”Pidä huoli, että sulla on riittävästi vaatetta jotta tarkenet koko pelin?” ”Siellä on aina kylmää ja pimeää, eli kaikinpuolin unelmakeikka.” ”Laita kunnon talvikengät, että jaksat seisoskella kylmällä alustalla.” ”Käy puoliajalla lämmittelemässä toimitsijoiden tiloissa.”

Työkavereiden neuvot ja kommentit antoivat odottaa hyytävää ja haastavaa kuvauskeikkaa ja perjantain sääennusteita katsellessa ne eivät tuntuneet lainkaan liioittelulta. Puolitoista tuntia jääpallokentän laidalla kamera kourassa yli kymmenen asteen pakkasessa oli asia, joka pisti vähän miettimään varustusta.

Jääpalloa Narukerä-Akilles 26.12.2014

Tapaninpäivän sääennusteet eivät sitten onnekseni pitäneetkään aivan paikaansa eikä iltapäivällä matsiin suunnatessa pakkasasteita ollut kuin muutama. mutta ei siellä kentän laidalla kyllä olisi silti ihan onnettomissa kamppeissa pärjännyt. Ensimmäinen puoliaika meni lähes kivuttomasti, mutta illan pimetessä ja viiletessä jälkimmäisellä puoliskolla piti kyllä muistaa jumppailla pitääkseen lihakset lämpiminä.

Koska kyseessä oli elämäni ensimmäinen jääpallo-ottelu niin katsojana kuin kuvaajanakin, en voi juurikaan kehuskella huikeilla kuvilla, mutta varustukseeni olin varsin tyytyväinen.

selviytymisvalineet1

Wolfordin merinovillasukkikset ovat kuuluneet talvipukeutumiseni kulmakiviin jo useamman vuoden. Ne ovat ohuet, pehmeät, lämpimät ja vielä kestävätkin, eli kaikkea mitä voi sukkahousuilta toivoa. Kaivelin eilen kaapin perukoilta käyttöön uudet ihan iskemättömät villapöksyt, jotka olivat odotelleet siellä viime talven alennusmyynneistä saakka. Nämä villasukkikset siis sujautin housujen alle (mulla oli eilen jalassa nämä) ja tarkenin alaosan puolesta vallan hyvin.

45 € hinta sukkahousuista voi tuntua jostakin todella kalliilta, mutta itselläni nuo ovat kestäneet käytössä aina vähintään pari talvea, niin eipä se enää niin hintavaa olekaan. Itse onnistuin kuitenkin viime talvena löytämään nuo Asoksen alesta puoleen hintaan ja ostin tosiaan silloin jo varastoon tätä talvea odottamaan.

Koska tiedossa oli seisoskelua kylmällä alustalla, oli kiinnitettävä huomio myös jalkineisiin ja niiden eristävyyteen. Jalkaan kiskomani Crocsin Luxe Duck -saappaat (saatu) osoittautuivat sukkahousujen lailla loistovalinnaksi kentän laidalle. Karvavuori ja Croslite-pohja pitivät varpaat lämpöisinä ja ulkopohjan nystyrät antoivat pitoa. Voin nimittäin sanoa, että jäällä hiiviskely kymppitonnin kamerakamat sylissä on aika jännittävää, joten siinä kyllä arvostaa sitä, ettei töppöset luista. 😀

 Jääpalloa Narukerä-Akilles 26.12.2014

Jääpallokuvat Narukerä-Akilles: Veera Korhonen/SK 27.12.2014

Ei sit muuten ole tuo jääpallo ihan helpoimmasta päästä urheilulaji noin kuvaamisen puolesta! Kenttä on pirun iso, mut peliväline ihan turkasen pieni, joten maalin syntymisen ainakin näin ensikertalainen tiedosti lähinnä vasta sitten, kun selostaja asiasta ilmoitti. Olosuhteet on pimeät ja kentälle valoa luovat valonheittimet väriltään kaikkea muuta kuin kaunista. Ja etäisyyksien vuoksi on kuvattava niin hillittömällä teleputkella, että sen kanssa on käytettävä monopodia (yksijalka), jonka kanssa kuvaaminen on ainakin omasta mielestäni vähän kömpelöä. Ja sitten vielä se, että pakkasessa kyllä näpit jäätyy ja mä en osaa kuvata hanskat kädessä, koska sitten katoaa tuntuma kameraan!

Paitsi että, osaanpas, kun on oikeanlaiset työrukkaset ja mullahan onneksi on.

hanskat

Äidin neulojaystävä TeijaS. ystävällisesti neuloi minulle pari vuotta sitten todella toimivat kuvaushanskat joissa yhdistyy räpikkäät (joidenkin toisten murteella siis kynsikkäät) ja lapaset. Hupun saa siirrettyä syrjään myös peukalolta, mikä mahdollistaa kameran takapaneelin nappuloiden sujuvan käytön. Itse haluan myös etusormen olevan paljaana, sillä tuntuu, että hanskan kanssa sormi lipsuu laukaisijalta, joten pidän kuvatessa lapasosaa vain kolmen sormen päällä, jos ei tarkene olla kokonaan ilman ”huppua”. Myös vasemmassa kädessä riittää, jos on etusormi ja peukku vapaana, jotta saa hyvän otteen objektiivin zoomausrenkaasta.

Ilman näitä nerokkuuksia ei olisi kyllä tuosta eilisestä keikastakaan kyllä selvitty, sillä jos vaihtoehtona olisi ollut jotkut normilapaset/sormikkaat tai kokonaan paljain käsin, olisin joutunut valitsemaan jälkimmäisen ja täten palelluttamaan nakkini aivan totaalisesti. Se metallinen monopodi tai kameran runkokaan kun eivät tunnu ihan hirmuisen herkulta pakkasessa paljaisiin räpylöihin.

Ei niin mahtavista lähtökohdistaan (pimeetä, kylmää, vieras laji jne jne) huolimatta oli loppujen lopuksi ihan kiva keikka. Oli mielenkiintoista tutustua uuteen lajiin ja kiva ulkoilla. Mutta sen voin sanoa, että jos varustus olisi ollut huonosti valittu, niin tuosta puolitoistatuntisesta olisi tullut kaikkea muuta kuin kivaa.

Kortille tarttunut kuvamateriaali oli jääpallo-ensikertalaisella 99% puhdasta soopaa, mutta kyllä sieltä ne julkaisukelpoiset ruudutkin löytyi, joten tehtävä täytetty. Ei musta kyllä ikinä mitään huippua urheilukuvaajaa tule, mutta seuraavalla kerralla jääpallokentän laidalle joutuessani olen kuitenkin jo astetta viisaampi pelin luonteen suhteen ja onnistun ehkä jo hieman paremmin.


Nyt nämä Wienin kakkospäivän kuvat ja turinat ulos ennen kuin reissusta ehtii kulua liikaa aikaa! Yhden yön reissumme eka päivän kohokohdat löytyvät postauksesta Vienna Day 1.

Vaikka ihan kauhean korkealle emme 60 kerroksisessa hotellisamme päässetkään, niin kyllä mun 11. (vai 12..? en muista) kerroksen huoneen ikkunastakin ihan hienot maisemat Tonavalle avautuivat. Jotkut kukkulat (vuoret?) sieltä myöskin pilkistelivät sumun takaa. Aikaisemmat Wienin reissuni osuivat molemmat hieman kauniimpien ja kirkkaampien säiden aikaan, joten olis ihan mielenkiintoista katsella kaupunkia tällä kertaa hieman harmaamissa sävyissä.

PC030056

Hotellimme Melia oli kyllä melko huikea ja hyppäsikin hyvin korkeille sijoille mun hotellikokemusrankingissani. Huone oli tyylikäs, sänky törkeän hyvä ja petivaatteet taivaalliset. Kylppärin sadevesisuihku vaan pääsi yllättämään aamu-unisen hotelliasukkaan, kun luulin hanaa avatessani veden tulevan kädessäni olevasta suihkusta, mutta sainkin jääkylmän roiskauksen katosta suoraan niskaani. No, herättipä ainakin!

PC040222

PC040223

Vaikka en kotona aamiaisihminen olekaan, niin hotelleissa kuitenkin yleensä ainakin jotain syön heti aamustakin. Meliassa aamiaistarjoilu oli kuitenkin niin mahtava ja monipuolinen, että viivyin puputtamassa lähemmäs tunnin. Kaikki oli niin kauniisti esillä ja tarjolla oli kaikkea todella herkullista, joten säntäiltiin vain edes takaisin huokailemassa ihastuksesta ja täyttämässä lautasiamme kukkuroilleen. Mansikoita, hedelmiä, suklaacroissantteja, skumppaa, juustoja ja sitten vielä uunituoreita vohveleita suoraan keittiöstä haluamillaan lisukkeilla. Huhhuh. Se oli nautintoa se. Mutta ne minuutit jotka odotin tilaamiani vohveleuta tuntuivat kyllä ikuisuudelta. 😀

Tämä kuva Henriikasta kertonee kaiken tarpeellisen siitä kuinka ihana aamiainen meidän kaikkien mielestä oli.

PC040231

Aamiaisen jälkeen päätettiin vielä relailla ihan rauhassa ja pakkailla matkalaukkuja puoleenpäivään ja huoneiden luovutukseen saakka. Mulle itselle on matkoilla aina tosi tärkeää ehtiä viettämään aikaa myös ihan siellä hotellissa, sillä ne on usein niin ihania paikkoja. Rakastan sitä edes pientä kiireetöntä hetkeä hotellin sängyllä, kun tuntuu kuin olisin kaikkien velvollisuuksien ulottumattomissa. Onneksi tälläkin matkalla ehdin kokea tuon fiiliksen.

PC040261

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huoneiden luovutuksen jälkeen suunnattiin kaupungille, mutta ihan ekana ulos päästyämme oli tietenkin vimmaisen asukuvaamisen vuoro. Hotellin miljöö oli kuvauksellinen niin sisältä kuin ulkoakin, joten toki se piti hyödyntää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

postaus11

Hieman nauratti tuo hotellin edessä ollut ”kiss+ride”-merkki. Kyseessähän siis on mitä ilmeisemmin kohta jossa voi pudottaa kaverin kyydistä, tai ainakin tuolla alhaalla lukee ”drop off point”, mutta saatiin kyllä hyvät naurut kehitellessämme kaikenlaisia skenaarioita tästä kiss+ridesta. Mä esimerkiksi visioin, että kyseessä on taksitolppa jossa päivystää pusuja maksuksi kelpuuttavat taksit. Että sinne vaan kaikki pusunkaipuussa olevat taksikuskit odottamaan kyytiläisiä! 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 Noora oli ystävällinen ja ikuisti allekirjoittaneen vaatetuksen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kengät-ellos/takki-Lindex/neulehuivi-Shopbop

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

hame-H&M/t-paita-KappAhl/jakku-Nanso/pun.huivi-Asos/rannekoru-2 or+ By Yat

PC040298

Samainen Noora ystävällisesti ikuisti minut myöhemmin kaupungilla nostelemassa sukkahousujani. Classy lady!

pyllistys

 

Ja samoin hän oli kamera tanassa ikuistamassa takalistoani, kun olin lempipuuhassani, eli kuvaamassa söpöä haukkua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siinä se reppana odotteli omistajaansa kaupan ulkopuolella ja poseerasi kauniisti.

 

 

PC040336

Ehdittiin kierrellä kaupungilla muutama tunti ja me otettiin Nooran kanssa homma ihan kuljeskelun ja katselun kannalta. Tutkailtiin myyntikojujen joulutavaroita, ihasteltiin ja kuvattiin heppoja ja nuuhkittiin vaan paikan jouluista tunnelmaa. Shoppailua ei juuri harrastettu minun synttäriostostani ja matkamuistomagneetteja enempää. Nooralla on kuulema perinteenä hankkia matkakohteistaan aina perinteinen ”I <3 …” -magneetti ja sellaisen löysi Wienistäkin, kun taas oman jääkaappini ovi on täynnä varsin sekalaisia matkamuistoja. Tällä kertaa mukaan lähti kaunis ruhtinatar Sissin kuvalla varustettu magneetti. Wieniin matkaaville muuten vinkkinä, että Sissi-museo oli ainakin omasta mielestäni todella mielenkiintoinen ja huikea! Vierailin siellä edellisellä Itävallan matkallani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

PC040317

PC040339

Ihana ja leppoisa lomapäivä Wienissä siis. Ehdittiin maistella vielä Sacher-kakkuakin ennen kuin oli aika palata hakemaan kamat hotellilta ja suunnata kotimatkalle. Tykkään Wienistä kerta kerralta vain enemmän ja mietinkin, että sinne voisi kyllä suunnata taas heti kun mahdollista. Jonna tuossa jo fb-chatissa ehdottelikin, että mentäiskö keväällä. Ei yhtään paskempi idea!


Muutaman Wien-kuvan heitinkin jo eetteriin heti reissusta palattuani, mutta nyt olisi luvassa lisää. Reissussa oli siis kyse Olympuksen valokuvaus-work shopista jouluisessa Wienissä ja paikalle oli kutsuttu bloggaajia ympäri Eurooppaa. Tarkoituksena oli tutustua uusimman PEN-mallin E-PL7:n kuvausominaisuuksiin. Huolimatta siitä, että olin ehtinyt kuvata tuolla kameralla jo lähes pari kuukautta, niin kyllä opin itsekin reissussa muutaman uuden jutun ja innostuin kamerasta jälleen hieman lisää.

PC030062

Saavuimme Wieniin keskiviikkona (3.12.) iltapäivällä ja nakattuamme kamat hotellille ja suoritettuamme nopean freesauksen ja vaatteiden vaihdon suuntasimme Olympus Playgroundin kautta kaupungin keskustaan joulutorille suorittamaan meille annettuja kuvaustehtäviä. Christmas lights, selfie ja favourite street style, siinä muutamia kuvaustehtävän osia. Saimme jokainen myös 30 € rahaa ostaaksemme rekvisiittaa jouluista asetelmakuvaa varten. Todella kiva tehtävä siis! Oli niin mukava kuljeskella jouuvalojen loisteessa kuvaillen ihmisiä ja ihastellen myyntikojujen tarjontaa.

PC030038

PC030040

PC030048

Omaan kuvasarjaani kuulunut selfie syntyi käyttäen 9mm fisheye-linssiä, pitkää valotusaikaa ja kameran omaa salamaa. Taustan upeat värit tarjosi kirkon sienustalla palaneet värivalot.

 

PC030080

PC030144

PC030151

Kuvasimme toisiamme kuvaamassa toisiamme. Perusmeininki. 😀

PC030107

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi kuvaustehtävä oli käyttää kameran Photostory-toimintoa. Olin kyllä tätä kollaasitoimintoa jonkin verran kokeillut, mutta uutta infoa minullekin oli se, että E-PL7:ssa kollaasia ei tarvitse kuvata kerralla, vaan sen voi tallentaa keskeneräisenä ja palata siihen myöhemmin. Itse kuvasin Photostoryyni perinteisen joulutarinan; herran enkeli kertomassa ilosanomaa, taivaalla loistava ”tähti” johdattaa paikalle ja sitten syntyi bebe. 😀

PC030180

PC030082

PC030100_1

PC030152

 

Kun tehtävät oli suoritettu, palautimme muistikorttimme järjestäjille jotka nappasivat sieltä kuvaustehtävämme tuotokset, ja lähdimme piipahtamaan hotellilla ennen iltatilaisuuden alkua. Playgroundilla ohjelmassa oli näyttelyyn tutustumista, syömistä, juomista, pikkujoululahjoja ja kuvaustehtävissä parhaiten suoritutuneiden palkitsemista. Olisi kyllä ollut siistiä, jos olisi voitto osunut kohdalle, sillä tehtävän voittaja pääsee suunnittelemaan jonkin kameravarusteen/-asusteen yhdessä Olympuksen kanssa. Ei tullut voittoa, mutta ilo löytyi kyllä ihan jo osallistumisestakin.

PC030100

PC030193

Playground näyttelu oli itselleni toinen järjestyksessään, ensimmäisen näin ja koin puolitoista vuotta sitten Berliinissä. Pari drinksua tuli heitettyä naamaan ja heiluttiin aikamme näyttelyn istallaatioita ihmettelemässä ja kuvaamassa, mutta päivän aiemmat matkakilometrit painoivat meitä kaikkia siinä määrin, että kömmittiin jo hyvissä ajoin hotelille nauttimaan kylpyammeista ja leveistä sängyistä.

PC030135

PC030143

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

flat

 

Viimeisenä kuvana vielä kuvaustehtäväni ns. Flat lay. Mozartin kuulat ehdin syödä jo Wienissä ja kukkakaupasta ostamani kultaiset oksat päätyivät kuvan jälkeen mappi ööhön, mutta kameran päällä vanhanaikasta salamaa merkkaava minikokoinen lumipallo, Stephandom-kirkko sisällään jäi minulle söpöksi matkamuistoksi reissusta.

Toivottavasti jaksatte näitä kuvaoksennuksia, olis nimittäin vielä päivä 2 tulossa!

-matkan tarjosi Olympus-