Tasavuosia oli ihan kiva juhlia kolme vuotta sitten, mutta sen jälkeen synttärit ei ole ollut itselle mitenkään iso juttu. En myöskään odota saavani synttärilahjoja, vaan hankin kenties itse itselleni jotain tämän hyvän tekosyyn varjolla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta onnistui se Tommi kuitenkin mut heti aamusta paketilla yllättämään. Rusetit ja teipit auki saatuani rasiasta paljastui kaunis hopeinen kaulakoru. Kyllä mies minun makuni tuntee, yksinkertaista sen olla pitää. Koen kaulakorujen hankkimisen aina hieman vaikeaksi, koska niiden täytyy olla aivan tasan tietyn mittaisia osuakseen oikealle kohdalle. Liian lyhyet saavat kauoan katkeamaan ja vähänkään liian pitkät killuttimet hukkuvat rintavakoon. Muru oli kuitenkin fiksuna tsekannut ketjun pituuden ja osuikin sillä aivan täydellisesti maaliin.

Riipus käy hienosti yhteen esimerkiksi eniten käyttämieni hopeisten korvakorujen kanssa. Tämä lahja ilahduttaa siksikin, että taitaa olla ensimmäinen puhtaasti yllätyksenä mieheltä saamani koru. Aiemmin olen saanut jotain koruja lahjaksi sellaisen näyteikkunoiden kohdalla viljeltyjen ”vitsit, kun toi on ihana!”-vihjausten tuloksena.

HBD1

Korua kaulassaa esittelevä ihana haukku on saatu Zuny Storelta. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toinen 33v synttärilahjani olikin sitten ihan minulta minulle. Jotkut saattoivatkin Wienin ostokseni jo Instagramista bongata. Sanoin matkakumppaneilleni kaupungille lähtiessä, että ei ole sen kummemmin mitään shoppailuhaluja, mutta jos jotain todella kivaa synttärilahjaksi sopivaa tulee vastaan niin saan yhden jutun itselleni hankkia. Hurvittelubudjetiksi olin asettanut reissulle 150 €.

Jossain kohtaa kaupungilla tallustellessa Noora sitten muistutti, että ”se on se sun synttärilahja edelleen hankkimatta” ja melkeinpä siinä samassa silmiini osui Liebeskind Berlinin kyltti. Olen ihastellut merkin yksinkertaisia ja rentoja nahkalaukkuja usein Stockmannilla, joten olihan sinne putiikkiin astuttava sisään. Eikä siinä sitten montaa minuuttia nokka tuhissut, kun monen ihanan veskan seasta silmiin osuin yksi, joka oli selvästi minun syntymäpäivälahjani.

HBD

Musta, näyttävillä vetoketjuilla ja ketjuhihnalla koristeltu laukku on näppärän kokoinen niellen sisäänsä lompakon, puhelimen, meikit ja vielä kamerankin tarvittaessa eikä hintakaan (99,90) aiheuttanut kauhistusta, joten peli oli pienellä peilailulla aivan selvä. Ihan mun näköinen laukku. Myyjä koitti tuoda uutta laukkua varastosta, mutta se näytti ihan liian pränikältä, joten halusin juurikin sen hyllyssä jo ihmisten hiplattavana olleen yksilön. Odotan siis nahan entisestään pehmenevän ja paranevan vuosien mittaan, ihan kuin kantajansakin.

Asettamastani shoppailubudjestista ylijääneet rahat saatoinkin sitten sijoittaa Murun tuliaiseen ja hankin hänelle kentältä taas uuden viskin. Eli ihan win-win -tilanne, jotain kivaa sekä mulle, että miehelle.

Tsekkailin muutamat nettikaupat ja tuota samaa Liebeskindin Morgan -laukkua näyttäis löytyvän ainakin Booztilta, mikäli joku sattui tykästymään.

Täällä on jo syöty kakkua, nyt lähdetään ”jälkkäriksi” syömään jotain oikeeta ruokaa ravintolaan. Illalla luvassa Linnan Juhla -katsomo Annin ja skumpan kanssa. Että HBD vaan mulle!!


Paska laukkuhaasteilija tässä moi! Hyvä, kun potkitte tätä saamatonta otusta perseelle ja olette kyselleet laukkukuvien ja haasteen tilanteen perään niin blogissa kuin instassakin. Tilanne on se, että laukut ei todellakaan ois vielä loppu, mutta A) olen vaan ollut saamaton niiden raportoimisessa ja B) mulla on ollut todella paljon päiviä jolloin en ole oikeasti käyttänyt mitään muuta kuin kameralaukkua, joten haaste on alkanut tuntua vähän hölmöltä omalta osaltani.

Että joo, joka päiväksi riittäis eri laukku, mutta esittelisin sitten päivittäin jonkun veskan, jossa en ole oikeasti mitään kantanut. Eli vaikka mulla noita kasseja nyt tuntuu vieläkin riittävän vaikka pariksi-kolmeksi viikoksi, niin kyllä Mikko on mun mielestä tän haasteen oikea voittaja, vaikka sen laukut loppuisi huomenna, sillä hänellä on oikeasti ollut lähes joka päivä joku laukku oikeasti käytössä. (Iinalla homma loppui lokakuun alussa)

Itselleni nämä kuluneet viikot ovat tehokkaasti näyttäneet millaisille ja minkäkokoisille laukuille minulla on eniten käyttöä ja osoittaneet armottomasti millaiset veskat jäävät kerta toisensa jälkeen hyllyyn vaikka olisivat ulkonäöltään miten ihania. Monta todella kivaa laukkua jäi haasteen aikana vielä käyttämättä, mutta yritän saada joitakin arkistojen aarteita käyttöön lähiaikoina niin, että pääsevät blogissa esille. Jatkan siis laukkukokoelmani läpikäymistä vaikka virallisen haasteen suhteen nyt luovutankin.

Tässä vielä siis täysin sekalaisessa järjestyksessä käyttämiäni laukkuja menneiltä haasteviikoilta nro. 5, 6 ja 7. Tämän postauksen myötä kruunaan Private Blend -blogin Mikon haasteen voittajaksi!

asuperjantai-800x794

Lindexin pieni leo-clutch passasi kivasti mustan ja punaisen kanssa.

laukut postaukseen

Jep, pieniä mustia laukkuja ja ei varmaan saa selvää kaikista, mutta ei näitä nyt tähän yksitellenkään viitsi tiputella. Näitä clutcheja ja pieniä olkalaukkuja on ollut helppo yhdistellä melkeinpä mihin tahansa asuun päivinä jolloin ei ole tarvinnut kantaa läppäriä.

Ylhäältä oikealta: pikkuinen keinonahka olkalaukku-Monki (saatu), mokkanahkainen kirjekuorilaukku kirppikseltä, superlempparein niittiveska-Diesel

Alhaalla vasemmalta: pehmeä nahkaolkalaukku – Zara, pyöreä reunainen olkalaukku kirppikseltä (huomasin vasta kotona, että läpässä lukee Hermés 😀 Tarkoituksella en olisi feikkilaukkua hankkinut), keinonahkainen niitticlutch-Soaked in Luxury (saatu)

Näyttökuva 2014-10-21 kello 19.45.07

Jonain arkisena kahvila-toimisto-työpäivänä pakkasin läppärin ruskeaan nahkalaukkuun ja sen vaikutuksesta päälle päätyi muutakin ruskeaa. Olin kaukana mukavuusalueeltani tummassa denimissä ja ruskeassa. Laukku tosin on väristään huolimatta ihana. Mamman Italian tuliainen vuosien takaa tämäkin.

laukut postaukseen1

Päivän mittaiselle Helsingin pyörähdykselle pakkasin kamat punaiseen NYPD:n nahkakassiin, joka on muiden kaltaistensa ostoskassimaisten nahkalaukkujeni tavoin todella paljon käytössä. Taustalla näkyvät VANSin kangaslaukut sain ystävämyynneistä kantaakseni kaikki kengät kotiin.

Oikealla puolestaan Fashionstorelta jokunen vuosi sitten saamani simppeli Calvin Kleinin musta nahkalaukku kaverinaan äidiltä lainassa oleva Rimowan matkalaukku. Näiden kanssa matkasin parin viikon takaiselle blogityttöjen Junarose-risteilylle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Risteilyltä julkaisinkin jo tämän asukuvan, jossa laukun paikkaa piteli farkkua ja nahkaa yhdistävä Dieselin clutch, jonka hankin toissa talvena Stockan joulunjälkeisitä aleista IInan kannustamana. Kaikki omistamani Dieselin laukut ovat osoittautuneet aina loistaviksi hankinnoiksi ja päässeet todella ahkeraan käyttöön.

laukut postaukseen2

Äidin vanha käärmeennahkainen vintagelaukku ei istu tyyliini, mutta pääsi yhtenä kotipäivänä rahapussin kantovälineeksi käydessäni kaupassa. Olen tainnut napata laukun kotikotoani alunperin joitakin teemabileitä varten. Oranssi pytoninnahkainen clutch on tämänvuotinen nimipäivälahja äidiltä.

Punaoranssi Rils’in clutch puolestaan ns. pakko-ostos jokunen vuosi sitten suunnatessani suoraan Bulgarian Sunny beachillä vietetyltä rantalomalta Olympuksen PEN-lanseerauskemuihin Wieniin. Koska käänne tuli yllätyksenä ja sinne siirryttiin kulkematta lähtöruudun kautta, oli mun hankittava muutamassa tunnissa Helsingistä juhlaillallisille passelit kuteet ja asusteet, matkalaukun ollessa täynnä paskaisia rantaleninkejä. Mutta vaikka olikin kiireessä tehty pakkohankinta, niin laukku oli onnistunut ostos ja on päässyt käyttöön muutenkin.

Mitään mekkokemuja ei tähän viime viikoille ole osunut, mutta kanniskelin sitten joku päivä avaimet, puhelimen ja pankkikortin töihin tuossa Minna Parikan Ginger-laukussa, joka on aiemmin nähty kirsikkamekkoni kaverina. Laukku on tosiaan 10 € kirppislöytö Kaivarin Kanuunasta.

Näyttökuva 2014-10-21 kello 19.46.12

Läppäriä tuli jonnekin työntekopaikkaan kanniskeltua myös tässä viime vuoden Muotikirppikseltä ostamassani Marc O’Polon kiiltäväpintaisessa canvaslaukussa. Tämä on usein mun sadepäivien laukkuvalinta, kun en tahdo kastella nahkalaukkujani.

Näyttökuva 2014-10-21 kello 19.46.21

Vansit leosliparit (saatu) saivat yhtenä syksyisenä päivänä kaverikseen krokotiilinnahkaisen olkalaukun, joka kuten lähes kaikki muutkin matelijalaukkuni, on peräisin alkujaan äidin kokoelmista.

Näiden vajaan parinkymmen laukun myötä siis kruunaan Mikon haasteemme voittajaksi ja jatkan laukkujeni tsuumailua sillä silmällä mitkä joutavat kirpparille. Saattaahan tuolta jokunen ylimääräinen kassi löytyä.. 😀


Viidettä viikkoa laukkuhaastetta mennään tällä hetkellä, mutta tässä olisi viikon neljä valinnat!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paljon käytetty Dieselin nahkainen ”ostoskassi” sai kunnian käynnistää neljännen viikon, kun tarvitsin läppärin nielevää veskaa. Tämä rento kassi on ollut minulle niin mieluisa, että tunnustan himoinneeni samaa myös punaisena. Mutta se jäi onneksi vain haaveksi, kun löysin sen sijasta punaisen nahkakassin huomattavasti edullisemmin.

Tästä samasta mallista löytyy muuten nyt uusi, materiaaliltaan hieman kiiltävämpi versio, joka on koristeltu alaosasta tähden muotoisin niitein. Diesel Dafne Stars -laukkua löytyy esimerkiksi Zalandolta.

viikko42

Tiistaina piti maanantain tapaan kannella läppäriä, joten laukku piti kaivella kaapista taas sitä silmällä pitäen. Farkkushortsien, neulee ja lätsän kaveriksi pääsi tuolla kertaa pari vuotta sitten Kaivarin Kanuunasta kympillä löytämäni Three Bagsin nahkasalkku. Tällä laukulla on sillä tavalla hauska tarina, että laukun entinen omistaja bongasi postauksen, jossa esittelin löytöäni ja kävi kertomassa laukun taustoja. Salkku oli ehtinyt olla entisellä omistajallaan 20 vuotta ja oli kuulema hänen elämänsä ensimmäinen kalliimpi laukkuhankinta. Myyjä olikin kovin iloinen, kun laukku löysi uuden arvostavan kodin ja pääsi jälleen käyttöön useiden vuosien kaapissa lojumisen jälkeen.

to

Keskiviikkona suuntasin töihin jossain perus duuniunivormussa (farkut ja rotsi, väreinä mustaa ja mustaa) ja nappasin olalleni viikon kirppislöydön nro 2. Marimekon vihreä canvaslaukku on suunnaton tilaihme ja malliltaan ajaton kuten monet muutkin marilaukut. Itselläni ei siis olekaan mitään hajua minkä ikäinen kassi oikeasti on, mutta kirppikseltä se löytyi todella hyvä kuntoisena.

torstai

Torstain mustan työasun piristeeksi valikoitui pakollisille tavaroille riittävän kokoinen oranssi Rooman ostos, jota olen enimmäkseen käyttänyt ilman hihnaa, mutta nyt huomasin sen toimivan vallan hyvin myös olkalaukkuna clutchin sijaan.

viikko41

Perjantain ketjukoristeinen nahkalaukku nähtiinkin täällä jo asupostauksessa. Kyseessä on tosiaan ensimmäinen itse ostamani hieman kalliimpi nahkalaukku, aiemmin kun olin hankkinut käsilaukkuni lähinnä opiskelijan kukkarolle passelisti henkkamaukasta. Odottelin alennusmyynteihin ja maksoin laukusta muistaakseni hieman vajaat parisataa. Merkkilaukkujen omistajien mielestä varmasti siis ihan halpisveska, mutta itse elän todellisuudessa, missä laukuista ei tulisi mieleen maksaa kovin montaa sataa puhumattakaan tonneista.

viikko43

Lauantaise Porin Päivä -asun laukku oli jälleen 2nd handia, kun nappasin olalleni kaverilta joskus ostamani ruskean nahkasalkun. Jo edellinen omistaja oli tainnut löytää tämän kirppikselta, joten kyseessä todellinen kierrätyskassi.

viikko4

Sunnuntaina puolestaan tuli vähän teinifiilikset viilettäessäni kaupungilla maastokuvioinen laukku käsivarrellani. Tämä Nizzasta vuonna 2007 ostamani camoveska oli ruolloin mielestäni jotain käsittämättömän mahtavaa. Enää vuosiin en ole ollut samaan mieltä, mutta en silti ole raskinut laukusta luopuakaan. Jokohan olisi aika. 😀

Mikä oli nelosviikon suosikki?