Niin… tulihan siellä Roomassa jonkin verran tehtyä ostoksiakin, vaikka ei varsinaisesti yritettykään ryntäillä kaupoissa. Pääasialliset ostoskadut jätettiin lähes kokonaan väliin ja poikettiin lähinnä erilaisissa pikku putiikeissa, jos tuli jotain mielenkiintoista vastaan. Porta Portesen markkinoista hieman jo kirjoittelinkin ja niiden lisäksi katukauppiaiden kojuja tuli tietysti tarkasteltua, kun kohdalle sattui.

Tässäpä sitten olisi lähes kaikki Rooman ostokseni. Joukosta puuttuu yksi Zarasta (sen verran tuli poikettua ketjuliikkeissä) ostettu pellavapaita ja läjä katukauppiailta ja markkinoilta ostettuja mikrokuituisia alushousuja ja -toppeja.

Tienasin elokuussa pari sataa ylimääräistä normaaliin verrattuna, joten sovin itseni kanssa, että sen rahan saan pistää haisemaan ostoksiin ilman mitään omantunnon tuskia.

Omenanvihreät mokkanahkaiset desert bootsit olivatkin esillä jo  yhdessä asupostauksessa. Ovat todellakin kaikkien niiden kolmenkymmenenyhdeksän euron arvoiset mitä niistä pulitin. Kannatti juosta takaisin Trasteveren jollakin pikkukujalla sijainneeseen puotiin takaisin vielä ihan reissun viime hetkillä.

Vatikaanista haluttiin kaikki tietenkin ostaa rukousnauhat. Itse päädyin tuollaiseen kirjavilla helmillä varustettuun yksilöön, joka kustansi vajaan kympin. Rukousnauhan lisäksi tärkeä vatikaanista mukaan tarttunut juttu oli vaihtorahana saatu Paavin kuvalla varustettu 50 sentin kolikko, joka piti tietenkin tallettaa.

Oransseilla pääkalloilla koristellun rannerenkaan minulle osti äiti jollain ruokakauppareissullaan katukauppiaalta. Maksoi kai huimat kolme euroa. Jostain matkamuistomyymälästä taas tarttui mukaan eurolla suloinen Pinokkio-magneetti, joka pääsi jääkaapin oveen Amsterdamista ostettujen puukenkien kaveriksi.

Oransseja pikkulaukkuja siunaantui matkalaukkuun sitten oikein kaksin kappalein. Yritin pitää silmäni auki oranssin nahkaclutchin varalta jo ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta vaikka ihania laukkukauppoja tuli vastaan yksi jos toinenkin, ei toivomaani väriä tuntunut löytyvän. Viimeisenä päivänä sitten hotellimme lähellä oli katukauppias jonka pöytä pursui  upean näköisiä laukkuja, joten pitihän ne käydä kopeloimassa.

Kuvassa taaempana roikkuvaa korutonta clutchia piti sitten ihan jonkin aikaa käännellä käsissä ennen kuin varmistui, että se on materiaaliltaan keinonahkaa aidon sijaan, niin miellyttävän tuntoista materiaalia se oli. Vaikka pääasiassa pyrinkin nykyään ostamaan vain aitonahkaisia tuotteita, niin joskus hinnan ja laadun oikeasti kohdatessa saatan päätyä poikkeukseen ja niin kävi juuri tuon veskan kohdalla. Se nimittötäin maksoi vain kympin ja oli aika tasan sen värinen kuin toivoinkin.

No senhän tietää miten siinä käy, kun jotain etsimäänsä ei ole ensin löytänyt ja sitten vihdoin vastaan tulee se ensimmäinen toiveisiin sopiva. Heti perään niitä kaivatun kaltaisia tuotteita alkaa löytyä sitten enemmänkin.

Vain muutama tunti ensimmäise laukun ostamisen jälkeen hotellimme takana kulkevilta pikkukujilta paljastui vielä yksi laukkukauppa, jonka ovenpielessä roikkui esillä kuvassa etummaisena oleva tupsukoristeinen clutch. Aitoa nahkaa ja irtosi kolmella kympillä, joten pitihän sekin matkaan napata.

Ehdin jo miettiä, että oliko nyt ihan typerää, kun tuli ostettua kaksi melkein samanlaista laukkua, mutta sain ilokseni huomata, että kympin maksanut keinonahkainen on toista sen verran isompi, että se hotkaisee sisäänsä iPadin, joten sain sille nätin laukun.

Reissun ainoa selkeästi hieman tyyriimpi ostos oli Via del Corsolta (eli kyllä siltäkin shopping streetiltä tuli joku pätkä käveltyä) Tiber Shoesnimisestä kenkäkaupasta löytyneet mahtavat nilkkurit. Portugalilaisen Felmini-merkin nahkaiset upeudet hurmasivat minut ensisilmäyksellä, joten ei muuta kuin onnistunut sovitus sekä 120 € tiskiin ja olin hullunlailla hymyilevä uusien kenkien omistaja.

Kengät olivat muutenkin ihan justiinsa oman makuni mukaiset, mutta tuo kirjava vuori, jonka saa kivasti käännettyä näkyville nosti ihastuksen ihan uudelle tasolle. Kenkien nahka on näin tuoreeltaan vielä melko napakkaa, joten täytynee ajaa ne sisään kiskomalla kenkien kansa jalkaan kosteat sukat ja tallustella hetken aikaa kotona.

Tiedättekö sen tunteen, kun jo sovittaessa tiedät kenkien jämäkästä olemuksesta huolimatta, että ne tulevat käytön myötä muuttumaan aivan täydellisiksi? Näiden ihanuuksien kanssa tunee oli juuri sellainen.

Viimeisenä sitten vielä tuollainen musta pikkuveska, joka tarttui mukaan jostain kenkä- ja laukkuliikkeestä jonka nimeä tai sijaintia en kuolemaksenikaan muista. Siellä oli jotain alennushommia menossa, joten pääosin nahkainen (läpän sisäpuoli ja laukun ulkopohja ovat keinonahkaa) Mulberryn Alexaa ulkomuodoltaan muistuttava laukku maksoi 39,50 €.

Itse en olisi toki edes tajunnut tuollaista Alexa-yhdennäköisyyttä ellei siskoni olisi asiasta maininnut. Minä kun en oikein ole kärryllä noista törkyhintaisista merkkilaukuista.

Mutta muistuttipa laukku ketä tai mitä tahansa, niin kiva se on. Mutta tunnustan kyllä, että kyseessä oli ihan täysin sellainen ”en kyllä lainkaan tarttis enää yhtään mustaa laukkua, mutta lällällää järki, ostan silti!” -tyylinen hankinta. 😀

Siinäpä niitä sitten oli. Mitään muuta neuvoa en osaa Roomassa shoppailuun antaa kuin, että kannattaa antaa kaikeinlaisille pikkukujille ja katukojuille mahdollisuus. Esimerkiksi laadukkaita nahkalaukkuja ja mahtavia nahkakenkiä myyviä liikkeitä tulee ihan väkisin vastaam vähän siellä täällä kun vaan pitää silmät auki. Voin sanoa, että olisin löytänyt esimerkiksi kymmenittäin aivan mahtavia bikereita ja saappaita, jos ei olisi tarvinnut laskea rahojaan. Kuola valui monta kertaa pitkin pikkukaupojen lattioita.

Miltä näytti hankinnat? Menikö paheksuttavaksi törsäämiseksi? 😀


Kipaisin maanantaina ystäväni Pauliinan kanssa elokuviin ja piti tietenkin käyttää tilaisuus hyväksi ja pyytää häntä nappaamaan asukuvat. Paitapusero ja farkut eivät toki ole mikään mielikuvituksen riemuvoitto mitä pukeutumiseen tulee, mutta tylsät vaatteet antavatkin sitten asusteille tilaa loistaa.

En nimittäin jaksa olla aina kerta toisensa jälkeen innostumatta siitä kuinka loistavasti leopardikuosi ja räiskyvä punainen mielestäni sopivat yhteen. Bronxin leot tuntuvat ryhdistävän asun kuin asun asiallisella mallillaan ja räväkäläl kuosillaan. Yksi parhaista itseltä itselle synttärilahjoista ikinä!

Punainen nahkalaukku löytyi vuosia sitten Espoolaiselta kirpputorilta onnettomaan neljän euron hintaan. Sen hihnaa ja sankoja on korjattu suutarilla sitä mukaa, kun ovat napsahdelleet irti vanhuuttaan ja haurauttaan. Viimeisin suutarireissu laukulla oli juurikin maanantaina. Useista korjauskierroksistaan huolimatta laukku ei ole tullut vielä maksamaan minulle edes kahtakymmentä euroa ja se on loistava niin väriltään kuin malliltaankin. Yksi parhaista kirpputorilöydöistäni ikinä!

Asoksen kepoisesti laskeutuva täplähuivi puolestaan on yksi ihanimmista huiveistani ikinä ja päätyykin sen vuoksi tuon kuvassa olevan myrtsin pallonaaman kaulaan monta kertaa viikossa. Tämän katoaminen olisi lähes katastrofi.

Ja katsokaas mitä mulla on jalassa. Kerrankin löytyi sellaiset farkut joiden lahkeenpituus on valmiiksi juurikin sopiva tällaiselle nilkkojen paljastelua rakastavalle alle 170 senttiselle! Nämä kulutetun mustat niittikoristeiset (niittejä taskujen reunoissa) stretchfarkut löytyivät Lindexin Generous-mallistosta ja ilahduttivat minua muutenkin kuin vaan lahkeenmitalla.

Nyt on nimittäin kerrankin joku tajunnut tehdä pylleröille sopivan korkean vyötärön. Näitä pöksyjä ei tarvitse joka kerta istualtaan seisomaan noustessa kiskoa ylemmäksi niiden rullauduttua vatsamakkaroiden alle. Hallelujah!


Mitä silloin kiskotaan päälle, kun silmien avaamisen ja ovesta ulos juoksemisen väliin mahtuu kokonaiset 10 min ja pukeutumisen lisäksi on pestävä naama, harjattava hampaat, pakattava laukku ym ym? Oikea vastaus on ”ensimmäinen käteen osuva mekko”. Yhteen vaatteeseen pikaisesti sujahtamalla on hoidossa niin ylä- kuin alaosakin ja ne vielä melko varmasti sopivat yhteen.

20120815-230449.jpg

Sekä eilisaamu, että tämän aamuinenkin lähtö menivät juurikin yllä minitulla kaavalla joten olen viihtynyt kaksi päivää peräkkäin sohvalta käteen sattuneessa pilkkumekossa ja punaisissa ballerinoissa. ”Tukanlaitto” on hoidettu heittämällä päähän eteisessä tyrkyllä ollut hattu.

Laukkuna on tietenkin toiminut maanantainen Tiger of Sweden -löytö, sillä pitäähän uuden tulokkaan päästä heti tutustumaan kotikaupunkiinsa.

20120815-230456.jpg

Olin jo moneen kertaan huomannut kaipaavani yksinkertaista mustaa kaiken kanssa yhteen sopivaa ja tilavaa olan yli -laukkua, joka olisi kuitenkin hieman kulahtanutta Marimekon olkalaukkuani salonkikelpoisempi.

Tiger of Swedenin muuttoalessa se sitten odotti minua; juuri tarpeideni mukainen unelman pehmeä nahkalaukku kaunis alelappu rinnassaan. Normihinta 269 €. -70% alennuksen ansiosta vain 80 €. Ah ja oih! Ei voinut jättää kauppaan.

Tuo veska on ihan täydellinen esimerkiksi matkoilla. Laukkua jaksaa kantaa pidemmänkin päivän ja kädet jäävät vapaaksi esim. valokuvaamiseen, ostosten kantamiseen ym. tärkeään. Tilaa on riittävästi jotta se nielee lompakon ja puhelimen lisäksi mm. sen kameran, neuletakin, juomapullon, meikkipussin ja vaikka mitä muuta. Ja ulkonäöltään se on juurikin niin huomiota herättämätön ja ajaton, että siitä jaksaa tykätä vuosikausia.

Laukun käytännöllisyyttä lisää vielä se, että jos tila loppuu niin laukkuun tulee tuon etuläpän mitalta lisää tilaa, kun olkahihnan kiinnittääkin noihin suuaukon vierellä oleviin metallilenksuihin. Hieman huonosti selitetty, mutta en nyt tajunnut ottaa havainnollistavaa kuvaakaan. 😛

Mutta kaikin puolin siis loistohankinta. Tiikeri pääsee testaamaan toimivuuttaan reissukäsilaukkuna tuossa reilun parin viikon päästä, kun suuntaan mamman ja siskojeni kanssa muutamaksi päiväksi Roomaan. Ihanaa!!

20120815-230505.jpg

Käytiin aamulla tekemässä Emma-Kaisan kanssa studiossa Sovituskoppia ja ihastelin jälleen kerran hänen söpöjä Hello Kitty -tennareitaan. Mulle kans!

Loppuun vielä yksi ”kuin kaksi marjaa”-kuva. Emma-Kaisa itse vaati tätä.

20120815-230512.jpg

On hamsterilla posket hieman kipeänä ja turvoksissa uusien lävistysten takia. Mutta söpöjähän nuo on molemmat. 😀

Hamsterikuva: http://www.hamstercagesadvice.com/