30.12.2019 Kulunut vuosi oli yleistunnelmaltaan synkkä, mutta mahtui sinne hyviäkin muistoja – vuosikatsaus 2019

Ajattelin vielä hetki sitten, että en todellakaan halua miettiä kulunutta vuotta enää yhtään, enkä tehdä siitä minkäänlaista yhteenvetoa niin kuin on usein ollut tapana. Olin varma, että muistelemalla menneitä kuukausia joutuisin vain läpikäymään kasan paskaa ja surkeita fiiliksiä.

Aloin kuitenkin selaamaan puhelimeni kuvakirjastoa sillä ajatuksella, että löytyisikö vuoden joka kuukaudelta edes yksi hyvä muisto. Kun ei sen kummemmin kirjoita päiväkirjaa, on luuri se paikka minne niistä kivoista hetkistä yleensä jotain todistetta tallentuu.

Tammikuussa tehtiin äidin ja siskojen kanssa yhteinen Helsingin reissu. Käytiin katsomassa Ooperan kummitus, syötiin ja juotiin hyvin ja hieman shoppailtiinkin. Reissulta tarttui mukaan mm. tuo Arelan mekko, joka oli yksi vuoden parhaista hankinnoista.

Tämä hieman pelonsekaisin tuntein suorittamani arkistojen kaivuu päätyikin yllättämään minut positiivisesti. Niin raskaalta kuin tämä vuosi onkaan kokonaisuutena tuntunut ja kuinka mustaa mielialani on ollut, niin siitä huolimatta sain huomata seassa olleen myös monta kivaa hetkeä ja onnistumisen tunteita herättäneitä suorituksia.

Noiden hyvien välähdysten ansiosta uskaltauduin miettimään mennyttä vuotta myös näiden vuosia blogeissa kiertäneiden kysymysten kautta. Kuvituksena niitä joka kuukaudelta kaivelemiani kivoja muistoja.

Helmikuun kivointa antia oli Satakunnan Kansan kieltolaki -teemaiset ”pikkujoulut”. Tein noihin kemuihin vuoden onnistuineimman silmämeikin!

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?

Ammuin haulikolla. Tää oli oikeasti eka asia, joka mulle tuli mieleen ihan uutena kokemuksena. Ja ostin elämäni ekan foliovappupallon. Se oli kuulkaa merkittävä ja tunteikas hetki pienen ihmisen elämässä. 😀 Työn saralla tein ekat stailausnäytökseni ja se oli tosi kivaa ja olisi siistiä tehdä sellaisia lisääkin.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutena vuotena tekemäsi lupaukset?

En muista teinkö mitään lupauksia. Luulen, että niissä vuoden takaisissa katastrofitunnelmissa ei ollut kummoisetkaan lupaukset mielessä. Lupasin korkeintaan yrittää pysyä hengissä ja sen lupauksen lunastin.

Maaliskuussa kuvattiin Me Naisten kansijuttua. Tykkään tosi paljon tällaisista kunnon kuvauspäivistä joissa saan itse olla ihan vaan kameran edessä ilman, että pitää tehdä sata muutakin asiaa. On ihanaa olla meikattavana ja nähdä lopuksi itsestään jonkun muun ottamia upeita kuvia. Kuvaparissa behind the scenes -otos ja Liisa Valosen kuvaama lopputulos.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?

Pariin sellaiseen tyyppiin tutustuin, jotka voin laskea nyt ystävikseni. Pääpiirteittäin olen ollut sosiaalisen kanssakäymisen ja etenkin uusien ihmisten suhteen melko melko torjuvissa tunnelmissa. Tai siis, en varsinaisesti ole mitään torjunut, mutta olen pysytellyt enimmäkseen itsekseni ja poissa tilanteista joissa tapaisin ihmisiä.

4. Menetitkö ketään läheistäsi?

Kukaan ei kuollut. Mutta eräs tärkeä ihminen ghostasi minut julmasti ja hävisi näin ollen maailmastani.

Mää ja mun ihana kissepallo vappuaattona!

5. Missä matkustit?

Kotimaan rajojen ulkopuolella en käynyt kuin kesällä päiväreissulla Kostamuksessa ja marraskuussa muutaman päivän pyrähdyksellä Kööpenhaminassa. 

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?

Tulevalle vuodelle toivoisin ripauksen läheisyyttä. 

Toukokuusta mieleen jäi monet mielenkiintoisiin paikkoihin vieneet duunikeikat. Kävin kuvaamassa mm. lihavuusleikkausta ja tulevaa ydinjätteen loppusijoitusluolaa. Lehtikuvaushommat on vaan niin parasta.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?

Suuri Käsityö -lehdelle suunnittelemani minimallisto oli kyllä tämän vuoden yksi siisteimmistä ja eniten onnistumisen tunteita tuoneista jutuista. Projektin myötä opin myös paljon uusia asioita, kun sain työskennellä yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Sain homman myötä myös pitkästä aikaa päähäni haaveita. Ihan hölmöjä, mutta haaveita kuitenkin. Sellaisista on ollut viime vuosina masennuksen syövereissä pulaa.

8. Mikä oli suurin pettymyksesi?

No kyllä tässä on nyt edelleen pureskeltu näitä isoja ihmissuhdepettymyksiä.

Kesäkuussa vietettiin Iinan kanssa ihana ilta Clarionissa. Vuoden parhaita hetkiä muistellessa Iina oli osana niistä hyvin monessa. Käytiin Köpiksessä ja Jyväskylässä, vietettiin juhlia ja leffailtoja ja lounastettiin yhdessä aina kun mahdollista. 

9. Sairastitko tai loukkaannuitko?

Olin fyysisesti ihan ilahduttavan terve. En muista sairastaneeni koko vuonna edes flunssaa. (Vai olikohan ihan tammikuun alussa joku parin päivän kuumetauti..) Nyt ihan loppumetreillä on sitten ollut hieman vaivaa sekä olkapäässä että ruokatorvessa, mutta ei mitään kauhean vakavaa niissäkään. Vuoden isoin loukkaantuminen sattui lokakuussa kaatuessani pahasti rappusissa.

10. Mikä oli paras ostoksesi?

Vaatteissa parhaita hankintoja oli Arelan pinkki kashmirmekko, Haltin ulkoiluhousut ja pitkän himoitsemisen jälkeen Longchampin 3D-laukku. Muita loistavia ja kovasti ilahduttaneita hankintoja olivat hyvillä alennuksilla bongatut Olympuksen 17mm ja 25 mm 1:1.2 objektiivit. 

Heinäkuussa oli yksi koko vuoden ihanimmista päivistä, kun käytiin kavereiden kanssa Corgien rantapäivässä ihailemassa ja rapsuttelemassa pehmeitä ja pörheitä matalia otuksia. Kestäminen oli aika lailla äärirajoilla, kun tyyppejä tunki syliin oikealta ja vasemmalta, kun vaan istui rantahietikolle. 

11. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Olen ollut syömisten suhteen ihan hunningolla menetettyäni henkilökohtaisen kokkini. Monimutkaisinta ruoanlaittoa on edustanut pussiaineksista tehty pasta bolognese ja erilaiset salaatit. Joten arjessa rahaa on palanut ihan helvetisti ulkona syömiseen ja take awayhin. Enkä voi väittää vaatteisiin käyttämääni summaa tänäkään vuonna pieneksi. 

Heinäkuun kivoihin muistoihin kuuluu myös yöpyminen Finndome Campingin kuplateltassa.

12. Mistä ihan todella, todella innostuit?

Jo edellä mainittu Suuri Käsityön vaatesuunniteluprojekti ja toinenkin samaan aiheeseen liittyvä homma saivat ilon ja innostuksen kipinät lentelemään moneen otteeseen.

13. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?

Ei toivottavasti yhtään mikään.

Elokuussa Porispere helli mua tuomalla samana iltana päälavalle molemmat suursuosikkini, Kaija Koon ja Amorphiksen! 

15. Viime kauteen verrattuna, oletko:

i. onnellisempi vai onnettomampi:

 No en mä enää itke niin helvetisti kuin vuosi sitten. En mä mistään onnellisuudesta tiedä, mutta en nyt ihan niin raato ole enää.

ii. laihempi vai lihavampi:

Samoissa vaatteissa kuljen, joten ei liene suurta heilahtelua tapahtunut.

iii. Rikkaampi vai köyhempi:

Velkaa on vähemmän kuin vuosi sitten, mutta niin on toisaalta säästöjäkin hieman vähemmän. Eli taitaa kokonaistilanne olla aika sama kuin vuosi sitten.

Elokuussa pääsin vihdoin eka kertaa sovittamaan minimallistoni vaatteita. Tässä vaiheessa siis tehtiin vielä korjauksia kaavoihin.

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Jotkut työhommat ovat jääneet rempalleen, niihin olisin toivonut pystyväni paneutumaan paremmin. Mutta nyt on toiveissa hiljainen tammikuu, jonka aikana pistetään rästihommia kuntoon.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Meinasin sanoa, että itkenyt, mutta luulen että kaikki se itkeminen on ollut tarpeellista. Somessa olisi voinut jumittaa vähän vähemmän. Siihen helposti jumiutuu, etenkin silloin kun pitäisi tehdä jotain tarpeellista, mutta tylsää, kuten siivota.

Syyskuussa ilahdutti suunnattomasti Tampereen Työväen Teatterin Poikabändi-musikaali. Voit lukea musikaalista lisää täältä.  Musikaali pyörii Tampereella vielä koko kevään, suosittelen lämpimästi kaikille ysärinuorille.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?

Joulun vietin vanhempien kanssa kotikotona ja muita pyhiä muun perheen ja suvun kanssa. Juhannuksesta en muista yhtään mitään. Juhannukselta ei myöskään ole ainuttakaan valokuvaa, joten tarkoittanee sitä, että olen ollut yksin kotona.

Lokakuussa juhlittiin Einon kirjan julkkareita ja pääsin vihdoin käyttämään kaapissa jo hetken aikaa odotellutta Asoksen paljettiunelmaa.

20. Rakastuitko kauden aikana?

Hah, no en todellakaan.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?

Alkuvuoden koukuttavin oli Nashville, jonka katsomiseen pakenin itkemistä. Loppuvuonna tuli tuijotettua Sorjosen kaikki kaudet. 

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?

En muista koskaan vihanneeni oikeasti ketään. On mulla negatiivisia tunteita, joita ei ollut vielä vuosi sitten, mutta ei vihaa.

Marraskuun, ja koko syksyn, ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus oli Naisten jahtiviikonloppu, missä pääsin tutustumaan metsästyksen saloihin osallistumalla mm. peura- ja hirvijahtiin. Viikonlopusta voi lukea lisää täältä.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Luin tänä vuonna häpeällisen vähän, vaikka aikomukset olivatkin ihan muut. Monta kirjaa on kesken, mutta loppuun saatetuista yksikään ei ole jäänyt erityisesti mieleen. Tämän lukuhomman aion kyllä ottaa tulevana vuonna taas haltuun. Tavoitteena 50 kirjaa vuodessa.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?

Ei mitään tajunnantäjäyttäviä löytöjä tainnut tulla tehtyä, mutta esim Jinjer ja Opeth tarjoilivat positiivisia ylläreitä.

Joulukuun parasta antia oli kotona vietetyn joululoman lisäksi mun synttäriviikonloppu. Työkeikka Linnassa oli jälleen hieno ja ikimuistoinen ja viikonlopun kruunasi seuraavan päivän Amorhis-keikka. Loistavat synttärit siis. Mun Linnanjuhla-asun näet kokonaisuudessaan täältä.

25. Mitä halusit ja sait?

Nyt on pakko heittää jotain materiaa, koska isommat halutut asiat jäivät kyllä saamatta. Halusin pitkään Longchampin 3D -laukkua ja tänä vuonnasen vihdoin edullisesti 2nd handina löysin.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?

Tästä mä en halua puhua.

Vuoden kivoihin muistoihin kuuluu myös kaikki mallikeikat.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?

Once upon a time in Hollywood oli kyllä varsin jees.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?

38 vuotissyntäreitä tuli vietettyä töiden merkeissä pressan linnassa kuten edellisvuonnakin. Töiden jälkeen nostettiin maljat vielä Kämpin jatkoilla. 

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?

Liian suuri kysymys. Tää vuosi oli kriisin vuosi, mikään pieni yksittäinen asia ei olisi muuttanut juuri mitään. En voi tietää mikä olisi se yksi perhosen siiven isku, joka olisi pitänyt osua eri tavoin, että elämän dominoefekti olisi mennyt toisin ja onnellisesti.

Mun viihtyisä koti oli yksi vuoden tärkeistä ja positiivisimmista asioista.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?

Laiskuus ja mukavuus. En jaksanut juurikaan panostaa pukeutumiseen, joten paljon on tullut hiihdeltyä tylsästi farkuissa, trikoopuseroissa ja neuleissa. Ostin jopa collegepuseron, jota olenkin kuluttanut loppuvuonna ahkerasti.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?

Ei musta oikein tunnu, että mikään olisi pitänyt. Tai no, kai sitten piti, kun tässä nyt edelleen porskutellaan eikä enää tee mieli kuolla. Tästä tahtoisin kiittää mm. mielialalääkkeitäni, terapiakäyntejä, omaa resilienssiäni, internetin ehtymätöntä eläinvideovarastoa ja lohdullista pehmeyttä tarjonneita untuvapeitteitäni.

Myös uusi työhuone kuului vuoden hyviin muutoksiin. Siellä on paljon hyvää miljöötä mm. asukuville.

32. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?

Kyllä tämä uusi naisvaltainen hallitus ja etenkin Sanna Marinin nousu pääministeriksi ilahdutti suuresti.

33. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?

Yksinäisyyden kokemus tuli hieman yllätyksenä. Olin valheellisesti kuvitellut olevani todella itsenäinen ja pärjäävä enkä ollut koskaan osannut kuvitella että yksinäisyys eron jälkeen iskisi niin lujaa.

Kuntotestin tulokset paranivat huimasti jo pienellä liikunnan lisäämisellä. Mutta nyt tulevana vuonna pitää kyllä laittaa rauta nousemaan entistä useammin ja paremmin.

34. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita.

1. Lisätä liikuntaa entisestään. Syksyn aikana sain jo jonkin verran irrotettua persettäni sohvasta salille, mutta nyt hommasta pitää saada vielä aktiivisempaa.

2. Se jo aiemmin mainitsemani 50 kirjaa.

3. Palauttaa blogi jälleen yhtä aktiiviseksi kuin se oli ennen tätä elämän sysipaskaa jaksoa.

4. Tehdä edes yksi sellainen ulkomaanmatka, jossa voisin vain haahuilla ympäriinsä kameran kanssa kuvaten ihan vaan huvin vuoksi.

5. Alan panostamaan ruoanlaittoon.

Melko sekavin fiiliksin tässä siirrytään edelleen seuraavaankin vuoteen. Olen monin tavoin toimintakykyisempi kuin vuosi sitten ja masennuksen oireet ovat helpottanet huomattavasti. Mutta kyllä sisällä jatkuu melkoinen myllerrys. Käsittelyssä on elämän isoja teemoja ja menetyksen jos toisenkin prosessointia.

Rantaa ei vielä näy, mutta tuntuu, että nyt lastuni ajelehtii hitaasti pienillä laineilla selvittyään ihan helvetillisestä myrskystä. Enää ei tarvitse ihan koko aikaa pelätä putoavansa kyydistä, mutta vielä ei siltikään oikein tiedä mihin ollaan menossa.

Sellaisilla tunnelmilla siis sanotaan hei hei menneelle vuodelle ja suunnataan kohti uutta vuosikymmentä.