Tarvitseeko näiden kuvien rinnalle vielä erikseen kirjoittaa, että minä rakastan leopardikuosisia kenkiä? Luulisin, että käy selväksi ilman sen suurempaa todisteluakin. Otoksesta itseasiassa puuttuu vielä ainakin kaksi paria, sillä mulla on vielä yhdet kärjestä avonaiset leo-korkkarit ja kissakuvioisena löytyy nauhallisten Vansien lisäksi myös slip on -malliset, mutta en jaksanut kompata vaatehuoneen kenkalaatikkokasoja niitä nyt metsästääkseni.

Nämä kuvat tuli otettua sen kunniaksi, että kiuperheeseen saapui uusi jäsen tällä viikolla. Nuo yllä olevat supermukavat karvapintaiset Colors Of Californian lenkkarit löytyivät YOOXilta ja vielä lisäaslen kanssa, joten hintaa jäi 42 €. Kokoa 39 näyttäis vielä olevan jäljellä, mutta nyt hintaan 55 €.

Mä olen vuosia ollut sitä mieltä, että punaiset kengät pelastavat asun kuin asun, mutta mun maku on tainnut sillä viisiin muuttua, että nykyään se voisi olla, että leopardikengät pelastavat asun kuin asun. Sen verran enempi tunnun nykyään käyttävän kissakuosia kuin punaisia kenkiä, kun pukeutumisen värimaailma on pikku hiljaa muuttunut.

Tänään kisulenkakrit pääsivät jalkaan ikiaikaisen klassikkoasuni kanssa, musta neulemekko ja nahkarotsi taitavat olla pisimpään kaapissani pintansa pitäneet vaatteet. Tuo Espritin puuvillainen kolttu on ollut mulla käytössä varmaan jo ainakin kuusi vuotta.

Olin alunperin laittamassa ihan toista neulemekkoa, mutta sain ikäväkseni huomata, että kyseinen pitkähihainen merinovillamekko oli oli kohdannut tuholaisia, ehkäpä turkiskuoriaisia ja olkapää oli nakerreltu ihan reikäiseksi. Että mua korpee!! Niiden vihulaisten häätäminenhän on ihan helvetillinen homma. Ja siis yhtään ötökkää ei ole koskaan vielä nähty, mutta mulla on nyt useammastakin villavaatteesta löytynyt reikiä. Se on aina hieno hetki löytää joku kolminumeroisen summan maksanut lempivaate jyrsittynä. Argh. 

Tässä olis pääsiäisen pyhinä ollut kivasti aikaa tehdä vaikka niitä mieltä painavia koulutehtäviä, mutta arvatkaa oonko tehnyt mitään? No en oo, oon vaan relannut. Ja ajattelin jatkaa sitä vielä tän ja huomisen. 


Köpiksen reissusta on jo pian kolme viikkoa, mutta pari postausta mulla sieltä vielä olisi. Yksi suosikki paikka, jossa matkalla kävimme oli ehdottomasti kauppahalli (tai tarkemmin ottaen -hallit, rakennuksia oli kaksi) eli Torvehallerne, jonka tunnelma ja tarjonta hurmasivat meidät molemmat. Mikäli kaikki syötävä ja juotava kiinnostavat (ketä muka ei kiinnostaisi!?), niin tämä on kyllä vierailun arvoinen mesta.

Osoitteessa Frederiksborggade 21 (lähin asema Nørreport) sijaitseva Torvehallerne ei vastaa perinteistä mielikuvaa kauppahallista. Vanhan tiilirakennuksen sijaan vierailijaa odottaa kaksi modernia ja valoisaa lasiseinäistä hallia. 

Kaksi vierekkäistä hallia ovat täynnä kojuja joissa myydään niin ruokatarvikkeita, ruoanlaittovälineitä kuin myös valmista syötävää. Toisessa hallissa on enemmän kaikkea ihanaa makeaa ja muita jälkkäriherkkuja kuten käsintehtyä suklaata, konditoriatuotteita, erikoiskahveja, likööreitä jne. kun taas toisen hallin notkuvilta tiskeiltä löytyvät liha- ja kalakauppiaat, juustotiskit ja muut "raskaammat" raaka-aineet.

Hallien väliseltä piha-alueelta löytyy pitkiä pöytiä, joten porukalla liikkeellä ollessa voi vaikka jokainen hakea ruokansa eri myyjiltä kokoontuen yhdessä pihalle syömään. Tämä tietenkin kesällä astetta miellyttävämää kuin maaliskuun viimassa. Pikkuruisia pöytiä ja tiskipaikkoja löytyy toki jonkin verran myyntipisteiden yhteydestä sisältäkin, mutta ainakin lauantaina oli ryysis melkoinen ja paikan saaminen tuuripeliä.

Syömistä tältä monipuoliselta ruokatorilta löytyy varmasti jokaiseen makuun. On pizzaa, simpukoita, salaatteja, fish'n chipsejä ja tietenkin niitä kuuluisia smörrebrödejä. Sellaiset nappasimme itsekin lounaaksi Hallernesilta. 

Kuvassa jono on varsin maltillinen, mutta suurimman osan ajasta väkeä oli jonossa huomattavasti enemmän. Homma skulasi kuitenkin sen verran joutuisasti, ettei jonossa ehtinyt tuskastua. Leipien hinnat pyörivät n 7-8 € kieppeillä, mutta niissä oli kyllä tavaraa koko rahan edestä ja ainakin itselleni yksi lihapullaleipä riitti oikein hyvin lounaaksi.

Torvehallerbesta löytyy myös oluen ystävien must paikka, Mikkeller & Friends -kauppa. Mies pyöri hyllyillä hartaana tovin jos toisenkin. Vaikka reissu olis hyvin pärjätty pelkillä käsimatkatavaroilla, maksoin yhden laukun ruumaan ihan siitä syystä, että Tommi voisi ostaa oluita kotiin viemisiksi. Hirmuista kuormaa ei kuitenkaan voinut ottaa, joten oli se kuulkaa melkoista valinnan vaikeutta herralla, kun hyllyt notkuivat herkkuja joita ei ole Suomeen saakka saapunut.

Monessa kojussa muuten silmääni pisti myös henkilökunnan pukeutuminen. Alla maustepuodin miehet ovat pukeutuneet täydellisesti liikkensä sisustukseen sopiviin vanhanaikaisiin työtakkeihin. Keittiöveitsimyymälän henkilökunta puolestaan teroitti veitsiä upeat nahkaessut päällään. Pukeutuminen ei vaikuta ruoan makuun, mutta kyllä nuokin jutut vaan olivat iso osa paikan tunnelmaa.

Ihana paikka kaikin puolin, suosittelen lämpimästi!

 

 

 


Bongasin muutama kuukausi sitten itselleni ihan uuden plusvaatemerkin nimeltä ELVI ja olen sen jälkeen tasaisin väliajoin seuraillut heidän nettikauppansa valikoimaa. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta noin niin kuin vaatteiden ulkonäln puolesta, mutta valitettavasti tämäkin brändi luottaa vahvasti polyesteriin, se kun tuntuu olevan päämateriaali isossa osassa heidän tuotteistaan. (Juu, on mulla omassakin vaatekaapissa jonkin verran polyesterirättejä ja löytyy sitäkin erimoisia laatuja, mutta kun mä niin kovasti toivoisin, että tarjottais enempi muutakin.) Mutta neulepuolella sentään löytyy esimerkiksi viskoosia, useampia kymmeniä prosentteja puuvillaa ja jopa 100% villaa. 

Mitään en siis ole itse ELVIltä vielä tilannut, mutta kyllä siellä on muutamia kovasti kiinnostaneita tuotteita tullut vastaan. Ihan freesin näköistä kamaa plusmerkiksi. ELVIltä puuttuvat kaikki perinteisesti XL-kokoisille tyrkytetyt psykedeelisesti kuvioidut telttamalliset trikootunikat. Googlettelin vähän brändin historiaa, kun ihmettelin, että kuinka on tuollainen mennyt ihan ohi ja selvisi, että ELVI on perustettu alunperin 40-luvulla Hollannissa ja toiminut Briteissä 90-luvulta saakka, parhaillaan jopa 30 myymälän voimin. Tyyli oli kuitenkin ennen vuonna 2014 yrityskauppojen myötä tapahtunutta nuorennusleikkausta varsin eri. Tätivaatteet siis vaihtuivat kohtuullisesti trendikkäämpiin kamppeisiin ja ELVI uusi koko ilmeensä 2000-luvulle sopivaksi. Noita FB-sivun vanhoja kuvia selatessani en enää ihmetellyt miksi en ollut bongannut ELVIä aiemmin. 😀

ELVI valmistaa vaatteita kokoskaalalla UK 14-26, eli EU 42-54. Nettikauppa toimittaa myös Suomeen 10 punnan postikuluilla. Uutta kamaa tulee mun väijymisten perusteella muutaman viikon välein. Esimerkiksi maaliskuun alussa julkaistiin plusmalli Hayley Hasselhoff (Ritari Ässän tytär!!) -yhteistyömallisto. Jos löydät puljusta jotain kiinnostavaa, niin kannattaa tilata ELVIn uutiskirje, niin saa 20% alennuskoodin.

Onko teille kellekään ELVI ennestään tuttu? Kokemuksia vaatteista?