20.07.2017 Arkikuva 27/52 – Pirunpesässä
Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä.
Tämä kuva oli jo Instassa, mutta halusin silti sen myös tämän viikon arkikuvaksi, sillä se on otos tämän viikon arkisesta kohokohdasta.
Jos viime viikon arkikuvassa oli murjottava ja väsynyt lehtikuvaaja, niin tässä kuvassa puolestaan on iloinen ja haltioitunut tyyppi työkeikalla. Mun duunissa on parasta se, että kuvauskeikat vievät milloin mihinkin uusiin paikkoihin ja kuulemaan toinen toistaan kiinnostavampia asioita.
Tällä viikolla olen töiden lomassa oppinut valtavasti mm. mehiläisistä (Aiemmat tietoni kyseisistä otuksista perustuivatkin puhtaasti Maija Mehiläinen -piirrossarjaan ja sarjakuvalehtiin.) ja luonnonmuistomerkeistä. Sellainen on myös Porin Lyttylässä sijaitseva Pirunpesä, missä tämän viikkoinen arkikuva on napattu.
Muistan kyllä joskus kuulleeni nimen Pirunpesä, mutta en ollut koskaan tiennyt miten hienosta paikasta on kyse. Pirunpesä on jääkauden aikainen siirtolohkare, joka on hajottuaan useisiin osiin muodostanut louhikkoluolan. Korkeimmat kivirykelmän osista ovat kymmenen metrin korkeudessa ja luolastolla on pituutta jopa 70 metriä.
Suurin osa luolista oli niin pieniä ja pimeitä, ettei niihin uskaltautunut suuaukolta kurkkaamista kummemmin, mutta löytyi sieltä tällainen isompikin luola. Mä jotenkin ihan mykistyin paikan upeudesta. Ja tunsin itseni ihan hurjan onnelliseksi, että sain viettää ison osan työpäivästäni luonnossa kulkien ja uusia paikkoja nähden. I love my job!
Jos satut Poriin päin ja pieni luontoretkeilu kiinnostaa, niin suosittelen kyllä Pirunpesällä vierailua. Ohjeet paikan löytämiseen löydät vaikka Retkipaikan artikkelista. Kovin pitkästi ei sinne päästäkseen tarvitse talsia, tieltä on matkaa Pirunpesälle alle kilometri.
