Kaikki lukiolaisten juhlapäivät, penkkarit, vanhojen tanssit ja lakkiaiset saavat aina havahtumaan siihen tosiasiaan kuinka vuodet ovat vierineet ja kuinka paljon ikää itselle onkaan ehtinyt kertyä. Tänään juhlavuorossa ovat olleet abiturientit, joiden syntymävuosi on pääosin 1995, mikäli oikein lyhyellä matikallani laskin. Minun tätitettävistäkin 4/5 on heitä vanhempia. Apua! Kaikki tämä voi tarkoittaa vain yhtä asiaa, mä olen antiikkia.

Penkkaripäivän kunniaksi kaivelin kaapista kuvia helmikuulta 2000, kun itse hytisin pakkasella aivan liian vähissä vaatteissa kuorma-auton lavalla.

penkkarit

Asuni oli joku lady domina-pahis-viritelmä. Yläosa koostui hihatotmasta poolosta ja paljettituubitopista ja edestä lyhyen ja takaa pitkän hameen materiaalina oli jätesäkki. Asusteina oli mm. rottapanta, käsiraudat, niittivyö ja raippa.

Ilman kuvatodistetta en olisi tuota muistanutkaan, mutta penkkaripäivän aamunavausvuoro on näköjään ollut minulla. Mitään tietoa ei kyllä ole mitä olen mahtanut keskusradioon höpistä.

Kollaasin ylävasemmalla mä olen kemuissa liikunnanopettajamme tanssitettavana. Taistelimme hänen kanssaan finalisteina ohjelmaan kuuluneessa limbo-kisassa ja mä muistaakseni vein voiton. Voi selkärankaparkaani!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meikki oli yhtä aistikas kuin koko bööna muutenkin. Täytyiskö tätä lookkia koittaa taas viikonloppuna, kun luvassa on treffi-ilta murun kanssa?

Kaikenmoisia mörköjä sitä oli näköjään tuona päivänä liikenteessä Pihalla aamujumppaa megafonin kanssa vetävän ystäväni Piian takana näyttäis hengailevan ainakin Jason ja viikatemies. Kaveripiiristä mieleenjääneitä asuja oli ehdottomasti myös yhden kundin vessapaperista kieritelty muumioasu, joka oli sitä lajia, että esti vessassa käymisen. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vielä yläasteella ja lukiossa yhtä pitänyt tyttöporukkamme. Kaksi sankaria blurrattu koska en tässä illalla enää jaksanut alkaa kaikilta kyselemään josko saan kuvaa lärvien kera julkaista. Huomionarvoista tässä kuvassa on erityisesti tuo Piian kirves. Tämä kuva kun on otettu baarin vessassa ja ämmällä tosiaan oli tuo teräase (tylsä ja ruosteinen kyllä, mutta ihan oikea) koko päivän messissä eikä siitä tullut sanomista ei koulussa eikä baarin ovella. Hieman ovat ajat toiset ehkä nyt vuonna 2014. Veikkaan, että kyseinen ase tempaistais pois heti koulun pihalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomatkaa myös mun kaverilta lainassa olleet aivan järjettömästi liian isot maiharit, jotka näyttää ihan hessu hopon kengiltä mun tuolloin vielä ohkaisissa kintuissani.

Oi aikoja, oi muistoja. Kiva päivähän se oli kaikin puolin. Itse muistan tuosta oikein monen päivän bileputken. Ensin penkkarit, seuraavana päivänä kakkosten vanhat joita olin myöskin juhlimassa aamuun saakka hyvän ystäväni mukana. Sitten seuraavana iltana piti suunnata baariin ihan sen vuoksi, että bussi kohti Helsinkiä ja penkkariristeilyä lähti valomerkin jälkeen. Ja sitten vielä yksi ilta kemutusta laivalla. Bileputki oli sitä luokkaa, että multa lähti ääni yli viikoksi ja laivata palattuani nukuin pari päivää siihen malliin, että missasin mm. äikän preliminäärin. En kyllä pysty kuvittelemaan, että enää olis tuollaista turnauskestävyyttä. Huhhuh.

Millaisia penkkarimuistoja teille on jäänyt?


Päivitin tänään Instagramiin kuvat ennen ja jälkeen aamuisen kampaajakäynnin ja siellä tulikin sitten kommenttia, että olisi kiva, jos voisin tehdä tänne blogiin hieman kollaasia parin viime vuoden tukkatyyleistäni. No, kerrankin kuulkaa tartuin heti toimeen ja tässä olisi nyt kerrankin joku lukijan toive toteutettuna.

Keräilin mukaan tukkakuvia vuosilta 2011-2013. Itsestä tuntuu, että ainahan se reuhka näyttää samalta, mutta kyllä tämä on ehtinyt melko monenlainen tässä reilun parin vuoden sisälläkin olla. Mutta on se kyllä niin, että aika samat jutut mulla tässä kiertää vuodesta toiseen. Välillä on kauttaaltaan lyhyttä, toisinaan on sivut lyhyet ja päällä mittaa, väri vaihtelee erilaisissa ruskean sävyissä ja suurimman osan ajasta tukka on ylikasvanut ja laittamaton ja verhoan sen päähineisiin. 😀

Mutta tässä niitä kuvia viime vuosilta!

 tukkahommia_2011

2011 oli selkeästi lyhyeksi ajeltujen sivujen aikakautta ja täytyy sanoa, että sivusiili kävi kyllä mielessä nytkin, kun Maikun tuoliin astelin, mutta jätin nyt vielä toistiseksi toteuttamatta. Tykkään hirveästi tuosta tummasta ja taaksepäin kammatusta reuhkasta kera lyhyiden sivujen mikä näkyy noissa aurinkolasikuvissa!

tukkahommia_2012

2012 puolestaa olen vetänyt pitkän aikaa mallilla joka on ollut päältäkin aiemman vuoden malleja lyhyempi. Nämä ehkä huonoimmin itselleni passaavia malleja, koska posket ja roikkuva kaksoisleuka ja yleensäkin koko pään pallomaisuus korostuvat kun tukkaa on päällä melko vähän.

Mutta siitä huolimatta, että naamaani imartelevampiakin leikkauksia löytyy, niin silti aina tasaisin väliajoin tulee tarve vetäistä mahdollisimman paljon karvaa pois Se tunne iskee usein tuollaisen oikean alalaidan kuvan mukaisen tilanteen jälkeen. Loppuvunna 2012 on nimittäin tukkaa ollut pääsä aivan helvetisti liikaa ja tuohon kuvaan on juuri joku kampaaja koittanut epätoivolla pöyhiä sen reuhkan hiuspuuterin ja lakan avulla pöyhkeäksi. Yäks.

tukkahistoria_2013

Tänä vuonna olen vetelehtinyt ihan ennätyspitkän ajan jaksamatta olla kiinnostunut kuontalostani ja edellisestä kampaamokäynnistä olikin Instagram-kuvien mukaan ehtinyt kulua 20 viikkoa! Huhhuh.

No, kyllä siinä välissä siskontyttö kerran vähän siisti ja lyhenteli kauttaaltaan, mutta sekin tapahtui jo kesäkuun lopulla. Nyt siis viimeiset kolme kuukautt annoin hiusten vain kasvaa.

Suunta on kuitenkin selkeästi ollut useasti poissa kasvoilta lukuunottamatta noita hetkiä, kun kokonaisuus on ollut vielä melko lyhyt.

tukkahistoria_hatut_2013

Laiskuuden ja siitä seuranneen törkeän rumasti ylikasvaneen ja hiostavan kuuman karvakasan vuoksi todellisuus onkin ollut tukkarintamalla viimeisen puolen vuoden ajan usein tämän viimeisen kollaasin mukainen. 😀

Nykyinen frisyyri pääsee esittelyyn heti huomenna!


Saatte nyt silmillenne täysin ylimitoitetun kasan mun ja murun yhteiskuvia. Syy tähän kuvakimaraan on viime viikonloppu, jolloin meillä tärähti yhteisen taipaleen mittariin pyöreät 10 vuotta! Ihan sen kunniaksi raotan vähän menneisyyden verhoa ja näytän miltä me näytettiin joskus nuorena.

Seurustelemaan me tosiaan alettiin kesällä 2003, mutta tavattu me oltiin jo vuotta aiemmin vappuna yhteisten tuttujen kautta. Minä en herrasta todellakaan ensinäkemältä innostunut, vaikka ihan mukavan oloinen tyyppi olikin.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tältä se ”vanhus” näytti meidän tavatessa.

Olin tuolloin vielä viimeisiään vedelleessä kaukosuhteessa, mutta seurustelusuhteen päätyttyä seuraavana syksynä alkoi Tommi aina Porissa käydessään (asui tuolloin töiden vuoksi muualla) tulla moikkaamaan muakin.

Herra teki kiinnostuksensa minulle selväksi, mutta minun mielestä tyyppi oli ensinnäkin ihan liian vanha! (27 v, itse olin 21) eikä se ollut ulkonäöltään ja tyyliltäänkään yhtään sen olonen mies, jonka olisin osannut ajatella rinnalleni.Pitkätukkaisia rokkipoikia ja kaikenmaailman taidehippejä tuolloin haaveksien tuijottelevana tyttönä Tommi oli mun mielestä vaan joku ”raksajamppajuntti” (kuten tuolloin kauniisti olin häntä ystävälleni sähköpostissa kuvaillut :D), joka lähetteli mulle imeliä runoja tekstiviesteinä.

tommiveera2004

Kai se toisen kiinnostus sitten kuitenkin kiehtoi ja, kun mies osoittautui todella huolehtivaksi ja avuliaaksi tyypiksi, niin tuli siinä syksy ja talvi kuitenkin yhteyttä pidettyä. Tommin muutettua sitten kevättalvella 2003 takaisin Poriin, mä ahdistuin asiasta melkoisesti ja muutama kuukausi menikin toisiamme näkemättä ja minäkin tapailin tahollani muita.

Kesän koitettua törmätiin kuitenkin taas jossakin ja Tommi lupautui auttamaan mua erinäisissä kodin pikkupuuhissa jäätyäni yksin isoon asuntooni kämppiksen muutettua pois. Siinä se sitten kävi mun luona asentamassa hyllyjä seinään ja lainasi imuria, kun en sellaista omistanut ja opetti mut vielä rullaluistelemaankin.

veeratommi2004

Ja kun siinä nyt kerran hyvät frendit oltiin, niin toivotin Tommin tervetulleeksi asuntooni Pori Jazzien ajaksi hänen laitettuaan oman asuntonsa tapahtuman ajaksi vuokralle. Olis mulla se vierashuonekin ollut, mutta oltiin liian laiskoja laittamaan sinne lakanoita, joten nukuttiin koko viikko yhdessä.

Sitten koitti Jazzien päätössunnuntai ja tyttökavereiden kanssa maistui kuohuva ja sen jälkeen kaikki onkin historiaa. En asiaa itse muista enkä näin ollen täysin tunnusta, mutta olin kuulema kotiin palattuani käynyt aika määrätietoisesti herran kimppuun. (Lausumani K18 sanat jääköön tässä kuitenkin paljastamatta.) 😀

veeratommikollaasi

Siitäpä se sitten jäikin siihen minun viereeni, olihan hänen imurinsa muuttanut sinne jo aiemmin. (tai siis imuri nukkui siivouskomerossa ja vain mies pääsi viereen) Tutut kylläkin myöhemmin kertoivat, että heidän silmissään olimme seurustelleet jo tovin. 😀

Tommin kämppä kuitenkin annettiin pois vasta seuraavana kesänä, koska eihän sitä nyt voinut suoralta kädeltä yhteen muuttaa, se olis ollut ahdistavaa, vaikka siis käytännössä kuitenkin asuttiin yhdessä. Piti olla takaportti, jos ei tämä oliskaan vakavaa.

Ja tuosta on nyt sitten jumalauta kymmenen vuotta! Mä olen viettänyt kolmasosan elämästäni tuon ”liian vanhan raksajampan” kanssa!

ysari

kavereiden ysäribileissä oltiin molemmat tosi herkkuja…

Ihan älyttömältä oikeesti tuntuu tuollainen määrä vuosia. Just puhuttiin yks päivä, että meillä on paljon tuttuja jotka on sinä aikana ehtineet tavata, mennä naimisiin, saada lapsia ja jo erotakin, mutta me ollaan edelleen kiireettömällä linjalla kuvitellen olevamme ikuisesti nuoria.

Ollaan kaksi erillistä ihmistä joilla on molemmilla myös omat elämänsä ja menonsa, mutta viihdytään loistavasti keskenämmekin. On hirveän vähän ihmisiä joiden seuraa mä jaksan tarvittaessa päivätolkulla putkeen, mutta onneksi tuo ukko on yksi niistä.

idveeratommijoulu

Kuten tästä kuvakavalkadista voi huomata, niin meistä on edustavat yhteiskuvat aika vähissä. Suurin osa on otettu itse käsivaralla jossain festarikemutuksen yhteydessä menon ollessa melkoista. Tää kymmenen vuotta ja kaikki sinä aikana koetut ylä- ja alamäet ansaitsisivat kuitenkin mielestäni parempiakin ruutuja.

Olenkin nyt kaupannut Tommille idean, että työkaverini Nelly saa ikuistaa meidät juhlavuoden kunniaksi. Nyt pitäisi enää keksiä missä haluaisimme kuvauksen tapahtuvan ja mitä pistää päälle! Pitää nyt viikonloppuna kaivella netistä kaikkia ihania inspiskuvia, jotta hahmottuisi millaisia fiiliksiä kuviin haetaan.

936779_10151626900208955_1848875962_n

Postauksen ensimmäiset yhteiskuvat ovat muistaakseni ehkä kesältä 2004 ja tämä viimeinen nyt tämän vuoden toukokuulta. On siinä hieman tullut molemmille ikää lisää. Mutta voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, että tuo mies on vain ja ainoastaan komistunut ja muuttunut koko ajan vaan kuumemmaksi vuosien varrella.

Nämä tällaiset parisuhdeihkuttelu- ja lässytyspostaukset blogeissa on oikeastaan mun mielestä enimmäkseen aina ällöttäviä, mutta päätin nyt sortua siihen itse tämän virstanpylvään nimissä. Lupaan ettei toista tule ainakaan ennen vuotta 2023. 😀