Tiedätte varmaan fiiliksen, kun jotkut vaatteet vaan tuntuu niin täydellisiltä, että niihin haluaa pukeutua päivästä toiseen eikä raskisi edes pyykkiin välillä päästää. Tässä olis nyt just sellanen asu. Siitä lähtien, kun sain nämä Nanson Keto-nimiset trikoohousut käsiini, tai siis jalkaani, ja kiskoin kaveriksi kashmirneuleen, en olisi halunnut muuta enää pitääkään. 

Ohuet trikoohousut ovat ensivilkaisulla ja kosketuksella todella kovasti pyjamahousujen oloiset ja ehkäpä juuri siksi niin ihanat. Huikea kuosi ja voimakkaat värit tekevät housuista kuitenkin näyttävät. Ja kokonaisuushan on toki osiensa summa, joten kotihousufiilis karisee, kun valitsee trikoon seuraksi muita vähän ns. arvokkaamman oloisia materiaaleja.

Yksi valituksen aihe mulla housuista kuitenkin on, nimittäin vyötärökuminauha joka oli jo ekan käyttökerran jälkeen kaksinkerroin sellaisena ohuena "klimppinä". Tiedän toki, että siellähän se vatsamakkaroiden välissä menee kurttuun esimerkiksi istuessa, mutta kyllä silti mietityttää, että onko ihan täysi mahdottomuus saada aikaiseksi sellaista kuminauhaa, joka pitäisi muotonsa. 😛

Tämä viikonloppu on ollut jo tähän mennessä aivan mahtava. Mulla on pitkästä aikaa sellanen hetkellinen rento ja stressitön fiilis. Perjantaina nukuin pitkään ja tein vaan vähän töitä. Myöhemmin vuorossa oli viikon kohokohta, eli nykytanssitunti ja sen jälkeen ilta jatkui saunaillalla parhaan ystävän kanssa. Katsottiin tippa linssissä Vain Elämää -esityksiä, juotiin viiniä ja mun muru leipoi iltapalaksi herkullisia juustoleipiä.

Sama rento meininki ja stressitön oleilu on jatkunut tänään. Näin päivällä mun ystävää, iltapäivällä käytiin shoppailemassa Tommin kanssa (vaatteita hänelle, ei minulle tällä kertaa!) ja iltapäivä jatkui vierailulla anopin luona missä näimme myös kummityttöämme ja hänen pikkusiskoaan. Olen pysytellyt poissa sähköpostista, en ole avannut ainuttakaan duunihommaa, en kalenteria enkä to do -listojani. Palaan niiden kaikkien pariin vasta huomenna illalla. Mun on pakko opetella ottamaan näitä ihan todellisia vapaapäiviä useamminkin ja aikatauluttamaan töitäni fiksummin ja stressittömämmin.

Ilta toi kuitenkin vähän ikäviäkin tunnelmia viikonloppuun, kun mulle iski ihan hirmuinen kipukohtaus rintarangassa olevan fasettilukon (tai useamman) vuoksi. Noin tunti meni pahimmassa kivussa kieriskellessä. Kaulaan sattui, keuhkoihin pisti, hengitys oli hankalaa, oksetti ja närästi. Tommin suorittama kevyt rangan painelu ja pyyherullan päällä rullailu auttoivat onneksi ihan pahimmasta yli, mutta edelleen olo on aika huono. Pitää jatkaa jumppailua huomenna ja fyssarille sain ajan keskiviikoksi, mutta yötä vasten tarvitsee varmaan napata lihasrelaksantti, jotta saa nukuttua.

Tää on vaiva, joka onneksi pysyy aina pitkiä jaksoja kurissa liikunnan avulla, mutta muutaman kerran vuodessa tilanne äityy aina niin pahaksi, ettei omat keinot enää auta. Silloin voi mennä pahimmillaan viikko tai parikin päivittäisessä polttavassa kivussa jonka kanssa eläminen on melkoista itkua ja hammasten kiristystä. Apua haetaan tässä kohtaa sitten luottofysioterapeutin pakeilta ja mm. akupunktiosta.

Onko kellään mitään muita hyviä hoitovinkkejä tähän vaivaan? Saa jakaa kokemuksia kommenttiboksissa!

housut-Nanso / neule -Ellos */kengät -Ten Points / nahkatakki – Saki / laukku -Cambridge Satchel Company / korvikset -Anette Ahokas Design (saatu)

 

-Kaupalliset linkit merkitty tähdellä (*) –