Allergikko otti riskin -Kissakahvila Helsinki

Olin pitkästi yli parikymppinen, kun eräs ystäväni hankki kissanpennun ja minä tajusin, etten ollut vielä koskaan elämässäni päässyt sellaista silittelemään. Olen ollut lapsesta saakka allerginen ja etenkin mukulana oireeni olivat niin pahoja, että oli todellakin pysyttävä kaukana kissoista, hevosista ja suuresta osasta koiriakin. Ystäväni kissanpennun kohdalla kuitenkin uteliaisuus vei viimein voiton ja pumppasin itseni täyteen allergia- ja astmalääkkeitä, menin vierailulle ja nappasin pienen pehmoisen söpöliinin syliini. Siinä minä sitten silittelin sitä pikkuista otusta ja ihastelin pehmoisia polkuanturoita ja kokemus oli niin ihana, että tippa vierähti poskelle. Ihanuutta kesti ehkä 15 minuuttia, sitten oli jo kiskottava lisää astmapiippua ja poistuttava. Mutta olinpa vihdoin saanut paijata kissanpentua! (tai kissanporsasta, kuten isosiskoni pienenä sanoi)

Muutama viikko sitten allergikko otti jälleen riskin, kun varasimme Iinan kanssa pöydän Kissakahvila Helsingistä, siellä käynnistä kun oli ollut puhetta jo paikan avaamisesta saakka. Kahvilassa elelee kuusi kissaa ja vähän jännitti, että mahdanko saada oireita, mutta pärjäsin lääkittynä oikein hyvin, kun pysyttelin irti kisuista ja tyydyin silittelyn sijaan vain katselemaan karvakorvien menoa. 

Kahvila oli tunnelmaltaan aivan taianomainen, sillä kaikki asiakkaat keskittyivät seuraamaan talon viiksekkäitä asukkeja. Älypuhelimia toki räplättiin kuvaustarkoituksessa, mutta kenelläkään ei olisi tullut mieleenkään uppoutua tässä kahvilassa vaikkapa someen, kun tarjolla oli kissavideota ihan livenä. Suomalaisittain erikoiseksi homman teki myös se, että kissojen ihastelu toimi luonnollisena kannustimena jutustella myös viereisten pöytien ihmisten kanssa. Sellaistahan ei ihan herkästi tapahdu normi kahvilassa. Puolitoista tuntia, jonka pöytävaraus kesti, hurahti aivan siivillä ja hymyssä suin.

Kissakahvilassa on sääntöinä, että kissoja ei saa ottaa syliin ja jos ne nukkuvat, niin ei saa mennä häiritsemään, mutta muuten karvapalloja saa silitellä ja heidän kanssaan saa leikkiä. Moni asiakas siirtyikin kahvit juotuaan ja herkut syötyään lattialle ja lelukorien ääreen toiveenaan houkutella joku kisuista pieneen leikkihetkeen. Vaikka asukit viihtyivätkin aika paljon esimerkiksi ikkunan luona yrittäen jahdata lumihiutaleita tai katonrajassa kulkevalla "sillalla" makoillen, niin kyllä he aina välillä innostuivat tyydyttämään vieraidensa leikkihalujakin. Mutta tekivätpä kissat mitä hyvänsä, heitä tuijotti herkeämättä toistakymmentä silmäparia. 

Ikkunalla oleilevat kissat kiinnostivat myös ohikulkijoita ja ikkunan takana olikin lähes koko ajan ihmisiä ihastelemassa katteja. Aina välilläihmisiä poikkesi ovesta sisään kysymään olisiko kahvilassa tilaa, mutta ainakin tuolloin lauantai-iltana pöydät olivat täyteen buukattu eikä satunnaisille piipahtajille löytynyt tilaa. Mikäli siis mielit vierailulle Kissakahvilaan, on viisainta varata aika. 

Varsin kiehtova kahvilakäynti siis kaikin puolin ja jopa sen pienen riskin ottamisen arvoinen. Suosittelen lämpimästi kaikille joita kissat kiehtoo!


10 Comments
  • trehi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Taas yksi asia mitä en (maalaisena) ymmärrä; kissat kahvilassa mihin pitää aika varata ja vieläpä maksaa siitä, että pääsee sisään 😀 Hyvähyvä. Mutta kiva juttu niiden kaikkien kannalta, ketkä tästä tykkää! 🙂

    • Iina /MouMou
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Meillä on aina ollut kissa, ja asuin maalla 16 vuotta tuttujen ja tuntemattomien kissoja ihaillen. Nyt rinnallani elelee kissoille pahasti allerginen mies ja vanhempieni kissan luokse on matkaa muutama sata kilometriä. Näin kissarakkaana fanitan tätä paikkaa mm. näistä syistä. 🙂 <3

      http://moumou.fi

    • atomi
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Aika pitää varata, koska kahvila on niin suosittu. Pitäähän moniin ravintoloihinkin olla pöytävaraus. Ja miksi ei ”vieläpä”maksaisi ihanien kissojen seurasta, maksetaanhan ihmistaiteilijoidenkin kuuntelemisesta/katselemisesta. Täällä saavat nekin nauttia kissaseurasta, joilla ei ole omaa kisua. Ihana paikka, ihana idea, koirakahvilaakaan en panisi pahakseni:D Mene käymään, voit yllättyä iloisesti!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Paikka ja palvelu, jonka ideana on tuottaa hyvää mieltä, mikä tässä nyt niin omituista? 

      Ja aika varataan, koska on niin suosittu mesta. 

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Voiii, olispa myös koirakahvila! 🙂

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      No niinpä!!! Menisin heti. Jäisin asumaan.

  • Kivimäen Jenni
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tiedätkö Veera, otettiinko tuolla käyttöön sivettikissakahvi, kuten alussa oli puhe? Vai sekoitanko Tampereelle avattuun/suunniteltuun kissakahvilaan? Sivettikissakahvi tuotetaan niin epäeettisesti, ettei sellaista käyttäviä paikkoja haluaisi tukea.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ei käryäkään. En itse juo kahvia, joten ei oo tullut kiinnitettyä huomiota aiheeseen.

  • Kaisa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tampereen kissakahvilassa käyneenä: taianomainen on juuri oikea sana kuvaamaan tunnelmaa!

    Trehi, kaikilla halukkaillahan ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta ottaa vastuulleen kissaa, joka saattaa elää jopa 20-vuotiaaksi. Siksi kissakahvila, joka on kissojen koti, on loistava keksintö eläinrakkaille. Aika pitää varata siksikin, että kissojen olo pysyy mukavana, kun ihmisten määrää voidaan säännöstellä.

    • trehi
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      No joooo, ei tarvii kurkkuun heti käydä käsiks, jos/ kun ei satu olemaan kaikkien kanssa samaa mieltä! 😀 

Post A Comment