14.04.2015 Mekkoja iloihin ja suruihin

Kävin viime viikolle tutustumassa uuden kotimaisen Excuse My Bon Bon  vaatemerkin ensimmäiseen mallistoon.  Excuse My Bon Bonin vaatteet on suunnitelijansa Sari Hirvosen mukaan suunnattu 40-54 kokoisille naisille, jotka eivät halua peitellä kurvejaan.

Mun eka ajatus 9 tuotetta sisältävän malliston nähdessäni oli, että "eikä, miksi vaan pelkkää mustaa!?!?".  Juu, pukeuduin itsekin vuosikausia pitkälti tähän klassikoon ja turvaan siihen edelleenkin usein, mutta niin paljon on mustia mekkoja isoille tytöille aina tyrkytetty, että mä jotenkin oin toivonut uudelta merkiltä jotain muuta. Merkin suunnittelija Sari Hirvonen kertoi itsekin alunperin olleensa värikkäämmän malliston kannalla, mutta tehtyään tutkimuksia ja kyselyjä kohderyhmän keskuudessa nousi musta väri ylivoimaisesti yli kaiken muun. Ja kun ensimmäisestä mallistosta on kyse, on ymmärrettävää, että vedetään hieman ns. varman päälle. Mustille mekoille on aina kysyntää, se on varmaa.

 Tutkailtuani malliston vaatteita hieman lähemmin, pääsin aika pian yli "onpa vähän tylsää" -ensireaktiostani. Sillä siinä missä omasta kaapistani löytyy jo useampikin musta monikäyttöinen luottomekko, niin veikkaan, että monelta kurvittarelta sellainen vielä puuttuu. Minä liputan aina ja iänkaikkisesti sen puolesta, että joka ikisen naisen kaapista on löydyttävä ainakin yksi musta mekko, joka muuntautuu tilanteeseen, jos toiseenkin ja jonka voi huoletta paiskata matkalaukkuun tietäen sen pysyvän rypistymättömänä ja sopivan yhteen kaikkien mukana olevien asusteiden kanssa. Ja juuri tällaisia mekkoja löytyy useampikin kappale Excuse My Bon Bonin ekasta mallistosta. Itse esimerkiksi pukeutuisin oikein mieluusti kauniisti vyötäröä korostavaan Alexia-mekkoon.

Kerroin Sarille, että minulle tulee näistä 50-luvun naisellisesta ja huolitellusta tyylistä inspiraationsa saaneista leningeistä mieleen hautajaismekot. Ja se ei missään nimessä ole tässä kohtaa negatiivinen kuvaus! Päinvastoin. Itse nimittäin koen, että juurikin sellainen mekko on jokaisen kaapissa oltava, jolla voi mennä tarvittaessa vaikka hautajaisiin. Näissä Excuse My Bon Bonin mekoissa ehdottomasti voisi. Ne ovat tyylikkäitä, sopivan juhlavia, mitaltaan ja malleiltaan ns. "kunniallisia".

Ja mikä parasta, nämä naiselliset ja yksinkertaisen tyylikkäät leningit taipuvat ehdottomasti myös muuhun kuin vain seppeleen laskuun, vaikka juuri tuollainen tilaisuus ensimmäisenä mieleeni tulikin. Sopivasti asustamalla mekot muuntautuvat iloisempiinkin juhliin tai ihan vaikka arkeen. Jos mekkojen omistaminen olisi säädeltyä ja saisin omistaa vain yhden, nii se olisi ehdottomasti juurikin tällainen kameleontti, jolla pärjäisin elämän ilot sekä surut.

Mekkojen lisäksi mallistoon oli mahtunut mukaan kynähame, korkeavyötäröiset, paksut legginssit (alla), sifonkipusero (alla) ja villasekoitekeeppi (yllä). Itse mietin, että voisiko nuo Lina-legginssit olla itselleni passelit sellaisiksi ns. fiksuiksi työhousuiksi, joilla vois sopivan fiiniin yläosaan yhdistämällä mennä kuvaamaan erilaisiin juhliin. Ainakin torstaina näyttivät Ninjan taustalaulajan päällä tosi siisteiltä ja tässä Ninjalla myös. Ei siis liian legginssimäiset, vaan ihan housut vaikkakin ovat joustavaa ja mukavaa materiaalia. Hinnallakaan ei ole pöksyt pilattu sillä maksavat vain 49 €. Muutenkaan Excuse My Bon Bon ei ole mielestäni hinnoitellut itseään tavallisen kuluttajan ulottumattomiin, vaan esimerkiksi mekkojen hinnat ovat 129-159 €. Varsin maltillista kotimaisen suunnittelijan pienmerkiltä ainakin omasta mielestäni.

 Malliston lanseeraustilaisuus oli valitettavasti sellainen, ettei siellä ollut mahdollista vaatteita sovittaa, minua nimittäin olisi kovasti kiinnostanut, että millaisia ne sitten oikein ovat mitoitukseltaan ja passaisiko ne kaltaiselleni hinkkilissulle. Sari kertoi saaneensa jonkin verran palautetta, että koot ovat hieman ehkä pieniä verrattuna siihen mitä keskiverrosti on totuttu noiden kokonumeroiden edustavan. Mittataulukkoa  vilkuilemalla voisin kyllä yhtyä ajatukseen, sillä rinnanympäryksen ja lantionympäryksen perusteella itselleni oikea koko EMBB:n vaatteista näyttäisi olevan 52-54 ja yleisesti kyllä vaatteideni koot alkavat nelosella. Mutta, mitään kummempaa en osaa kokopoliitikasta sanoa, kun en tosiaan ole sovittanut. Suunnittelija kertoi kuitenkin ottavansa kaiken palautteen niin mitoituksesta kuin muustakin todella ilolla vastaan ja vievänsä merkkiä tulevaisuudessa entistä parempaan suuntaan niiden avulla.

Seuraava  Excuse My Bon Bon -mallisto on luvassa loppukesästä/alkusyksystä. Silloin on tiedossa kuulema jo muutakin kuin mustaa, mutta vaikutteita seuraavaankin mallistoon on suunnittelijan mukaan haettu 50-luvun naisellisuudesta. Jäädään innolla odottamaan!

Excuse My Bon Bonin tuotteita saa tällä hetkellä heidän omasta verkkokaupastaan, joka on auennut nyt maanantaina.

Jos EMBB:n kuulumiset kiinnostavat, niin seurata voi sekä FB:ssä, että Instagramissa.

kuvat: Sanna Saastamoinen-Barrois & Jeremy Barrois