18.02.2017 Arkikuva 7/52
Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä.
Kukaan ei sitä myönnä lukevansa tai ainakaan tilaavansa, mutta silti lehden levikki useamman sata tuhatta. Mut mä tulen rohkeasti ulos työpöydän laatikosta ja tunnustan lukevani seiskaa. Se tapahtuu aina joko töissä ruokatauolla tai vaihtoehtoisesti bestiksen Annin kanssa tuopin äärellä jossain kapakassa.
Tällä kertaa Seiskan kyytipoikana oli Picnikistä haettu salaatti kanalla, fetalla ja avokadolla. Mutta omasta mielestäni kyseisen julkaisun kanssa sopii kyllä paremmin yhteen perinteiset mikroateriat kuten maksalaatikko tai vaikka ankeasti suoraan myyntipakkauksestaan lusikoitu tomaattikeitto. Myös roiskeläppä on oiva kaveri julkkisjuoruille. Ravintoarvot suht samaa luokkaa kuin lounaslukemiston uutisarvo.
Arkisin koitan lähteä työpäivinä syömään lounasta ihan johonkin ravintolaan, jos vaan kuvauskeikkojen välissä on sopivaa rakoa. Saa selkeämmin tauon, kun poistuu hetkeksi työpaikalta. Mutta näin lauantaisin ja iltavuoroissa puolestaan syön toimituksessa jotain kaupasta napattua. Usein olisi kotonakin jäljellä Tommin kokkailuista jotain mitä voisi ottaa mukaan evääksi, ja hän saattaa vielä erikseen sanoa, että "siellä on vielä yksi annos, ota se mukaan töihin". Mutta se vaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että unohdan eväät jääkaappin. Ihan aina.
Nyt kun kone on tankattu, niin pakkaan taas kamerareppuni ja suuntaan seuraavaksi kuvaamaan jalkapalloa!