30.07.2011

Posted at 02:12h in Yleinen by
0 Likes

Kuluneen viikon aikana nettikauppoja ja blogeja selatessa koneelle on tallentunut kuvia yhdestä jos toisestakin ihanasta asiasta jotka voisin kuvitella kotiimme.

 

 

  1. Haaveissamme olisi simppeli, tumma ja jykevä ruokapöytä. Australialaisen Freedomin Agra Dining Table vastaa aika pitkältit toiveitamme, mutta ihan maapallon toiselta puolelta sitä ei ehkä lähdetä hakemaan. Ihailla kuitenkin aina voi.
  2. Jake Phippsin suunnittelema Jeeves-knallilamppu sai minut hymyilemään jo nähdessäni sen ensimmäisen kerran jonkin Helsinkiläisen sisustusliikkeen ikkunassa. Tällä kertaa törmäsin hauskoihin valaisimiin Rockett St Gerorge -verkkokaupassa.
  3. Kaj Franckin vuonna 1953 suunnittelemay söpöt Purnukka nimiset purkit ihastuttavat simppelillä ulkonöllään ja pinottavuudellaan. Kuulun niihin ihmisiin jotka rakastavat kaikenlaisia säilytysrasioita ja törppöjä. Niitä tulee hankittua ilman sen tarkempaa käyttötarkoitusta kuin että ”siihen voi pistää JOTAIN”.
  4. Uuden kodin eteinen kaipaisi ehdottomasti jonkun tuolin tai penkin johon istahtaa sitomaan kengännauhoja. Punainen tehosteväri tulee varmasri seuraamaan meitä muutossa, joten IKEAN Sigurd-penkki sopisi hyvin sekaan.
  5. Tuulikaappin olisi mukava saada joku hauskan näköinen seinänaulakko vieraiden vaatteita varten. Omat ulkovaatteet voi säilöä eteisen kaappiin, mutta ”pikkueteinenkin” kaipaisi jotakin vaateripustinta. Design House Stockholmin Wave Hanger -maulakkoa myy mm. Porilainen sisustusliike Katoko.
  6. Katokon nettiputiikissa tuli vastaan myös Neon Livingin valmistama lehtien säilytykseen tarkoitettu Magazine Grill. Jospa uudessa asunnossa aloittaisi puhtaalta pöydältä myös lehtisäilytyksen suhteen ja pyrkisi välttämään kaaosta viimeiseen saakka.

Paljon ihania asioita, niin vähän tilaa ja taloudellisia resursseja.


29.07.2011

Posted at 00:02h in Yleinen by
0 Likes

Olen aina ollut nopea lukemaan ja olen pikku hiljaa alkanut ymmärtää, että miksi. On kai se nyt nopeaa jos ei lue edes puolia kirjaimista, vaan arvaa suurimman osan. Silmäni siis vain vilkaisevat sanoja ylimalkaisesti ja aivoni keksivät itse suurimman osan sisällöstä lisäten joukkoon omiaan. Tämä aiheuttaa minulle hämmennystä ja sekaannusta useita kertoja päivässä.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien koko aukeaman ylittänyt otsikko muutamia vuosia sitten ihmetytti minua suuresti, sillä siinä luki, että ”Mahtava siemensyöksy!”. Ehkä viidennellä tavaamiskerralla vihdoin sivulla olevat kuvat yhdistyivät päässäni tekstin kanssa ja tajusinkin kyseen olevan mahtavasta sienisyksystä. Että ei ihan, mutta melkein.

Viimeisin kulmia kurtistuttanut teksti tuli vastaan selatessani H&M:n sivuilta kodintekstiilejä. Kyllähän tuossa tyynyssä nyt varsin selvästi lukee, että ”Please Do Not Disturb – Potential Suicide”. Vai miten se nyt olikaan… 😀

 


28.07.2011

Posted at 13:48h in Yleinen by
0 Likes

Oli mielestäni lukenut tämän uutisen jostain jo aiemminkin, mutta nyt toisen kerran asiasta luettuani minä vasta sisäistin asian: Ratian suunnittelema Marimekon Olkalaukku on tämän syksyn mallistossa mukana myös nahkaisena versiona! Värivaihtoehdot ovat klassikolle sopivasti musta ja arvokkaan oloinen ruskea. Ja kuinka hyvältä tuo ruskea laukku näyttääkään.

Laukussa ei ole mitään liikaa, vain simppeli muoto ja nahan kaunis pinta. Kelpuuttaisin minimalistisen kaunottaren olalleni koska tahansa. Itse asiassa laukku muistuttaa kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin paljon viikonloppuna näkemässäni unessa olleita isoja olkalaukkuja. 😀

Marimekon Olkalaukkua ei turhaan kutsuta klassikoksi, sillä sen ajaton malli ei ole vanhentunut 40 vuodessa tippaakaan. Itselläni on ollut musta markiisikankainen Olkalaukku käytössä jo toistakymmentä vuotta. Ensin se palveli koululaukkuna lukiossa ja jatkoi uraansa sen jälkeen AMK-opintojen tiellä niellen sisäänsä kiltisti A4 kokoisen kansion. Päästyään eläkkeelle koulukirjojen kantamisesta on laukun kanssa koluttu sittemmin mm. festareita ja pääseepä se silloin tällöin mukaan arkeenkin. Väri ei enää ole kaikinpaikoin musta vaan ennemminkin sävyä ”elämää nähnyt entinen musta”, mutta muuten uskollinen kaveri on edelleen elämänsä kunnossa.

Viime keväänä musta Olkalaukku sai pikkusiskon, kun Tampereen Radiokirppikseltä löytyi vaaleanruskea Mini Olkalaukku juuri sopivasti kätevän kokoisen messenger-laukun tarpeeseen. Ne ovet nyt vanhemman sisarensa kanssa laukkuja jotka aina toisinaan saattavat levätä kaapissa pitkiäkin aikoja kunnes taas jonakin aamuna tajuan niistä jomman kumman olevan juuri täydellinen ratkaisu sen hetkiseen laukkufiilikseeni.

Tuon ruskean nahkalaukun voisin veikata olevan juuri yhtä mahtava ja kenties jopa paremmin aikaa kestävä kuin markiisikankaiset kaverinsakin. Voisin hyvin kuvitella miten uskollisesti se palvelisi minua vuodesta toiseen ja kuinka vuosien tuomat naarmut ja jäljet vain kaunistaisivat sen pintaa. Välillä ehkä kyllästyisin hieman laukun väriin ja pakkaisin sen odottamaan parempaa päivää, mutta pienen loman jälkeen jälleennäkeminen olisi taas enemmän kuin riemukas.

Koska tällainen pitkällä tähtäimellä nähty rakkaustarina kehkeytyi päässäni jo pelkän kuvan perusteella, niin ehkäpä tuo laukku on käytävä jossain välissä tarkastamassa ihan livenä ja kurkata samalla varovasti myös hintalappu. Sen näkeminen ehkä hieman jännittää.