Olipa kyse sitten meikistä tai kampauksesta, niin on aina ihan suunnattoman ihanaa päästä osaavien ammattilaisten käsiin puunattavaksi, aina tuntuu oppivan uusia niksejä oman pärstän ja karvakasan kaunistamiseksi. Pääsin tukka- ja naamataikureiden käsittelyyn jälleen reilut pari viikkoa sitten, kun minä Jonna, Salla ja Nina saimme kutsun tulla Hiushuone Dandyyn etkoilemaan skumpan ja kaunistautumisen parissa. Voiko olla mitään  kivempaa konseptia tyttöjenillan aloitukseksi kuin hyvä seura, kuohujuoma ja taitavat tyypit seuruetta puunaamassa edustuskuntoon? Jos minulta kysytään niin eipä juuri voi.

Joka tytöllä kuuluu olla edes jotakin periaatteita, minun on, että en koskaan kieltäydy ilmaisesta skumpasta. Enkä varsinkaan silloin jos sen takia ei tarvitse itse edes persettä penkistä nostaa. Dandyssä oli tarjoilu kohdillaan. 😀

Marko seuraa tarkkana vierestä ja koittaa ottaa oppia, kun Sumi meikkaa Ninaa.

Minä jo ehdin innostua, että Jonna saa sellaiset pikkutyttöjen juhlakiharat, mutta sille tehtiinkin kiharanuttura.

Ihastuin tuohon Dandyn yhdestä nurkasta löytyneeseen värikkääseen ruutukuviointiin. Ja kyllä mä tästä kuvassa näkyvästä typsystäkin tykkään.

Meidän kanssa samaan aikaan paikalla oli myös Dandyläisten ystäviä ja tuttuvaia pikkujouluilemassa ja nauttimassa glögistä ja dj:n ilmoille taikomasta musiikista.

Minä tein ennen iltaa kiireessä vähän typerän ostoksen: ihan kivan näköinen, mutta aivan helvetin hiostava ”folioloimi”. Sallalla on tuo sama Zaran kaapu ja se on aina ollut mielestäni kivan näköinen. Pakkauskiireessä en tajunnut ottaa mitään iltamenoihin sopivaa hartioiden peittoa mukaani, joten nappasin tuon sitten Zarasta matkaani ja ajattelin, että kyllä minäkin nyt silloin tällöin tulen jonkun polyesterirätin kanssa toimeen. VIRHE! Mulla tuli tuo päällä ihan sellainen olo kuin mut olis kääritty elmukelmuun tai folioon. Mutta ei näitä megavirheostoksia onneksi niin hirveän usein ole tullut tehtyä, joten annan itselleni anteeksi typeryyteni. Katsotaan nyt oliko mulla kyseisenä iltana vaan jotkut harvinaisen kuumat oltavat ihan muuten vaan ja pystyisinkö joskus toiste kaapua käyttämään vai lähteekö kiertoon. Aika näyttäköön.

Mulle tulee tästä kuvasta ihan mieleen se Todella Upeeta -sarjan Patsy. Salla vois olla se Patsy nuorena ja hehkeenä ennen kaikkia kiristelyjä tai sit Salla on sen Patsyn kuuma tytär. 😀

Olin mäkin käsittelyn jälkeen aika kuuma (tai no ainakin kummissani). Tukkaa taivuteltiin kivasti tuollaiseen pehmeämpään lookkiin ja tajusin, että minunkin on saatava kunnon suoristusrauta. Yritin nimittäin kääntää kampaajan ohjeiden mukaisesti tukkaani omalla onnettomalla Philipsilläni ja ei siitä vaan mitään tullut. Ei se vaan kääntynyt. GHD tai joku muu huippuvehje mullehetinyt!

Meikinkin suhteen tuli taas loistavia vinkkejä niin tekniikan kuin tuotteidenkin suhteen. En ollut koskaan kokeillut MACin meikkivoiteita, mutta nyt mun naamaan tuupattiin sellaista ohutta, mutta peittävää ihanuutta kyseiseltä merkiltä, että seuraavalla Helsingin tai Tampereen reissulla on suunnattava Stockalle meikkivoideostoksille. Ainoa vaan, että en kai mä ottanut sitä meikkivoiteen nimeä tai sävyä ylös… Urpo.

Ja entä noi huulet! Eikö ole aika herkulliset? Tässä kuvassa se ei näy, mutta mun ohueen ylähuuleen taiottiin jopa melko hieno amorinkaarikin! Voisko mulla olla henkilökohtainen meikkaaja kotona joka aamu? Lottovoitto, missä piileksit? Mulla on taas ollut pitkän aikaa sellainen PLÄÄH-olo oman ulkonäön suhteen ja peilikuva ei jotensakin oikein normaalisti irroita mitään riemunkiljahduksia, joten oli todella tervetullutta tällainen tieto, että kyllä minusta aikaa käyttämällä saa vielä ihan käyttökelpoisen näköisen tapauksen.

Jos tuollaiset skumppa + kaunistautuminen ammattilaisten käsissä -etkoilukonsepti mukavassa paikassa pienellä porukalla kiinnostaa, niin aikaa voi varailla Dandystä numerosta +358 45 265 3636. Ja paikan osoite on siis Tarkk’ampujankatu 14, Helsinki.

Kiitoksia siis koko Dandyn jengille, kivaa oli! 🙂

 

*Bloggaaja sai kirjoituksessa mainitut palvelut veloituksetta


Bussimeikit

Taas kerran perus aamuinen bussimeikkaus ennen saapumista Helsinkiin. Pohjatyö aloitetaan Ikean kohdalla ja Munkkiniemessä on jo ripsivärin vuoro. Rajauskynä kädessä sitä kerrankin toivoo, että punainen valo palaisi mahdollisimman pitkään.


Ihan näin alkuun pitää ensin muistaa kiittää kaikkia niitä, jotka tsemppasivat, jakoivat omia kokemuksiaan tai muuten vain kommentoivat aiempiin iho ja silmä-ongelmistani kertoneisiin postauksiin (Osa 1 ja Osa 2). Oli lohduttavaa tietää, että samanlaisia mystisiä oireita oli ollut moneilla muillakin ja useimmiten niistä oli selvitty.

Itsellänikin on pahimmat ajat jo onneksi takanpäin ainakin toistaiseksi, joten ajattelin laittaa hieman ennen, jälkeen ja vielä hieman myöhemmin, kuvia esille. Sen mahdottoman lääke- ja voidearsenaalini kanssa toimin sitten loppujen lopuksi niin, että söin sen antibioottikuurin ja sen ajan myös allergialääkeitä kuuriluontoisesti. Akneliuoksen (Dalacin) unohdin lähes täysin, sillä se tuntui hieman väärältä aineelta rikkinäiseen naamaan, etenkin kun kyse oli jostakin muusta kuin aknesta. Silmille tarkoitettua voidetta käytin n. viikon ajan. Ja edelleenkin vielä viikkoja noiden pahimpien oireiden jälkeen viihdyn normaalissa arjessa ilman meikkiä antaakseni iholle aikaa toipua.

Mutta millainen muutos tässä lähes parin kuukauden aikana on sitten koettu? Kuvat alla kertovat enemmän kuin tunnin näppäimistön hakkaaminen.

Ensimmäinen kuva on otettu 1.9. herättyäni ensimmäisen kerran silmäluomet ja alahuuli turvonneina. Oireisiin kuului myös hillitön kasvojen kutina.

 

Luomien todella kammottava turvottelu jatkui useita viikkoja, eikä yleislääkärin määräämästä silmätöhnästä ollut apua.

 

Tämä kuva on reilun neljän viikon takaa.  Kun luomet alkoivat jo ihan hieman rauhoittua, niin kasvojen iho puolestaan nousi täyteen pienen pientä ihottumamaista näppyä. Kutinan vuoksi iho tuli öisin raavittua verille joten iho naama oli todella kipeä. Yläluomien hilseily levisi myös silmien alle ja etenkin toisen silmän alla oli tuollainen todella näkyvä punoittava laikku. Yläluomien nahka irtoili tässä vaiheessa ihanasti suikaleina. Myös alahuuli oli rasvaamisesta huolimatta niin kuiva, että nahka repesi todella kivuliaasti huulen laidasta.

 

Tylyn ihotautilääkärin määräämään antibioottikuurin ja allergialääkkeiden popsimisen jälkeen naam näytti pari viikkoa sitten tältä.  Muutos parempaan ja turvonneet luometkin olivat viimeisen kerran ilmaantunet jo n. viikkoa aiemmin.

 

Tämä viimeinen kuva on otettu tänään iltapäivällä. Olen aamulla levittänyt kasvoille vain kevyesti sävyttävää päivävoidetta, joka ehkä hieman tasoittaa väriä, mutta näppyjä ym. se ei peitä. Kasvot tuntuvat muuten melkolailla samanlaisilta kuin ennen oireiden alkamista, mutta yläluomilla huomaan edelleen välillä pientä hilseilyä. Mutta melkolailla erinäköinen likka kuin aiemmissa kuvissa! Nuo alahuulen karmeat kraaterit ovat ihan jokatalvinen vaivani joka ilmaantuu aina näin syksyllä ja aina ihan samaan kohtaan keskelle huulta. Eli ne eivät ole enää noita aiemmissa kuvissa näkyviä haavaumia.

 

Että sellaiset pari kuukautta minulla takana. Nykyään peilin katsellessa uskaltaa jo hieman hymyilläkin.