahtaako seuraavana aamuna päässä jyskyttää. Onnekseni sain kuitenkin huomata, että tuollainen pitkän kaavan mukaan syöminen toimi sen verran hyvänä vastapainona Klopille, Äijälle ja Ukolle, että maistelu-urakasta ei poikinut sen pahempia olotiloja. Eli muistuttaisin nyt kostean pikkujouluajan ollessa päällä, että muistakaahan juhliessa myös se syömisen tärkeys! 

Hyvä ystävä, monta miestä ja hyvää ruokaa, eipä sitä osaa lauantai-illalta paljoa enempäää toivoa. Tämä otetaankin varmasti pian uusiksi!

Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholisisällön kommentoiminen on kielletty, niinpä sitä koskevat kommentit poistetaan kommenttiboksista mikäli sinne sellaisia eksyy.

-Kaupallinen yhteistyö, Norex Spirits-

 


2 Comments
  • ttt
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Vieläkö Anni pitää blogia? Muistelee eräs 2000-luvun alkupuolta.. Vai jopa ysärin loppua?? Eipä ole sen voittanutta vieläkään 🙂

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ei oo tainnu Anni kirjoitella Livejournaliaan enää ainakaan pariin vuoteen. 

Post A Comment