Se elää sittenkin! Tämä bloggaaja nimittäin. Tuli jotenkin ihan tahattomasti tällainen parin viikon lähes tappava hiljaisuus tälle tontille, kun arki vaan tuntui vievän kaikki mehut. Etenkin viime viikko oli jotenkin niin tervassa rämpimistä, ettei mitään rajaa. Mutta tämä viikko tuntuu vihdoin keikauttaneen vaakakupin jälleen toiseen suuntaan siitä huolimatta, että aamut ja töihinlähtö tuntuu edelleen maailman vaikeimmalta asialta.

Mutta tänään oli kivaa päästä taas tekemään Sovituskoppia, sitten leffailta ystävän kanssa, huomenna menen vuorostaan itse radioon haastateltavaksi ja illalla suuntaankin jälleen kohti Helsinkiä ja Tallinnaa pariksi päiväksi ja tänään tuntui ekaa kertaa siltä, että se kevät saattaa oikeasti joskus tulla, joten löytyi vaihteeksi paljon iloittavia asioita vaihteluksi perusarkimössölle.

Joo, mä tiedän, että pitäis osata nauttia siitäkin normaalista arjestaan, mut just nyt se ei vaan tunnu maistuvan. Jospa se työnilo ja energia tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin nukkua löytyy taas jostain.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään, aurinkolasit ekaa kertaa käytössä tänä vuonna. Kevät!!!!

Kirjoittelinkin jo Facebookin puolella, että postimiehen mukana saapui eilen aamupäivällä jotakin mikä ratkaisi pukeutumispulmat moneksi päiväksi just nyt ja todennäköisesti moneksi päiväksi myös tulevaisuudessa. (Miksi muuten se postimies onnistuu aina soittamaan ovikelloa just sillon, kun oon totally naked? Ja ei, mä en oo erityisen paljon alasti, mutta toistuvasti mä juoksen avaamaan ovea Itellan tyypeille johonkin torkkupeittoon hätäisesti kääriytyneenä. 😀 )

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pelastajavaate oli Katri Niskasen Nansolle suunnittelema musta Salli-mekko. Kirjoittelin jo aiemmin lehdistönäytöksestä, jossa esiteltiin Nanson kevät-mallistoja. Kaikki paikalla olleet saivat valita muutamasta vaihtoehdosta itselleen veloituksetta mekon ja oma valintani oli heti melko selvä.

Vetoketjuyksityiskohdalla ja taskuilla varustettu yhtäaikaa rento ja skarppi Salli näytti heti ihan omalta. Hetken aikaa leikittelin ajatuksella violetista vaihtoehdosta, mutta ajattelin asiaa järjellä ja totesin käyttäväni tätä mustaa ehdottomasti enemmän. Violettia Sallia voi muuten vilkaista vaikkapa Jonnan päällä.

Mekko pääsi päälle välittömästi paketista kuoriuduttuaan ja sama toistui tänäkin aamuna. Mekko toimii arkisesti maihareiden ja rennon repun kanssa ja nahkarotsin vetoketjukin on sopivasti juuri samaa sävyä kuin mekon vetskari.

Testailin Sallia kuitenkin jo myös hieman sirompien kenkien ja asusteiden kanssa ja mekko taipuu siis näppärästi myös fiinimpään menoon. Kuvia korkkarimeiningistä ehkäpä jo huomenna.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arvoin hirvittävän kauan, että tilaanko mekosta koon L vai XL, sillä sovitusmahdollisuutta ei ollut. Päädyin kokoon XL, sillä Nanso by Katri Niskanen -malliston syksyn vaatteita sovitellessa minulle oli tullut kuva ennemminkin pienestä kuin reilusta mitoituksesta. Koko on muuten aika jees, mutta tykkään tyylilleni uskollisena rutata mekon pitkät hihat tuohon kyynärvarteen 3/4 mittaan ja siinä kohtaankin yhden paikan josta pienempi koko olisi ollut parempi. Käsivarteni ovat muuhun ruhooni nähden sen verran sirot, että hihat tahtoo olla liian löysät pysyäkseen ylhäällä.  Mutta noin yleisesti koosta, että menee tuo XL koko siis hienosti tällaiselle 46-48 kokoiselle.

Kuvan laukkuakaan ei ole täällä vielä nähty, joten hieman infoa siitäkin. Kyseessä on nettikauppa Zalandon oman Zalando collectionin viime syksyn nahkaa ja mokkaa yhdistävä pussukkamallinen veska jota kannetaan reppumaisesti yhdellä olalla.

En ollut edes tiennyt, että Zalandolla on omakin merkki, mutta pr-toimistolla mallikappaleita tutkiessa selvisi, että heiltä löyty varsin mielenkiintoisia omia tuotteita, etenkin kenkiä ja laukkuja. Nahkaisten laukkujen ja kenkien hinnat liikkuvat n. 100-150 € tienoilla, eli varsin kohtuullisia. Vaikka en muuten Zalandon valikoimia jaksakaan selata, niin nämä tuotteet jäävät kyllä kyttäyslistalle. Aika kivoja laukkuja löytyy kevätmallistostakin.

Sellaisella asulla tänään. Kengistä mun tuskin tarvitsee enää mainita. Martensit ovat kasvaneet lähes kiinni jalkoihini.

ps. sekä mekko, että laukku on saatu veloituksetta.


Tuntuu, että joka sesonki alennusmyynneistä tarttuu mukaan joku sellainen vaate josta ei ostohetkellä eikä vielä käytön jälkeenkään ole ihan varma, että oliko järkeä.

Viime kesän alennusmyynneistä onko järkee -ostoksen tittelin sai Ginasta vitosella ostamani neonkeltainen neuletoppi. Ja voin  kertoa vastauksen olleen, että ei tosiaan ollut järkee. Käyttämättä jäi. 😀 Mulla vaan oli joku hetken kestänyt ihastus neonkeltaiseen ja pienissä asusteissa väriä onnistuneesti kesällä käytinkin. Mutta se, että neonkeltainen rannekoru näyttää kivalta itsellä, ei tarkoita sitä, että neonkeltainen plussapallo olisi kovinkaan ihastuttava näky.. Voi kiesus.. en oo aina ihan parhaassa terässä shoppaillessani.

Vuodenvaihteen alennusmyyntien epäilyttävä vaate lähti mukaan Lindexin pylleröosastolta ja oli jotain mitä olin hieman vilkuillut jo aiemminkin. Lyhythihaisen paidan takaosa on paksua trikoota ja etuosaa keinonahkaa. Noin kymmenen euron hinta oli riittävän pieni ylitettäväksi pelkän ”hmm.. voisko tuo toimia..” -tuuminnan vuoksi.

20130114-205053.jpg

Tänään se sitten päätyi päälle ensimmäistä kertaa ja yllätti olemalla todella mukava päällä. Minä kun pelkäsin muovipuseron olevan hirvittävä hikimaja. Mutta ilmeisesti takaosan ja sivujen trikoomatsku hoiti onnistuneesti ilmanvaihdon. Eli ei kaatunut kokeilu ainakaan epämukavuuteen.

Halusin yhdistää paidan mahdollisimman rentoon asuun ja laittaa sen kaveriksi ehdottomasti pehmeää villaa. Tykkään erilaisten mustien pintojen kontrastista, joten villan pehmeys ja ”nahan” kiilto ovat mielestäni oivat kaverit. Vielä paremmin paidan kanssa olisi passannut jokin tuota Sandin merinovillatakkia pörröisempi neule. Pitää ehkä ottaa uusi yritys mamman neuloman silkkimohairneuleen kanssa.

Niittiminin (joka on kuvassa kivunnut kyllä pikkuisen lyhyemmäksi kuin olisi tarkoitus), feikkinahan, saappaiden, pulsupipon ja rennon neuletakin yhdistelmä tuntui (ja nyt kuvasta katsottuna myös näyttää) hyvin minulta. Osaksi jotain ajatustakin asun takana, mutta samaan aikaan kokonaisuus on jotenkin tosi vaatekasan pohjalta puoliunessa vahingossa kaivettu.

Mä oon just semmonen. Näytän aina jotenkin vähän ryönäiseltä vaikka miten pistäisin päälle nahkaa, kimallusta, paljettia tai mitä vaan.  Jollain pipon reuhkalla tai paskaisilla bikereilla on sitten viimeisteltävä lookki omaksi. 😀 En osaa selittää sitä paremmin, mutta ehkä joku ymmärsi mitä tarkoitan.

Mutta siis tuo feikkinahkapaita.. Se oli mukava ja mun mielestä loppujen lopuksi näyttikin aika kivalta, joten sillä on parempi kohtalo kuin kesäisellä neonkeltaisella kauhistuksella. Nahkapaita jää käyttöön. Siitäkin huolimatta, että kuvassa se näyttää valojen heijastusten vuoksi hirmuisen kireältä, ihan kuin tissit repis paidan hetkenä minä hyvänsä. Mutta se ei onneksi ole totuus vaan ainoastaan kiiltävän esineen huonosti suoritetun valaisun aiheuttama optinen harha.

Oikeesti mulla on tosi pikkuiset ketunnokat tuolla paidan alla. On on. No oli tai ei, niin paita ei siis ole mitenkään turhan kireä. Sitä yritin tässä neljän rivin verran selittää. Juttujen tason heiketessä samaa tahtia postauksen sanamäärän kanssa on varmaankin viisas teko lopettaa tässä n. 400 sanan kohdalla..


Oisko tänään hyvä syy esitellä arkisen duunipäivän asu, kun on kerran ihan ihkauusi paita päällä! Kun kävi tuossa maanantaina silleen hassusuti, että menin ihan vaan leikkimään ihanaa ystävää ja shoppailemaan Lindexistä Mintulle yhtä Missoni-malliston mekkoa, joka oli Tukholmasta jo myyty loppuun, niin kävihän siinä niin, että päätyi sinne kassalle yksi ostos itsellekin.

Tai itse asiassa mun oma ostos tarttui mukaan vasta sillä toisella kierroksella jolla kävin vaihtamassa mintun mekon toiseen kokoon. Ekalla kerralla onnistuin vielä vastustamaan kiusauksia ja keskittymään vaan shoppailusijaisena oloon. (Niin että Minttu, tää ostos menee nyt vähän niin ku sun piikkiin! 😀 )

Ja että mitäkö sitten ostin? Mustan neuleen läskiosastolta. Musta neule. Kuulostaa jonkun mielestä taas ihan kuolettavan tylsältä, mutta tämä ei ainakaan omasta mielestäni ole neule ihan tylsimmästä päästä.

Pönötyskuvat koitettiin kerrankin korvata vähän toiminnallisemmilla ja näiden meikkausotoksien onkin nyt sitten tarkoitus esitellä noita neuleen kivoja läpikuultavia yksityiskohtia. Keventävät mielestäni muuten hyvin basicin puseron ilmettä melkoiseti.

Tämä on juuri sellainen vaate joka tulee päätymään päälle aina kun sen vaan pyykkinarulta saa taas kuivana käteensä. Pehmeä ja kauniisti laskeutuva viskoosineule on mukavuudeltaan ja pituudeltaan aika samanlainen kuin yksi monta vuotta vanha superrakas musta puuvillaneuleeni, joka päällä on aina ihan suunnattoman hyvä olo. Sellainen yhtä aikaa rento ja huoleton, mutta silti riittävän skarppi julkisilla paikoilla oleiluun.

Neuleen alle puin olkaimettomat rintaliivit ja tuubitopin, sillä eihän tuota yläosan läpikuultavutta olisi mitään järkeä pilata rintaliivien olkaimilla tai alta rumasti näkyvällä topilla.

Hintaa tällä Generous osaston uutuudella oli 32,95 €.

Ja täytyy muuten sanoa, että nyt viime aikoina olen törmännyt tuolla lindexin plussaosastolla yllättävän moniin kivoihin vaatteisiin. Telttaa ja karmivilla kuoseilla varustettuja tunikoita toki löytyy edelleen, mutta paljon on tullut myös oikeasti mielenkiintoista sekaan. Monta normaalikokoisten puolella näkynyttä ajankohtaista tuotetta on saanut vastaavan ”isosiskon”. Ilahduttavaa.

 

Kuvista kiitokset työkaverilleni Anulle!

Ja jotta se päivän koko ”komeus” näkyisi, niin pitihän se pönötyskuvakin vielä napata. Töitä on siis tänään paiskittu rennosti sammareissa ja neuleessa. Kuiva sää vielä mahdollisti Vagabondin vaaleiden mokkakenkienkinkin käytön. Ja kuten huomaatte, niin ilman sukkia painellaan yhä.

Saa nähdä kauanko vielä pystyy huitelemaan näin. Eiköhän se kohta syksy taivuta minutkin tahtoonsa ja joudun kääntymään sukkalaatikon puoleen ja jemmaamaan pikkukengät talviteloille. Yyh. Mutta toisaalta.. Mulla on kyllä tosi kivoja saappaita ja nilkkureita odottamassa, että pääsisivät jälleen käyttöön. Eli hyvät puolensa tässäkin asiassa!