Se elää sittenkin! Tämä bloggaaja nimittäin. Tuli jotenkin ihan tahattomasti tällainen parin viikon lähes tappava hiljaisuus tälle tontille, kun arki vaan tuntui vievän kaikki mehut. Etenkin viime viikko oli jotenkin niin tervassa rämpimistä, ettei mitään rajaa. Mutta tämä viikko tuntuu vihdoin keikauttaneen vaakakupin jälleen toiseen suuntaan siitä huolimatta, että aamut ja töihinlähtö tuntuu edelleen maailman vaikeimmalta asialta.

Mutta tänään oli kivaa päästä taas tekemään Sovituskoppia, sitten leffailta ystävän kanssa, huomenna menen vuorostaan itse radioon haastateltavaksi ja illalla suuntaankin jälleen kohti Helsinkiä ja Tallinnaa pariksi päiväksi ja tänään tuntui ekaa kertaa siltä, että se kevät saattaa oikeasti joskus tulla, joten löytyi vaihteeksi paljon iloittavia asioita vaihteluksi perusarkimössölle.

Joo, mä tiedän, että pitäis osata nauttia siitäkin normaalista arjestaan, mut just nyt se ei vaan tunnu maistuvan. Jospa se työnilo ja energia tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin nukkua löytyy taas jostain.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään, aurinkolasit ekaa kertaa käytössä tänä vuonna. Kevät!!!!

Kirjoittelinkin jo Facebookin puolella, että postimiehen mukana saapui eilen aamupäivällä jotakin mikä ratkaisi pukeutumispulmat moneksi päiväksi just nyt ja todennäköisesti moneksi päiväksi myös tulevaisuudessa. (Miksi muuten se postimies onnistuu aina soittamaan ovikelloa just sillon, kun oon totally naked? Ja ei, mä en oo erityisen paljon alasti, mutta toistuvasti mä juoksen avaamaan ovea Itellan tyypeille johonkin torkkupeittoon hätäisesti kääriytyneenä. 😀 )

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pelastajavaate oli Katri Niskasen Nansolle suunnittelema musta Salli-mekko. Kirjoittelin jo aiemmin lehdistönäytöksestä, jossa esiteltiin Nanson kevät-mallistoja. Kaikki paikalla olleet saivat valita muutamasta vaihtoehdosta itselleen veloituksetta mekon ja oma valintani oli heti melko selvä.

Vetoketjuyksityiskohdalla ja taskuilla varustettu yhtäaikaa rento ja skarppi Salli näytti heti ihan omalta. Hetken aikaa leikittelin ajatuksella violetista vaihtoehdosta, mutta ajattelin asiaa järjellä ja totesin käyttäväni tätä mustaa ehdottomasti enemmän. Violettia Sallia voi muuten vilkaista vaikkapa Jonnan päällä.

Mekko pääsi päälle välittömästi paketista kuoriuduttuaan ja sama toistui tänäkin aamuna. Mekko toimii arkisesti maihareiden ja rennon repun kanssa ja nahkarotsin vetoketjukin on sopivasti juuri samaa sävyä kuin mekon vetskari.

Testailin Sallia kuitenkin jo myös hieman sirompien kenkien ja asusteiden kanssa ja mekko taipuu siis näppärästi myös fiinimpään menoon. Kuvia korkkarimeiningistä ehkäpä jo huomenna.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arvoin hirvittävän kauan, että tilaanko mekosta koon L vai XL, sillä sovitusmahdollisuutta ei ollut. Päädyin kokoon XL, sillä Nanso by Katri Niskanen -malliston syksyn vaatteita sovitellessa minulle oli tullut kuva ennemminkin pienestä kuin reilusta mitoituksesta. Koko on muuten aika jees, mutta tykkään tyylilleni uskollisena rutata mekon pitkät hihat tuohon kyynärvarteen 3/4 mittaan ja siinä kohtaankin yhden paikan josta pienempi koko olisi ollut parempi. Käsivarteni ovat muuhun ruhooni nähden sen verran sirot, että hihat tahtoo olla liian löysät pysyäkseen ylhäällä.  Mutta noin yleisesti koosta, että menee tuo XL koko siis hienosti tällaiselle 46-48 kokoiselle.

Kuvan laukkuakaan ei ole täällä vielä nähty, joten hieman infoa siitäkin. Kyseessä on nettikauppa Zalandon oman Zalando collectionin viime syksyn nahkaa ja mokkaa yhdistävä pussukkamallinen veska jota kannetaan reppumaisesti yhdellä olalla.

En ollut edes tiennyt, että Zalandolla on omakin merkki, mutta pr-toimistolla mallikappaleita tutkiessa selvisi, että heiltä löyty varsin mielenkiintoisia omia tuotteita, etenkin kenkiä ja laukkuja. Nahkaisten laukkujen ja kenkien hinnat liikkuvat n. 100-150 € tienoilla, eli varsin kohtuullisia. Vaikka en muuten Zalandon valikoimia jaksakaan selata, niin nämä tuotteet jäävät kyllä kyttäyslistalle. Aika kivoja laukkuja löytyy kevätmallistostakin.

Sellaisella asulla tänään. Kengistä mun tuskin tarvitsee enää mainita. Martensit ovat kasvaneet lähes kiinni jalkoihini.

ps. sekä mekko, että laukku on saatu veloituksetta.


Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, oli perjantainen Helsinkiin lähtö melkoinen katastrofi ja tuosta syystä mulla ei oikeasti ollut aavistustakaan mitä olin laukkuuni nakellut. Kassia Iinan luona avatessa selvisi, että vaikka ajatus ei olisi mukana, niin osaan näköjään silti aina nakata kassiin mustan neulemekon olipa reissun kohde mikä hyvänsä. Niinpä eilenkin päälle päätyi sataan kertaan nähty, rakkaista rakkain turvavaate, Espritin puuvillainen neulemekko.

Kenkä- ja laukkupuoli oli kuitenkin sen verran tuoretta, että ansaitsivat tulla kuvatuiksi ja Iina teki työtä käskettyä matkallamme Primulan skumppabrunssille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No ne uudet Martensit. Ihanat kaikin puolin. Hyvät kävellä ja nätit katella. Kuten ehkä kuvasta huomaattekin, niin tuo ei ole se ihan perusmalli vaan hieman normaalia korkeammalla korolla varustettu malli nimeltä Lynn.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Takki-Lindex/kengät-Dr. martens/laukku-Marimekko/ristikoru-Antti Asplund/huivi-Asos/neulemekko/Esprit

Siinä neiti tyytyväisenä tuijottelee uusia kenkiään ja eka kertaa reissuun päässyttä uutta laukkuaan. Ja mikä laukku se kuulkaa onkaan!

Olallani keikkui reissussa koko viikonloppureissun tavarat kivuttomasti sisäänsä hotkaiseva Lumin Marimekolle suunnittelema suuri Nahkalaukku. Tuo viime syksyn mallstoa oleva Piirakka-nimeä totteleva jämäkkä kaunotar päätyi minulle vajaa kuukausi sitten sen osuttua silmiini Casa Ratsulan ale-pöydässä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain joululahjaksi 100 € lahjakortin Ratsulaan ja olin ihan varma, että se lojuu pitkään lipastossa ennen kuin eksin sille käyttöä. Minulle nimittäin tuntuu aina käyvän niin, että jos saan käyttööni lahjakortin, niin juuri silloin en ihan varmasti löydä mitään mieluisaa pitkään aikaan. Tällä kertaa kohtalo kuitenin päätti toisin.

Kävelin liikkeeseen, iskin silmäni ensimmäisenä tuohon piirakkaan ja sen vieressä komeilevaan -50% kylttiin. Laukku käsivarrelle, upean tuntoisen nahan silittelyä, päässälaskutoimitus, ihastunutta peilailua ja kassalle. Sinne meni se lahjakortti ja satanen rahaa päälle. Ja nyt minulla on vihdoin tukeva ja tilava nahkainen weekender. Juuri sellainen mitä olen etsinyt. Joillekin paljon tavaraa kuskaaville tuo on varmasti ihan arkilaukku, mutta itse ostin tuon lähinnä lyhyitä reissuja ajatellen ja viikonloppu osoitti sen toimivan täydellisesti työssään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja vielä kerran nuo kengät. Pelkäsin ihan turhaan, että onko riskaabelia lähteä reissuun tuoreilla Martenseilla, sillä nämä herkut osoittautuivat mukaviksi jo ensimmäisestä käyttökerrasta. Ei tietoakaan hiertymistä. Olen rakastunut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ilosen hymyn takasivat Iina ja edessä häämöttänyt herkkubrunssi. Ihania molemmat. Hymy olisi kyllä nopeasti hyytynyt, jos olisin tiennyt miten takatukkani valuj jo kaulukselle.

Huomenna luuri käteen ja kyselemään oisko luottokampaajani jo tervehtynyt. Pitäisi nimittäin saada kuontalo kuosiin ennen kuin sovin ajankohdan eräille lehtikuvauksille. Minä siis arkestani poiketen kameran etupuolella. Mitä ihmettä mä oikein pistän päälle?


20130101-182213.jpg

 Vuoden 2012 viimeiset asukuvat saavat kunnian täräyttää käyntiin blogivuoden 2013. Yli viikon matkalaukkuelämä oli vähän karsinut garderobia, mutta kyllä sitä vielä just ja just jotain päällepantavaakin löytyi, kun tongin myös Iinan luokse säilöön jättämäni kamppeet läpi. Jonnea, Cheekiä, Kaijaa ja kumppaneita lähdin siis kuuntelemaan paljettien piristämässä perus hame ja neuletakki -kombossa.

20130101-182251.jpg

Generous-malliston paljettitoppi löytyi ennen joulua Lindexin alesta. Harakka sisälläni hihkaisi, kun jo aiemmin vilkuilemani kimallus irtosi nyt n. 16 eurolla.

Olen ilokseni pannut merkille, että tuo Lindexin ”läski”mallisto on viime aikoina kehittynyt huimasti positiivisempaan suuntaan. Uusia vaatteita tulee tiuhaan tahtiin ja mukana pn paljon ajankohtaista kampetta ja jopa normimalliston kanssa yhteneväisiä tuotteita. Toki sieltä ne kammottavat kukka- ja ruututrikootunikatkin edelleen löytyy, mutta löytyyhän niillekin ostajakuntansa. Hienoa on kuitenkin se, että tarjonta on laajentunut ja malliston ilme nuorentunut.

20130101-182311.jpg

Täytyy mainita erikseen myös tuosta neuletakista. Kyseessä on Peter Hahnin kashmirneuletakki joita minulla on nykyään jo kaksin kappalein. Kuuluu ihan mun ehdottomiin lempivaatteisiin. Mulla täytyy aina olla käden ulottuvilla neuletakkeja, rentoja jakkuja ja muita ”niskaan nakattavia” jotka käy yhteen lähes kaiken kanssa. Tämä vajaahihainen neule on juuri sellainen.

Tuo Peter Hahn on päällisin puolin melkoinen tätikauppa twinsetteineen ja housupukuineen, mutta vähän tarkemmin kaivelemalla seasta löytyy aika helmikamaa ainakin neuleista. Ajattomia kashmirneuleita löytyy useassa mallissa, värissä ja hintaluokassa.

20130101-182358.jpg

Tämä oma neuletakkini kuuluu sarjaan ”edullinen superlöytö”, sillä 100 % kashmiria oleva neule maksaa vain n. kuusikymppiä. Väreistä löytyy mustan ja harmaan lisäksi mm. burgundia, sinisen ja violetin sävyjä sekä oliivinvihreä. Kokoja on tarjolla tuohon itselläni olevaan 46:een asti.

Viimeisimpänä estradille astelee vielä asun tuorein osa, eli sunnuntaina Stockalta alennuksesta löytämäni upea Dieselin laukku. Harmaata farkkua, mustaa nahkaa ja metalliyksityiskohtia yhdistelevän laukun hihna on irrotettava ja sen sisävuori on ihanasti tyttömäisen pinkki. En ollut aikoihin nähnyt mitään yhtä paljon himotusta aiheuttavaa materiaa, joten en onnistunut kävelemään ohi.

20130101-182415.jpg

Hipelöin ja halailin -40% alennuksessa ollutta veskaa aikani yrittäen haastatella itseäni aiheesta ”tarvitsenko tätä laukkua todella”. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä, sillä tunne kertoi meidän kuuluvan toisillemme. Niinpä poistuimme paikalta onnellisina yhdessä.

Se on ihan mun näköinen ja sopii yhteen pitkälti kaiken kanssa mitä vaatekaapistani löytyy ja olen jo parin laukun myötä todennut Dieselit oikein kestäviksi ja rakastettaviksi yksilöiksi, joten hyvä ostos.

Aamulla koittaa jälleen paluu arkeen. Loma oli pitkä ja niin ihana, että töihin paluu saattaa tuntua todella shokeeraavalta ja karmivalta, mutta niin kauan kuin ei lottomiljoonia kuulu, niin sekin osa elämää on vaan kestettävä. Onneksi heti torstaina on luvassa yksi todella ihana kuvaus, kun kameran eteen saapuu läjä pikkuisia koiranpentuja! En kestä. Sellaisella cute overloadilla on hyvä aloittaa yhteistyö kameran kanssa tänä vuonna.