Tällä hetkellä mua tuntuu kiinnostavan pukeutumisessa erityisesti mustan, valkoisen ja oranssin yhdistelmä. Syytän tästä kesän suosikeiksi nousseita Uhana Designilta saamiani upeita Pisara-korviksia. Harva se päivä tekee mieli sujauttaa korviin juuri nuo näyttävät kaunottaret ja asukin tulee sitten mätsäiltyä niihin.

 Torstaina oli taas Pisara-päivä (ja majava-päivä) tämän näköisenä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mä olen ihan koukussa noihin toukokuussa Bestsellerin pressipäivästä saamiini Vero Modan housuihin. Suhtauduin niihin eka kertaa jalkaani vetäessä todella epäilevästi ja ajattelin niiden olevan mulle liian pienet (koko L), mutta pöksyt venähtivät hetkessä juuri sopivasti ja nyt olen sitä mieltä, että ne on malliltaan ja kooltaan ihan täydelliset. Nää on juuri sellaiset housut, joita olisi ihana omistaa monessa värissä ja kuosissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Tämän postauksen ilmestyessä me ollaan murun kanssa matkalla kohti Turkua, josta hyppäämme Viking Gracen kyydillä kohti Tukholmaa. Huomenna on luvassa yhden yli 15 vuotta kyteneen unelman täyttymys, kun suuntaamme Friends Arenalle katsomaan Pearl Jamia.

Mulle on painunut jotenkin lähtemättömästi mieleen yksi pimeä syksyinen ilta lukioajoilta, olisko ollut vuosi 1998. Oltiin kaveriporukalla matkalla Sotkamosta Kajaaniin viettämään iltaa, auto oli niin täynnä, että istuin takapenkillä poikaystäväni sylissä. Ilta oli lähes pilkkopimeä, Toyotan pikkuiset kajarit sylkivät suustaan Pearl Jamin Ten -levyä. Muistan sen pimeyden ja sen musiikin. Ten oli yksi lempilevyistäni tuolloin ja se on sitä yhä. En sillä hetkellä olisi osannut kuvitellakaan, että joskus tulisi hetki, kun pääsisin näkemään tuon loistavan bändin livenä. Mä veikkaan, et huomenillalla saattaa joku tippa linssistä vierähtää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

housut-Vero Moda (saatu)/pusero-Masai/rotsi-Guess/kengät-Tiger of Sweden/korvikset-Uhana Design (saatu)

Muutenkin on nyt jotenkin hirmuisen onnelliset fiilikset. On ihana päästä pikkuiselle reissulle yhdessä Tommin kanssa. On mahtavaa, että heinäkuuksi on tiedossa juuri sopiva määrä töitä. Ja mä vielä tykkään siitä työstäni ihan hirmuisesti. Ilahduttavia asioita on myös päällä tänään oleva nätti uusi mekko sekä hämmentävän hyvin onnistunut passikuva (onnistunut passikuva, luulin ettei sellaista olekaan!). Töiden lisäksi heinäkuussa kalenterista löytyy myös sellaisia merkintöjä kuin ”Iina & Veera -päivä” ja ”KOTIIN!!!!!!”. Hymyilyttää. 🙂

Mietin muuten, että pitäisköhän laittaa tilaukseen noita Pisara-korviksia jossain muussakin väreissä, niin laajentaiskohan se myös tätä pukeutumisen värimaailmaa… Hmm.. Pitänee kokeilla!


Ei siitä ole vielä montaakaan vuotta, kun vielä ajattelin, etten koskaan laita päälleni mitään kukkakuvioista. Mutta niin ne vaan tiukimmatkin yäk-mielipiteet menevät usein nurin pukeutumisen suhteen. Tässä postauksessa näkyvät kukkahousut eivät suinkaan ole siis edes ainoa puutarha vaatehuoneessani, vaan sieltä löytyy jo useammankin vaatekappaleen verran floraa.

Treffasimme eilen toisen porilaisen bloggaajan, Chasing Coconuts -blogin Millan, kanssa asukuvatreffien merkeissä. Kivaa aina välillä saada kameran taakse tyyppi joka oikeasti tykkää kuvata ja jaksaa räpsiä ruutuja niin paljon, että joukkoon osuu väkiselläkin sellaisia joissa poseeraa ihminen suomonsterin sijaan.

16

 

housut-Ellos/neuletakki-La Redoute, Ellos/nahkatakki-S.T.I./kengät-Vagabond

Kiskoin eilen ihan innolla nuo perjantaina Ellokselta saapuneet housut jalkaani. Tykkään ihan hurjasti noista väreistä ja parin päivän käytön perusteella totean housut myös todella mukaviksi. Tilasin pöksyt jollain alekoodilla joten maksoin niistä vain jotain alle parikymppi. Normaalihinnaltaan 29,90 € maksavia Gunnel-tregginssejä löytyy kuudella eri kuosilla ja kokoja on saatavilla aina 52 saakka. Itselleni koko 46 on nyt tosi jees, mutta hieman kyllä mietityttää, olisko pitänyt uskaltaa ahtautua kokoa pienempiin venymisen vuoksi.. Aina sama juttu housujen kanssa.

1

Tykkään mutten ihan hirmuisesti näiden kuvien  tummasta tunnelmasta. Uskon, että asukuvatreffailut Millan kanssa eivät jää tähän. Kuvattiin eilen myös yhdet toiset kuvat minulle ja niiden joukossa on ihanan iloisia ruutuja. Noita kuvia luvassa tulevalla viikolla, kun esittelen yhden jokin aika sitten saamani, ja lyhyessä ajassa korvaamattomaksi osoittautuneen vehkeen. Ensi viikon postauksissa tulossa muuten myös se lupailemani tarkempi esittely Nomo-farkuistani. Postaus on tuossa jo puoliski kirjoitettuna luonnoksissa, joten pitäisi kyllä ehtiä se lähipäivinä viimeistelemään.3

 Kukkapuskahousujen väreihin natsasi lähes täydellisesti nuo alemmassa kuvassa näkyvät korvakorut, jotka ostin vuoden takaiselta Rooman reissulta. Käytetyistä kahvikapseleista valmistetut kevyet korvakorut löytyivät le Artigiane -nimisestä mahtavasta puodista, joka oli täynnä italialaisten käsityöläisnaisten tuotteita. Tarjolla oli ihan kaikkea: vaatteita, asusteita, sisustustavaraa, astioita, koruja ja vaikka mitä. Viivyimme mamman kanssa liikkeessä vaikka kuinka kauan ihastelemassa upeita tuotteita ja juttelemassa myyjien kanssa. Sinne myös palattiin vielä pariinkin otteeseen ja ostoksiakin tehtiin ainakin muutamien korujen muodossa. Suosittelen le Artigianessa vierailua lämpimästi kaikille Rooman matkaajille, jos haluaa löytää vaikkapa tuliaisiksi jotain astetta persoonallisempaa.

17

 

kuvat: Milla Grönman Photography

 

Tuleva viikko onkin sitten viimeinen johon mulla on töitä tiedossa. Sitten musta tulee kokonaan työtön luuseri. Pitää alkaa naputtamaan hulluna avoimia hakemuksia, sillä julkisesti tarjolla ei ole näkynyt yhtään mitään omaa koulutustani ja kokemustani edes liippaavaa. No, kaikki tähän astisetkin työpaikkani olen löytänyt joko puskaradion kautta tai  tarjoamalla itseäni firmaan jossa ei ole juuri tuolloin julkisesti etsitty työntekijöitä. Eli täytyy toivoa, että näillä metodeilla nappais tälläkin kertaa.

Yritän kuitenkin vielä ensi viikon olla hirveästi ajattelematta noita työnhakuhommia, sillä viikko on ihan riittävän täynnä töitä ja stressiä muutenkin. Kuvauksia on luvassa kahdessa firmassa ja niiden lisäksi kohtaan myös yhden ihan uuden haasteen kiivetessäni catwalkille Porin uudistuneen Sokoksen avajaisissa. Huhhuh. Oon ihan varma, että kompuroin korkkareilla ja tuiskahdan nenälleni. 😀

Nyt kenkähaasteen 4. viikon raportin kimppuun!


-postaus sisältää mainontaa-

Tänään oli mustaa niin mieli kuin vaatetuskin. Mielen väritykseen vaikutti mm jo toista vuorokautta putkeen jatkunut kiristävä toispuoleinen päänsärky ja matala mieli puolestaan teki pukeutumisesta todella epäkiinnostavaa ja halusin vaan piiloutua ja sulautua, olla huomaamaton.

Mitäänsanomattomista vaatteista huolimatta päälle päätyi kenkien ja korun muodossa sellaisia juttuja, että piti pyytää Nelly nappaamaan muutama kuva allekirjoittaneesta hapannaamasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain valita kesällä pari korua kotimaisen La Puellan valikoimista ja iskin silmäni ensimmäisenä tuohon eri värisiä metalleja yhdistelevään ketjukasaan. Metrin mittaiset ketjut  sopivat käytettäväksi yksin kerroin, mutta ylettyvät myös tuplasti kaulan ympäri, kuten minulla tänään. Ketjut ovat sen verran ohuita, ettei koru ole painava materiaalistaan huolimatta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Metallinhohtoa ei löytynyt tänään ainoastaan kaulalta, vaan kiedoin myös varpaani kultaan. Tilasin nämä glittertöppöset Spartoon lahjakortilla alennusmyynnistä äidilleni, mutta halusin testata niitä myös itse ennen kuin lähetän kengät eteenpäin.

Tohvelimalliset kimaltavalla keijupölyllä kuorrutetut kävelykengät ovat merkkiä RAS samoin kuin viime talvena tilaamani mustat paljettiset herrainkengätkin.

TYkkään kengistä itsekin, mutt kyllä ne menevät mammalle kuten on ollut tarkoitus. Minä vaan hieman pehmitin niitä valmiiksi! 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja tältä näytti koko mörökölli. Ei ihan kauhean pirteä tapaus. Elämässä on nyt moni asia hieman hukassa. En oikein tahdo löytää toimivaa päivärytmiä itselleni ja sen vuoksi tuntuu, että työt ja tehtävät kasaantuvat koko ajan uhkaavalla tavalla. Tälläkin viikolla kalenterissa on ollut vanhan työpaikan hommia, yhden tuurauspaikan töitä, omia duuniprojekteja ja vielä koulutehtäviä.

Odotan vaan sitä hetkeä, kun aikataulut hieman selkeytyvät muutaman viikon kulutta, mutta ennen sitä on vielä saatava To Do -listaa purettua oikein urakalla. Kyllä tää tästä. Kai. Jospa mua pian taas vähän hymyilyttäiskin.