14.06.2017

Posted at 16:47h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

"Voi jumalauta! Että ihan oikeesti mä joudun menemään aiemmin töihin päästäkseni vesisateessa Yyteriin kuvaamaan jääkiekkojoukkueen treenejä"

Motivaatio ja fiilis ei ollut ihan korkeimmillaan eilen aamulla, kun lähdin töihin. Siis Yyteri jees ja työt jees, mutta sää ei varsinaisesti tehnyt keikasta kovin houkuttelevaa. Kirosin asiaa toimittajalle ja sainkin heti kuitin, että "no johan on varsinaisen positiivinen porilainen!"  (Multa on selkeesti tuon ehdokkuuden myötä viety kaikki oikeudet märistä yhtään mistään. :D)

No, ei se auttanut manailu, hommat on hoidettava säässä kuin säässä, joten kaivelin sadeviitan kaapista ja nakkasin kamerarepun selkään. Vielä paikan päälle päästessämme vettä tuli tasaiseen tahtiin eikä taivas näyttänyt mitään merkkejä paremmasta.

Pelaajat pyrähtivät lämmittelylenkille ja me toimittajan kanssa tallustelimme perässä dyyneille. Tuossa kohtaa toivoin vain pääseväni pian pois.

Kauniit maisemat ja meren kohina tekivät kuitenkin aika pian tehtävänsä ja ärtymykseni alkoi sulaa pois. "Tekeepä muuten hyvää näin kostea ilma kaltaiselleni allergikolle, on paljon helpompi hengittää", kuului päivän ensimmäinen positiivissävytteinen lausuntoni. "Täällä on kyllä ihan älyttömän kaunista", jatkoin hetken kukuttua ja katselin rauhallisen harmaata maisemaa.

Jonkin ajan kuluttua huomasin sateen jo lähes kokonaan lakanneen ja huomasinkin jo fiilistelteväni että onpas kiva, kun tulee vähän reippailtua ulkona.

Rannalla tehtyjen harjoitusten jälkeen valmentaja käski pelaajat vielä kunnon mäkijuoksurääkkiin. Sain itsekin hyvän pikkutreenin kiivetessäni rinnettä yli kymmenkiloinen kamerareppu selässäni. Löysin itselleni hyvän kuvauspaikan ja istuin kosteaan maahan ajatellen, että onneksi toimituksessa minua odottaa kuivat housut ja kengät. 

Keikalla vierähti pari tuntia ja rannalta pois kävellessämme huomasinkin olevani jo varsin hyvällä mielellä. Aamun ärtymys oli tipotiessään. Kuinka paljon tylsempää olisikin ollut viettää koko päivä sisätiloissa! (Ja kuinka paljon vähemmän hiekkaa kengissäni ja kamerarepussani olisikaan ollut ilman tuota keikkaa :D)

Ei kaikki ookaan aina niin paskaa miltä ensiks tuntuu.

 


13.06.2017

Posted at 15:31h in Yleinen by
0 Likes

Pikainen vaatteiden vaihto ja naaman korjaus eilen työpäivän jälkeen ja sitten pitikin suunnata tapaamiseen hääkuvausasiakkaiden kanssa. Eli vähän töitä töiden päälle. Paluumatkalla Luvialta Poriin osui silmiin tämä kiehtovan näköinen kuvauspaikka.

Muistin vihdoin kaivaa kesävaatelaatikon varastosta, ja sieltä löytyi mun kaikki trikoiset maksimekot. Ne jos mitkä on helppoja kesävaatteita. Toimii niin rantsussa kuin kaupungillakin. Viime kesänä yhdistin samaan mekkoon liehuvaa vaaleanpunaista. 

Yksinkertaisen mekon päälle on helppo heittää viileämmällä ilmalla mitä tahansa neuleesta nahkarotsiin ja silloin kun kelit sallii, näyttää mekko yksistäänkin kivalta.

Eilisen harmaa ja kolea sää vaati mekon päälle jotain pitkähihaista, joten nappasin harteilleni useita kertoja täällä nähdyn lintubomberin. Meni mekon ja takin sävyt niin nätisti yksiin.

maksimekko – Vila / bomber – KappAhl XLNT (Saatu) / sandaalit – Crocs / korvikset – Kirju Design

Noita samanmoisia halkiolla varustettuja maksikolttuja löytyy Vilalta tänäkin kesänä. Värejä ainakin sininen, musta, harmaa, tumma vihreä ja raidallinen. Itselläni on mekosta suurin koko eli XL, joka mahtuu siis hyvin tällaiselle 48 kokoiselle. Tokikin pintaa kevyesti nuollen, mutta en mä itse oikein löysästä versiosta välittäisikään. 


11.06.2017

Posted at 20:52h in Yleinen by
0 Likes

Ah, kuuden päivän tylsän työpukeutumisen jälkeen oli kiva katsella tänään vaatekaappia taas vähän eri silmin. Viikon ainoa vapaapäivä vaati poistumaan kotoa ja tekemään edes jotain kivaa, joten suunnatiin murun kanssa testaamaan Eetunaukiolle hetki sitten avatun Ravintola Borgin sunnuntaibrunssi. (Pika-arvio kuuluu, että ihan ok, mutta kalaa syömättömänä olisin kaivannut alkupalapöytään vielä jotain lisää. Jälkkärit olivat erittäin hyvät!)

housut – Junarose (saatu) / toppi – Weekday / pellavableiseri – Marks & Spencer / sandaalit, laukku ja korvikset – H&M / huivi – 2nd hand

Halusin ehdottomasti pukea päälleni Junarosen kuluneella viikolla minulle lähettämät upeat liehulahkeiset pliseeratut housut ja tällaisen mustaa ja kultaa yhdistelevän kokonaisuuden niiden ympärille kasasin. Sandaalien ja turbaanivirityksen kanssa kiva asu kesäkaduille vapaapäivänä, mutta olishan tässä housut ja bleiseri -yhdistelmässä eri tavoin asustettuna kyllä ihan toimistopotentiaalikin. 

Jos siis itse olisin sellaisissa töissä, että vaatisi se vaatisi bleiserimeininkiä, niin tästä  voisi kehitellä kyllä työasun. Leveät ja kepeät housut ovat kiva kesäpäivitys perinteisille suorille housuille ja näyttävät hyvältä bleiserin kanssa.

Huiviin turvautuminen johtui ihan puhtaasta laiskuudesta. Sivumarsut törröttivät yön jäljiltä sinne sun tänne, mutta hiusten pesu tai mikään niiden kanssa puljaaminen ei houkutellut. Huivin onneksi sitaisee päähän sekunneissa. 

Sitä aina välillä hurahtaa ihan täysillä johonkin kulloiseenkin muotijuttuun. Mulla se on tällä hetkellä nää pliseeraukset. Löytyy toppeja, mekko ja nyt nämä housut. Laskokset vaan tuo yksiväriseen pintaan hurjasti elävyyttä ja saa tuollaiset mustat pöksytkin näyttämään monta pykälää mielenkiintoisemmilta kuin sileä kankaan pinta. 

Miten se onkin, että näin kesällä tää kokomusta ei taas tunnu yhtään niin ankealta ja synkältä kuin se on talvella ja keväällä tuntunut… 

Mä en nyt valitettavasti löytänyt noita Junarosen housuja niiden omasta nettikaupasta eikä muualtakaan. Mut tää vois olla sellainen asu, mihin löytyis kyllä hyvin samankaltaiset osat joltain muilta merkeiltä. Olisko siis pitkästä aikaa Matkipelle-kollaasin aika?