Pakatessani aamulla muutaman päivän reissukassia yritin kaivella mukaani jotain kepeitä kesäkenkiä Crocsin sandaalien lisäksi, mutta en tonkimisestani huolimatta löytänyt esimerkiksi yksiäkään ballerinoja. Aloin sitten oikein miettimään, että mitä kenkiä mä ylipäätään olen viime kesät käyttänyt, että tietäisin mitä edes etsiä. Siihen pakkaamishetkeen en ehtinyt asiaa ratkaista ja lähdin matkaan sandaaleilla plus tennareilla, mutta tässä bussimatkalla nyt sitten tein salapoliisityöt asian tiimoilta missäs muuallakaan kuin blogikuva-arkistoissa.

Kuvia selaamalla valkeni viime kesien käytetyimmät kengät, mutta sen lisäksi palautin muistiin myös monia vaatekappaleita, joita täytyy muistaa kesällä hyödyntää.

Viime kesän ykköskengät olivat kuvien perusteella valkoiset Tomsit. Näistä mulla ei ole hajuakaan, että käytinkö yhdessä kesässä puhki ja heitin pois vai pitäiskö nää löytyä vielä jostain. Muutettiin viime kesän lopulla, joten olen saattanut muuton yhteydessä tunkea jonkun epämääräisen kenkälaatikon paikkaan X, josta ei ole hajuakaan. Täytyy jatkaa metsästystä, kun palaan kotiin. Yhdet mustat glitter-Tomsit muistan käyttäneeni ihan loppuun.. Jos ei näitä valkoisia mistään löydy, niin yhdet Tomsit taidan tarvita elämääni myös tänä kesänä.

Myöskään näiden monta kesää palvelleiden ihanien Vagabondin paljettitossukoiden kohtalosta ei ole muistikuvaa. Ne oli jo ihan hirveen huonossa kunnossa, joten olenkohan näistäkin luopunut muuton yhteydessä. Voihan surkeus. Saisinpa jostain uudet samanlaiset. 

Viime kesänä hankitut Zalandon punaiset kiilakorkosandaalit puolestaan ovat sen verran tuore tapaus, että nämä löytyy edelleen ja tiedän jopa tarkan olinpaikan. Pitää muistaa ottaa käyttöön. Myös valkoinen neulemekko näyttää mielestäni hyvältä edelleen.

Tämä kuva ei valikoitunut mukaan kenkien kanssa, vaan noiden monivuotisten lempihousujen. Nämäkin kuuluu kategoriaan, 'niin nukkaiset, että vieläköhän kehtaa käyttää?'. Pitänee tarkastaa tilanne, sillä en ole raskinut vielä luopua, vaan jätin odottamaan vielä tätä kesää. 

Kude Designin Perho-mekko (saatu) näyttää myös edelleen kivalta, joten tämä helppo ja monikäyttöinen mekko pääsee käyttöön varmasti tänäkin kesänä. Ja Crocsin kiilakorkkareista (saatu) en tietenkään luovu. 

Nanson haalarin ehdinkin jo kaivella kaapista käyttöön, mutta kuvan vaaleat Crocs-sandaalit olin jo ehtinyt talven aikana unohtaa. Onneksi voi selata tätä arkistoa ja tehdä sitä kautta löytöjä omaan kaappiin. 😀

Tätäkään vartaloa nuolevaa punaista mekkoa ei ole tullut käytettyä talvella, tykkään edelleen. Samoin Even & Oddin ohut takki soisi tulla kaapista uudelleen löydetyksi. 

Taas yhdet lempikengät joiden kohtalo surettaa. Näistä H&M:n nahkasandaaleista voisi olla vielä ehkä yhden kesän kavereiksi, jahka sen sandaalilootan jostakin löydän! Mutta kauheeta luopumisen tuskaa sitten näistäkin, kun menevät lopullisesti rikki, niin olen niitä monta kesää rakastanut. 

Tämä asu on kiva muistutus siitä, että seeprahousujen kaveriksi käy hyvin oranssi! Ja Vagabondin sandaalit pistävät kyselemään, että mihinkähän hittoon mä olen sen sandaalilaatikon viime syksynä piilottanut??

Viimeisenä muistutuksena itselle vielä tämä viime kesäinen kuva. Trikoiset maksimekot on yksi kesän parhaista vaatteista, eli etsi Veera nyt pian varastosta myös se kesämekkolaatikko!! 

 


No nyt on jo melkoisesti kinttua esillä! Ihan hirmuisesti himotti täksi kesäksi farkkuhametta ja HM+ -mallistosta tämän hamosen bongasin. Mut ai saakeli, onhan tää nyt hurjan lyhyt. Roiskeläpäksi voisi jo kutsua.

Mutta kyllä mä tämän nyt silti pidin ja tänään ekaa kertaa päälleni kiskoin. Hameen pituudessa ei ole mitään vikaa sen puolesta kuinka paljon reittä se paljastaa, käytänhän mä kesäisin hyvin lyhyitä shortsejakin, mutta käytännöllisyyshän tästä on kyllä kaukana. Tein nääs sen virheen, että nousin tämä pikku farkkuläppä päällä pyörän selkään. Voin sanoo, et siinä kyllä mummokalsareiden lahkeet vilkkui! 😀 Ehkäpä siis julistan tälle hameelle pyöräilykiellon.

Jos oli se pyöräilyvirhe, niin sitä oli tämä asu vähän muutenkin. Ikkunasta näkynyt auringonpaiste hämäsi siinä määrin, että kuvittelin oikeasti tarkenevani paljain kintuin, mutta ai luoja mikä kylmä tuuli siellä tänään puhalsikaan! Sääret olivat sekä väriltään että muutenkin pinnaltaan kuin se kuuluisa kananliha. Onneksi tuli napattua edes tuo pitkä neuletakki yläosaa lämmittämään.

hame – HM+ / t-paita – Kaffe / neuletakki – S.T.I / kengät – Crocs / laukku – Zara / korvikset – Aarikka

Hameen helman pituus ei siis todellakaan ole kiinni ihmisen koosta tai jostain reisien selluliitista. Jos lyhyt hame tuntuu hyvältä, niin päälle vaan. Mulle tämä helma on nyt vähän siinä ja siinä, että onko olo enää mukava vai onko koko ajan liikaa perseen vilkkumisen pelko mielessä. (Tai siis eihän sieltä berberi kyllä vilku, vaan edelleen ne alkkarien lahkeet.)

Tykkään siis siitä miltä hame näyttää, mutta en välttämättä siitä miltä se tuntuu. Mutta, en nyt ihan vielä lopullisesti tuomitse. Voi olla, että hame laskeutuu pikkuisen alemmas, kun vyötärö hieman venyy muutamalla käyttökerralla kuten farkulle usein käy. Jatkan siis hieman asian tutkailua.

Arvatkaas mikä duunikeikka mulla on tänä iltana? Menen kuvaamaan Dingon keikkaa! Aion niin täysillä laulaa mukana kaikki hitit. 


Mainitsin jo mekko + farkut -postauksessa, että puin saman vihreä leningin myös toisten housujen kanssa ja tässäpä tämä melkoisen rento ja hulmuava lopputulos.

housut – H&M / mekko – H&M / sandaalit – Birckenstock / laukku – Diesel / rannekoru – Via Minnet / lasit – Le Specs

Pitkästä aikaa huivikin päässä! En ole tämän nykyisen tukan kanssa enää kovinkaan paljon pitänyt mitään turbaaneja tai muita huivivirityksiä, mutta voisi kyllä taas koittaa aktivoitua asiassa. Hyvinhän se tuntuu toimivan ton suttunutturan kanssa tuollainen rusettihuivi.

Jotain hauskaa tässäkin yhdistelmässä on, vaikka se saakin mittasuhteet näyttämään oudoilta enkä koe olevani siinä oikein omimmillani. Mut tässä on jotain sellaista kuuman ja laiskan päivän raukeaa tunnelmaa. Kiva kokeilu kuitenkin, jos ei toistamiseen enää tällaisenaan päälle eksy. Mutta toisaalta, mukavuutensa vuoksi saatan hyvinkin päätyä asuun vielä uudelleen kesän mittaan.

Mä kirjoittelen tätä postausta vaihteeksi junasta, enkä tällä kertaa bussista. Kävin reilun vuorokauden pyrähdyksen Seinäjoella, missä heitin tänään yhden puhujakeikan. Huomisen saan sentään olla kotona, mut lauantaina tie vie taas Helsinkiin.

Se ois reilu viikko enää aikaa ennen kuin kesätyöt Porissa alkaa, joten vielä jaksaa hetken reissata. Sitten saakin olla kolme kuukautta ihan rauhassa päivätöitä pakertaen. Mitenkähän sitä taas tottuu siihen paikallaan olemiseen?