Ajattelin vielä hetki sitten, että en todellakaan halua miettiä kulunutta vuotta enää yhtään, enkä tehdä siitä minkäänlaista yhteenvetoa niin kuin on usein ollut tapana. Olin varma, että muistelemalla menneitä kuukausia joutuisin vain läpikäymään kasan paskaa ja surkeita fiiliksiä.

Aloin kuitenkin selaamaan puhelimeni kuvakirjastoa sillä ajatuksella, että löytyisikö vuoden joka kuukaudelta edes yksi hyvä muisto. Kun ei sen kummemmin kirjoita päiväkirjaa, on luuri se paikka minne niistä kivoista hetkistä yleensä jotain todistetta tallentuu.

Tammikuussa tehtiin äidin ja siskojen kanssa yhteinen Helsingin reissu. Käytiin katsomassa Ooperan kummitus, syötiin ja juotiin hyvin ja hieman shoppailtiinkin. Reissulta tarttui mukaan mm. tuo Arelan mekko, joka oli yksi vuoden parhaista hankinnoista.

Tämä hieman pelonsekaisin tuntein suorittamani arkistojen kaivuu päätyikin yllättämään minut positiivisesti. Niin raskaalta kuin tämä vuosi onkaan kokonaisuutena tuntunut ja kuinka mustaa mielialani on ollut, niin siitä huolimatta sain huomata seassa olleen myös monta kivaa hetkeä ja onnistumisen tunteita herättäneitä suorituksia.

Noiden hyvien välähdysten ansiosta uskaltauduin miettimään mennyttä vuotta myös näiden vuosia blogeissa kiertäneiden kysymysten kautta. Kuvituksena niitä joka kuukaudelta kaivelemiani kivoja muistoja.

 

Helmikuun kivointa antia oli Satakunnan Kansan kieltolaki -teemaiset ”pikkujoulut”. Tein noihin kemuihin vuoden onnistuineimman silmämeikin!

 

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?

Ammuin haulikolla. Tää oli oikeasti eka asia, joka mulle tuli mieleen ihan uutena kokemuksena. Ja ostin elämäni ekan foliovappupallon. Se oli kuulkaa merkittävä ja tunteikas hetki pienen ihmisen elämässä. 😀 Työn saralla tein ekat stailausnäytökseni ja se oli tosi kivaa ja olisi siistiä tehdä sellaisia lisääkin.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutena vuotena tekemäsi lupaukset?

En muista teinkö mitään lupauksia. Luulen, että niissä vuoden takaisissa katastrofitunnelmissa ei ollut kummoisetkaan lupaukset mielessä. Lupasin korkeintaan yrittää pysyä hengissä ja sen lupauksen lunastin.

Maaliskuussa kuvattiin Me Naisten kansijuttua. Tykkään tosi paljon tällaisista kunnon kuvauspäivistä joissa saan itse olla ihan vaan kameran edessä ilman, että pitää tehdä sata muutakin asiaa. On ihanaa olla meikattavana ja nähdä lopuksi itsestään jonkun muun ottamia upeita kuvia. Kuvaparissa behind the scenes -otos ja Liisa Valosen kuvaama lopputulos.

 

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?

Pariin sellaiseen tyyppiin tutustuin, jotka voin laskea nyt ystävikseni. Pääpiirteittäin olen ollut sosiaalisen kanssakäymisen ja etenkin uusien ihmisten suhteen melko melko torjuvissa tunnelmissa. Tai siis, en varsinaisesti ole mitään torjunut, mutta olen pysytellyt enimmäkseen itsekseni ja poissa tilanteista joissa tapaisin ihmisiä.

4. Menetitkö ketään läheistäsi?

Kukaan ei kuollut. Mutta eräs tärkeä ihminen ghostasi minut julmasti ja hävisi näin ollen maailmastani.

 

Mää ja mun ihana kissepallo vappuaattona!

5. Missä matkustit?

Kotimaan rajojen ulkopuolella en käynyt kuin kesällä päiväreissulla Kostamuksessa ja marraskuussa muutaman päivän pyrähdyksellä Kööpenhaminassa. 

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?

Tulevalle vuodelle toivoisin ripauksen läheisyyttä. 

 

Toukokuusta mieleen jäi monet mielenkiintoisiin paikkoihin vieneet duunikeikat. Kävin kuvaamassa mm. lihavuusleikkausta ja tulevaa ydinjätteen loppusijoitusluolaa. Lehtikuvaushommat on vaan niin parasta.

 

7. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?

Suuri Käsityö -lehdelle suunnittelemani minimallisto oli kyllä tämän vuoden yksi siisteimmistä ja eniten onnistumisen tunteita tuoneista jutuista. Projektin myötä opin myös paljon uusia asioita, kun sain työskennellä yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Sain homman myötä myös pitkästä aikaa päähäni haaveita. Ihan hölmöjä, mutta haaveita kuitenkin. Sellaisista on ollut viime vuosina masennuksen syövereissä pulaa.

8. Mikä oli suurin pettymyksesi?

No kyllä tässä on nyt edelleen pureskeltu näitä isoja ihmissuhdepettymyksiä.

 

Kesäkuussa vietettiin Iinan kanssa ihana ilta Clarionissa. Vuoden parhaita hetkiä muistellessa Iina oli osana niistä hyvin monessa. Käytiin Köpiksessä ja Jyväskylässä, vietettiin juhlia ja leffailtoja ja lounastettiin yhdessä aina kun mahdollista. 

 

9. Sairastitko tai loukkaannuitko?

Olin fyysisesti ihan ilahduttavan terve. En muista sairastaneeni koko vuonna edes flunssaa. (Vai olikohan ihan tammikuun alussa joku parin päivän kuumetauti..) Nyt ihan loppumetreillä on sitten ollut hieman vaivaa sekä olkapäässä että ruokatorvessa, mutta ei mitään kauhean vakavaa niissäkään. Vuoden isoin loukkaantuminen sattui lokakuussa kaatuessani pahasti rappusissa.

10. Mikä oli paras ostoksesi?

Vaatteissa parhaita hankintoja oli Arelan pinkki kashmirmekko, Haltin ulkoiluhousut ja pitkän himoitsemisen jälkeen Longchampin 3D-laukku. Muita loistavia ja kovasti ilahduttaneita hankintoja olivat hyvillä alennuksilla bongatut Olympuksen 17mm ja 25 mm 1:1.2 objektiivit. 

 

Heinäkuussa oli yksi koko vuoden ihanimmista päivistä, kun käytiin kavereiden kanssa Corgien rantapäivässä ihailemassa ja rapsuttelemassa pehmeitä ja pörheitä matalia otuksia. Kestäminen oli aika lailla äärirajoilla, kun tyyppejä tunki syliin oikealta ja vasemmalta, kun vaan istui rantahietikolle. 

 

11. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Olen ollut syömisten suhteen ihan hunningolla menetettyäni henkilökohtaisen kokkini. Monimutkaisinta ruoanlaittoa on edustanut pussiaineksista tehty pasta bolognese ja erilaiset salaatit. Joten arjessa rahaa on palanut ihan helvetisti ulkona syömiseen ja take awayhin. Enkä voi väittää vaatteisiin käyttämääni summaa tänäkään vuonna pieneksi. 

Heinäkuun kivoihin muistoihin kuuluu myös yöpyminen Finndome Campingin kuplateltassa.

 

12. Mistä ihan todella, todella innostuit?

Jo edellä mainittu Suuri Käsityön vaatesuunniteluprojekti ja toinenkin samaan aiheeseen liittyvä homma saivat ilon ja innostuksen kipinät lentelemään moneen otteeseen.

13. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?

Ei toivottavasti yhtään mikään.

Elokuussa Porispere helli mua tuomalla samana iltana päälavalle molemmat suursuosikkini, Kaija Koon ja Amorphiksen! 

 

15. Viime kauteen verrattuna, oletko:

i. onnellisempi vai onnettomampi:

 No en mä enää itke niin helvetisti kuin vuosi sitten. En mä mistään onnellisuudesta tiedä, mutta en nyt ihan niin raato ole enää.

ii. laihempi vai lihavampi:

Samoissa vaatteissa kuljen, joten ei liene suurta heilahtelua tapahtunut.

iii. Rikkaampi vai köyhempi:

Velkaa on vähemmän kuin vuosi sitten, mutta niin on toisaalta säästöjäkin hieman vähemmän. Eli taitaa kokonaistilanne olla aika sama kuin vuosi sitten.

 

Elokuussa pääsin vihdoin eka kertaa sovittamaan minimallistoni vaatteita. Tässä vaiheessa siis tehtiin vielä korjauksia kaavoihin.

 

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Jotkut työhommat ovat jääneet rempalleen, niihin olisin toivonut pystyväni paneutumaan paremmin. Mutta nyt on toiveissa hiljainen tammikuu, jonka aikana pistetään rästihommia kuntoon.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Meinasin sanoa, että itkenyt, mutta luulen että kaikki se itkeminen on ollut tarpeellista. Somessa olisi voinut jumittaa vähän vähemmän. Siihen helposti jumiutuu, etenkin silloin kun pitäisi tehdä jotain tarpeellista, mutta tylsää, kuten siivota.

 

Syyskuussa ilahdutti suunnattomasti Tampereen Työväen Teatterin Poikabändi-musikaali. Voit lukea musikaalista lisää täältä.  Musikaali pyörii Tampereella vielä koko kevään, suosittelen lämpimästi kaikille ysärinuorille.

 

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?

Joulun vietin vanhempien kanssa kotikotona ja muita pyhiä muun perheen ja suvun kanssa. Juhannuksesta en muista yhtään mitään. Juhannukselta ei myöskään ole ainuttakaan valokuvaa, joten tarkoittanee sitä, että olen ollut yksin kotona.

Lokakuussa juhlittiin Einon kirjan julkkareita ja pääsin vihdoin käyttämään kaapissa jo hetken aikaa odotellutta Asoksen paljettiunelmaa.

20. Rakastuitko kauden aikana?

Hah, no en todellakaan.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?

Alkuvuoden koukuttavin oli Nashville, jonka katsomiseen pakenin itkemistä. Loppuvuonna tuli tuijotettua Sorjosen kaikki kaudet. 

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?

En muista koskaan vihanneeni oikeasti ketään. On mulla negatiivisia tunteita, joita ei ollut vielä vuosi sitten, mutta ei vihaa.

Marraskuun, ja koko syksyn, ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus oli Naisten jahtiviikonloppu, missä pääsin tutustumaan metsästyksen saloihin osallistumalla mm. peura- ja hirvijahtiin. Viikonlopusta voi lukea lisää täältä.

 

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Luin tänä vuonna häpeällisen vähän, vaikka aikomukset olivatkin ihan muut. Monta kirjaa on kesken, mutta loppuun saatetuista yksikään ei ole jäänyt erityisesti mieleen. Tämän lukuhomman aion kyllä ottaa tulevana vuonna taas haltuun. Tavoitteena 50 kirjaa vuodessa.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?

Ei mitään tajunnantäjäyttäviä löytöjä tainnut tulla tehtyä, mutta esim Jinjer ja Opeth tarjoilivat positiivisia ylläreitä.

Joulukuun parasta antia oli kotona vietetyn joululoman lisäksi mun synttäriviikonloppu. Työkeikka Linnassa oli jälleen hieno ja ikimuistoinen ja viikonlopun kruunasi seuraavan päivän Amorhis-keikka. Loistavat synttärit siis. Mun Linnanjuhla-asun näet kokonaisuudessaan täältä.

25. Mitä halusit ja sait?

Nyt on pakko heittää jotain materiaa, koska isommat halutut asiat jäivät kyllä saamatta. Halusin pitkään Longchampin 3D -laukkua ja tänä vuonnasen vihdoin edullisesti 2nd handina löysin.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?

Tästä mä en halua puhua.

Vuoden kivoihin muistoihin kuuluu myös kaikki mallikeikat.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?

Once upon a time in Hollywood oli kyllä varsin jees.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?

38 vuotissyntäreitä tuli vietettyä töiden merkeissä pressan linnassa kuten edellisvuonnakin. Töiden jälkeen nostettiin maljat vielä Kämpin jatkoilla. 

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?

Liian suuri kysymys. Tää vuosi oli kriisin vuosi, mikään pieni yksittäinen asia ei olisi muuttanut juuri mitään. En voi tietää mikä olisi se yksi perhosen siiven isku, joka olisi pitänyt osua eri tavoin, että elämän dominoefekti olisi mennyt toisin ja onnellisesti.

Mun viihtyisä koti oli yksi vuoden tärkeistä ja positiivisimmista asioista.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?

Laiskuus ja mukavuus. En jaksanut juurikaan panostaa pukeutumiseen, joten paljon on tullut hiihdeltyä tylsästi farkuissa, trikoopuseroissa ja neuleissa. Ostin jopa collegepuseron, jota olenkin kuluttanut loppuvuonna ahkerasti.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?

Ei musta oikein tunnu, että mikään olisi pitänyt. Tai no, kai sitten piti, kun tässä nyt edelleen porskutellaan eikä enää tee mieli kuolla. Tästä tahtoisin kiittää mm. mielialalääkkeitäni, terapiakäyntejä, omaa resilienssiäni, internetin ehtymätöntä eläinvideovarastoa ja lohdullista pehmeyttä tarjonneita untuvapeitteitäni.

 

Myös uusi työhuone kuului vuoden hyviin muutoksiin. Siellä on paljon hyvää miljöötä mm. asukuville.

32. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?

Kyllä tämä uusi naisvaltainen hallitus ja etenkin Sanna Marinin nousu pääministeriksi ilahdutti suuresti.

33. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?

Yksinäisyyden kokemus tuli hieman yllätyksenä. Olin valheellisesti kuvitellut olevani todella itsenäinen ja pärjäävä enkä ollut koskaan osannut kuvitella että yksinäisyys eron jälkeen iskisi niin lujaa.

Kuntotestin tulokset paranivat huimasti jo pienellä liikunnan lisäämisellä. Mutta nyt tulevana vuonna pitää kyllä laittaa rauta nousemaan entistä useammin ja paremmin.

 

34. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita.

1. Lisätä liikuntaa entisestään. Syksyn aikana sain jo jonkin verran irrotettua persettäni sohvasta salille, mutta nyt hommasta pitää saada vielä aktiivisempaa.

2. Se jo aiemmin mainitsemani 50 kirjaa.

3. Palauttaa blogi jälleen yhtä aktiiviseksi kuin se oli ennen tätä elämän sysipaskaa jaksoa.

4. Tehdä edes yksi sellainen ulkomaanmatka, jossa voisin vain haahuilla ympäriinsä kameran kanssa kuvaten ihan vaan huvin vuoksi.

5. Alan panostamaan ruoanlaittoon.

 

Melko sekavin fiiliksin tässä siirrytään edelleen seuraavaankin vuoteen. Olen monin tavoin toimintakykyisempi kuin vuosi sitten ja masennuksen oireet ovat helpottanet huomattavasti. Mutta kyllä sisällä jatkuu melkoinen myllerrys. Käsittelyssä on elämän isoja teemoja ja menetyksen jos toisenkin prosessointia.

Rantaa ei vielä näy, mutta tuntuu, että nyt lastuni ajelehtii hitaasti pienillä laineilla selvittyään ihan helvetillisestä myrskystä. Enää ei tarvitse ihan koko aikaa pelätä putoavansa kyydistä, mutta vielä ei siltikään oikein tiedä mihin ollaan menossa.

Sellaisilla tunnelmilla siis sanotaan hei hei menneelle vuodelle ja suunnataan kohti uutta vuosikymmentä.

 

 


Tiedän, että on olemassa ihmisiä, joilla joululahjahommat on ollut kunnossa jo viikkoja sitten. Sitten on myös itseni kaltaisia tyyppejä, jotka ovat päättäneet olla juurikaan osallistumatta koko lahjahässäkkään.

Perhepiirin pienimmille on paketit, mutta aikuisten kohdalla luotan jokaisen hankkivan itse tarvitsemansa ja haluamansa kuten itsekin teen. Lahjon ystäviä ja perheenjäseniä mieluummin sitten sopivan idean tai tarpeen vastaan tullessa mihin tahansa aikaan vuodesta. 

(Edit. Olinhan mä sittenkin tehnyt tänä vuonna pienen poikkeuksen ja mulla on lahja muutamalle aikuisellekin, joita jouluna tapaan. Täysin en siis ole ”lahjaton” tänä vuonna, mutta hyvin paljon vähemmän lahjon kuin joskus ennen. Nämä kyseiset paketit olis kuulkaa taitavasti unohtuneet pian junaan lähtiessäni kassissa keittiön nurkkaan ilman yhtä teistä, joka laittoi kommenttia. :D)

Tiedän, että on myös monia, jotka haluavat lahjoja antaa, mutta näin hetki ennen joulua projekti on vielä hieman vaiheessa. Ryysiksessä kauppoihin rynniminen ehkä ahdistaa eikä tavaroiden hankkiminen ylipäätään tunnu parhaalta vaihtoehdolta. Kokosin tähän muutamia aineettomia lahjaideoita, joita hankkiakseen ei tarvitse poistua kotisohvalta.

Monen tässä listatun lahjan kohdalla omasta mielestäni ihaninta on se, että niihin voi sisällyttää aikaa yhdessä. Älä siis anna kummilapselle pelkästään huvipuistoranneketta, vaan mukaan myös lupaus lähteä itse kirkumaan seuraksi vuoristorataan.

 

Museokortti Ihan loistolahja kenelle tahansa kulttuurin ja taiteen ystävälle. Itselläni on ollut Museokortti nyt vajaan vuoden ja se on olut hyvä kannustin piipahtamaan erilaisissa näyttelyissä spontaanimmin kuin aiemmin. Museokortin voi ostaa täältä. Lahjan saaja saa lopullisen korttinsa postissa rekisteröidyttyään Museokortti-sivustolla. 

Pakopeli Olen käynyt nyt pari kertaa pakohuonepelissä ja tykännyt kovasti. Lahjakortti pakopeliin sopii vaikkapa yhteiseksi lahjaksi kaveriporukalle tai perheelle. Pakohuonefirmoja löytyy useampia, mutta tässä vinkkaan meiltä Poristakin löytyvän Mysteerin, jonka lahjakortteja pääset ostamaan täältä. (Toinen Mysteeri-vierailuni oli saatu)

Keikka- festariliput. Pääsyliput keikoille ja festareille ovat olleet suosikkilahjojani jo vuosia, niin antajana kuin saajanakin. Parasta on hankkia kaksi lippua, minulle ja hänelle, olipa hän sitten kumppani tai hyvä ystävä. Itse taidan lahjoa itseäni sunnuntai-lipulla Tuskaan (jahka yhden päivän liput vihdoin tulevat myyntiin), sillä Faith No More ja Deftones on nähtävä. 

Retki luontoon. Lupaa tehdä eväät ja viedä kaveri rentouttavalle retkelle. Jos vaikkapa lumikenkäily, melonta tai muu luontoaktiviteetti kiinnostaa, mutta välineet ja kokemus puuttuu, on ohjatut retket hyvä vaihtoehto. Ohjattuja luontoretkiä tarjoavia yrityksiä löytyy ympäri Suomen. Miltä kuulostaisi vaikkapa Auringonlasku ja Kuutamo, lumikenkäily Torronsuon kansallispuistoon? Aika ihanalta, jos minulta kysytään.

 

Äänikirjapalvelu Kirjat ovat joulun klassikolahja, mutta mitä jos fyysisen opuksen sijaan antaisitkin kuukauden tai muutaman äänikirjapalvelussa. Yhden kirjan hinnalla lahjan saaja lukee teoksen jos toisenkin! Itselläni on käytössä Bookbeat toinen suosittu palvelu on Storytel.

Lehtitilaus Klassikkolahja, mutta toimii edelleen sillä se ilahduttaa pidemmän aikaa. Tässäkin voi suosia aineettomuutta, sillä moni lehti on mahdollista nykyään tilata pelkästään diginä. Itse ilahtuisin esimerkiksi Hesarin digitilauksesta.

 

Hotelliyö Onko lähipiirissä vaikkapa väsyneet pikkulasten vanhemmat, jotka voisivat kaivata hetken hengähdyksen? Tai haluaisitko itse viettää kiireetöntä aikaa bestiksen kanssa? Ensimainituille kun hotellilahjakortin yhteydessä lupaa vielä lastenhoitoavun, niin rentouttava lahja lienee täydellinen. Ystävälle luvatussa yhteisessä hotellilomassa parasta on se, että se on lahja myös itselle!

Kutsu yökylään Ei ystävän kanssa tarvitse toki hotelliin sakka lähteä, vaan vanha kunnon yökyläilykin on mahtava idea etenkin jos edellisestä kerrasta on ehtinyt vierähtää jo vuosia. 

Bussi-/junalahjakortti Jos yökylään hinkumasi henkilö asuu kauempana, varmistat yhteisen ajan toteutumisen hankkimalla hänelle bussi- tai junalahjakortin summalle, jolla hän pääsee luoksesi. (Ja jos haluat varmistaa vieraan poistumisen, niin myös paluumatkan). Itse muistan opiskeluaikana antaneeni tällaisen lahjan muutamaankin otteeseen ja ilahduttivat kovasti.

 

Suoratoistopalvelutilaus. Netflix, HBO, Viaplay, Amazon Prime, vaihtoehtoja riittää. Tämä lahja ilahduttaa saajaansa monena sohvalla vietettynä iltana.

Liigapassi. Ässä-fanin eksänä tiedän, että kiekkoihmistä varmasti lämmittää mahdollisuus katsoa kaikki tai ainakin oman joukkueen Liiga-pelit omalta kotisohvalta. Telian Liiga-paketit tilaat täältä.

Ohjelmistot. Onko perheessäsi esimerkiksi innokas valokuvaaja, videoiden tekijä tai vaikka kuvittamisesta ja graafisesta suunnittelusta kiinnostunut henkilö? Lisenssi ammattimaisiin ohjelmistoihin voi saada harrastuksen ihan uuteen lentoon. Esimerkiksi Adoben valokuvauspaketti, joka sisältää Photoshopin ja Lightroomin, maksaa vuosisopimuksella vain 12,39 €/kk.

 

Kokkauskurssi. Itselleni mieluisimpia lahjoja olisivat yhteiset aktiviteetit ystävien kanssa. Olisi tosi kiva vaikka yhdessä opetella jonkun uuden ruokalajin salat. Ruokakursseja järjestävät monet ravintolat, kansalais-/työväenopistot ja myös Martat. Miten olisi vaikka sushikurssi, Marttojen Ruisleipää hapanjuureen -kurssi tai vegaaninen leivonta -kurssi?

Olut-, viski- tai viinitasting. Olutkurssi tai panimovierailu. Opastetut tastingit ovat mielenkiintoinen tapa tutustua juomiin ja maistelun lisäksi niissä tuppaa oppimaan paljon uutta. Viinilehden Viinikoulu-kalenterin löydät täältä. Monia eri tasting-lahjakortteja tarjoaa myös Elämyslahjat.

Olutharrastaja voisi ilahtua myös panimovierailusta tai kurssista, jolla opetellaan oluen valmistusta. Ehkä teilläkin on muutaman vuoden päästä oma pienpanimo! Olutkurssia järjestää ainakin Brewniverse. Panimovierailuista kannattaa kysellä oman alueen pienpanimoista. Aika monet niitä järjestävät.

Siivouslahjakortti. Tämän voi joko hankkia siivousfirmalta tai lupautua vaikkapa mummolle itse siivoamaan tai pesemään ikkunat. 

Hyväntekeväisyyslahjat. Onko kaikilla jo kaikkea? Etenkin ihminen, jolle hyväntekeväisyys on sydäntä lähellä, osaa arvostaa, jos laitatkin lahjarahat vaikkapa vuoheen, puuntaimiin tai koulupukuihin. Nämä kaikki saat Kirkon ulkomaanavun lahjakaupasta. Naisten pankin kautta voit puolestaan lahjoittaa naiselle ammatin tai yrittäjyyskoulutuksen.

 

Tai entäpä jos vain kirjoittaisit kirjeen, jossa kerrot kaikki hyvät asiat, jotka ystävästäsi/läheisestäsi keksit. Se on lahja, joka ei maksa mitään, mutta koskettaa varmasti. 

 


-Kaupallinen yhteistyö, Olympus

Kööpenhamina oli taas ihana. Kävin Köpiksessä ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten Tommin kanssa ja nyt reilu pari viikkoa sitten pääsin uudelle visiitille Olympuksen kutsumana. Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, reissussa oli kyse uuden PEN E-PL10 -kameran lanseerauksesta ja Olympuksen juhlavuodesta.

Tänä vuonna nimittäin juhlitaan  100-vuotiasta Olympusta. Ja sen lisäksi ensimmäisen PEN-kameran julkaisusta tulee 60 vuotta ja ensimmäisen digitaalisen PENin julkaisusta 10 vuotta.

Me hyödynnettiin Iinan kanssa tämä työreissu siten, että kun virallinen osuus oli ohitse, jäimme kaupunkiin vielä toiseksi yöksi ihan vaan lomailu mielessä. Tässä postauksessa muutama Köpis-tärppi Olympus-kuvien kera.

Kuljen ulkomaan matkoilla lähes koko ajan kamera kädessä. Päämäärätön kaduilla vaeltelu kuvia nappaillen on reissatessa lempipuuhaani. Tällä matkalla sainkin sitten kuvata ihan tuliterällä E-PL10:llä ja tosi paljon kuvia tulikin innoissaan otettua. Tässä postauksessa niistä muutamia. 

Suurin osa kuvista on otettu suosikki reissuobjektiivillani joka on 25 mm 1:1.8. Joukossa myös muutama kuva 14-42 mm pannukakku zoomlinssillä. 

Juuri nyt saa siis early bird -tarjouksena tuon 25 mm objektiivin kaupan päälle (arvo 379 €) ostaessaan tuon PEN E-PL10:n! 

Kööpenhaminassa ei vaan voi käydä piipahtamatta ottamassa kliseisiä turistikuvia Nyhavnin värikkäistä taloista. Sää oli harmaa ja sateinen, mutta söpöt talot monissa väreissään näyttivät silti pirteiltä. Nyhavnissa voi pistäytyä myös hyppäämällä paatin kyytiin tunnin mittaiselle kanaaliristeilylle. 

Kävin tuollaisella kierroksella ekalla Köpis-reissullani ja se oli kätevä tapa nähdä mm. kuuluisa Pieni merenneito -patsas ja jokunen linna. Myös kuninkaallinen kirjasto, Black Diamond, on aika vaikuttavan näköinen pytinki vesiltä katsellessa. Opastettu kanaaliristeily on oiva tapa tsekata nähtävyydet etenkin lyhyellä reissulla.

Meinattiin jäädä useamman kerran polkupyörän alle, kun onnistuttiin tötöilemään jossain väärässä reunassa katua. Ehkä seuraavalla kerralla kaupungissa vieraillessa pitää uskaltaa itsekin ottaa alle vuokrapyörä. Citypyörien vuokrapisteitä näkyi ympäri kaupunkia ja myös hotellimme (ja todennäköisesti moni muukin hotelli) tarjosi pyöriä vuokralle.

Yhteiseen ohjelmaamme kuului mm. vierailu Creative Space -nimisessä keramiikkatyöpajassa/kahvilassa. Saatiin kokeilla keramiikan maalausta valiten kukin millaisen kipon, kupin, maljakon, lautasen tai muun halusikaan.

Creative Spacessa on valittavissa noin 300 erilaista keramiikka-astiaa tai esinettä ja käytettävissä yli 80 eri väriä joilla taiteilla oman mielen mukainen teos. Kiva matalankynnyksen paikka mennä kokeilemaan keramiikan maalaamista!

Toki reissuumme kuului myös hyvää ruokaa ja juomaa. Upgreidasimme huoneemme sviittiin, koska emme muuten olisi saaneet huonetta vielä heti aamulla paikalle saavuttuamme. Huoneluokan korotus toi mukanaan mm. rajattomat viinit, shampanjat, kahvit ja virvoitusjuomat. Ja pitihän se pitää huoli, että saadaan rahalle vastinetta, niin tuli tilattua jokunen lasi shampanjaa. 😀

Hotellimme SP34 oli kaikin puolin muutenkin viihtyisä ja palvelu oli aivan priimaa. Kaikille hotellin asukkaille oli joka päivä myöskin ilmainen viinitunti klo 17-18. Mikä nerokas idea! Lämmin suositus siis tälle loistavalla sijainnilla olevalle viihtyisälle hotellille.

Olympus-päivämme illallinen nautittiin Michelin tähden omaavassa 108-ravintolassa. Kuvan kauniilta puulautaselta tarjoiltu annos oli vähän kuin astetta parempi pottumaito. Siinä oli ainakin perunaa, jotain juustoa ja hasselpähkinäöljyä ja herran jumala, että se oli hyvää. Olisi tehnyt mieli nuolla tuo kippo.

Näissäkin kuvissa näkyy hyvin 25 millisen linssin tarjoama lyhyt syväterävyys. Etualan ja taka-alan saa suurta aukkoa käyttämällä blurrautumaan todella nätisti. Objektiivi sopii loistavasti niin potretteihin kuin myös tällaiseen katukuvaukseen ja vaikkapa maisemien taltioimiseen.

Näin joulun alla keskustassa oli useammassakin paikassa menossa joulumarkkinat. Niiden lisäksi kävimme myös parissakin joulukaupassa hiplailemassa joulukoristeita. Itse en ole kummoinenkaan jouluihminen ja irvistelinkin hieman Iinan minua kimalluksen ja tonttujen keskelle raahatessa. Mutta kuinkas siinä sitten kävikään.. palasin reissusta monta joulukoristetta laukussani!

Iinan postauksesta näkee paljon kuvia runsaasta Det Gamle Apotek -kaupasta, joka on ehdottomasti jokaisen jouluttajan vierailukohde Kööpenhaminassa. 

Epäterävyysalueella olevien pallojen kimalluksista näkee miten kauniin boken 25 millinen linssi tarjoaa. Boke siis tarkoittaa juurikin kuvan terävyysalueen ulkopuolisten alueiden esteettisyyttä. Eri objektiiveilla tulee hyvinkin eri näköistä jälkeä ja epäterävien alueiden valopisteet piirtyvät näin eri objektiiveilla myös eri muotoisina.

Näin nättiä bokea tekee siis tuo reissuilla aina mukanani kulkeva25 millinen 1:1.8 -objektiivi. 

Ihastuin ensimmäisellä Kööpenhamina-käynnilläni kovasti ihanaan Torvehallerne-kauppahallikokonaisuuteen. Niinpä halusin sinne tälläkin kertaa ihastelemaan ja ihmettelemään tunnelmaa ja tarjolla olevia herkkuja. Lounaaksi nautittiin tanskalaisten kovasti suosimat smørrebrød-leivät. Iso peukku kauppahallista löytyvälle Hallernes Smørrebrød -ravintolalle.

Mä olen kala-allergikko ja pelkään kaloja, mutta kaupan kylmäaltaissa pötköttävät eväkkäät silti jotenkin kiehtovat minua. Etenkin tuolla Torvehallernen kalakaupoissa kaikki fisut oli aseteltu esille jotenkin todella kauniisti, niin innostuin kuvailemaan jäämurskassa köllöttäviä fisuja useammankin ruudun verran. 😀

Nämäkin kuvat samalla 25 millisellä linssillä otettu ja sävyt tarjoaa kamerasta löytyvä pin hole -taidesuodin, jota usein käytän matkakuvissani.

Siinä Iina-muru juuri siirtää kuvia puhelimeensa mokkaisessa kameralaukussa köllöttelevästä kamerastaan. E-PL10:ssä on bluetooth- ja wifi-yhteydet, joiden ansiosta kuvat siirtyvät O.I. Share sovellusta käyttäen näppärästi langattomasti kamerasta vaikka puhelimeen tai tablettiin. 

Joulukoristeiden lisäksi emme reissussa juurikaan shoppailleet. Jätettiin vaatekaupat väliin ihan suosiolla ja keskityttiin kameran kanssa kaduilla maleksimiseen ja joulukauppoihin. Ihan viime hetkillä ennen lentokentälle lähtöä satuttiin kuitenkin hotellimme lähellä pieneen Project 4 -nimiseen putiikkiin. Ihasteltiin siellä useampiakin kenkiä ja tarjolla oli myös paljon kivoja asusteita tanskalaisilta merkeiltä.

Löysinkin sieltä itselleni uudet täydelliset nahkahanskat. Ihan sellaiset ”paljaat” nahkahanskat kun ovat mielestäni vähän tylsät, niin nämä Markbergin neuleella piristetyt versiot ovat paljon enemmän mun tyyliset. Ja mikä parasta, näissä on kosketusnäytön käyttöön soveltuvat etusormet ja peukut. Onnistuu siis myös kameran kosketusnäytön käyttö hanskat kädessä.

Tässä kaksi kuvaa otettuna 25 millisellä linssillä samasta kohdasta portin takaa vain tarkennettuna eri kohteisiin.

Tämä reissu tuli kyllä niin hyvään saumaan. Oltiin Iinan kanssa jo pitkään puhuttu, että pitäisi ehtiä tekemään edes joku yhden yön minireissu yhdessä. Niinpä olikin ihan täydellistä, että joku muu järkkäsi meille syyn, niin saatiin aikaseksi lähteä reissuun. Olympus-päivän jälkeen meille jäi vielä puolitoista päivää aikaa hengailla keskenämme. Oli ihanaa, kun ei ollut kiire mihinkään eikä mitään kummempaa suunniteltua ohjelmaa. Kierreltiin ympäri kaupunkia, syötiin ja juotiin hyvin ja iloittiin kun kerrankin sai viettää aikaa ystävän kanssa kahdestaan ihan rauhassa. Oltiin jopa niin reippaita, että toisena aamuna käytiin hotellin kuntosalilla. Ekana aamuna meillä oli darra innostuttuamme siitä huoneen hintaan kuuluneesta shampanjasta. Hirmuisen tehokas kahden yön reissu siis: töitä, pään nollausta skumpalla ja vielä liikuntaakin!

 

Tähän E-PL10:iin muuten saatiin vihdoin ja viimein yksi jo pidemmän aikaa monien toivoma ominaisuus. Sulkimen saa nyt halutessaan kokonaan äänettömäksi. Aiemmin tämä silent mode on  löytynyt vain OM-D -kameroista, mutta nyt voi kuvata hipi hiljaa myös PENillä. Se on varsin oiva ominaisuus esim erilaisilla tilaisuuksissa ja juhlissa.

Tarkennuksen merkkiääni ja sulkimen ääni pois, niin voi kuvata huoletta miettimättä häiritseekö jotain hiljaista ja herkkää tilannetta. 

Minä valitsin itselleni mustan kameran kuten aina. En jotenkin vaan osaa kuvitella käteeni muun värisiä kameravehkeitä. Mutta moni osaa ja valkoinen onkin ollut PENien suosituin väri Suomessa jo pitkään. Mustan ja valkoisen lisäksi E-PL10:stä on saatavilla kaunis hiekanruskea. Mikä olisi sun suosikkivärisi?

Nyt ehtii vielä tilata kameran pukinkonttiin ja tarttua kiinni tuohon Olympuksen juhlavuoden kunniaksi tarjoamaan etuun. Early bird -tarjouksena PEN E-PL10:n ostaja saa 50 € alennuksen kamerasta (norm. 749 €) ja lisäksi tässä jo monessa kohdassa mainitsevani 25 mm 1:1.8 objektiivin (arvo 379 €) veloituksetta.

Tämän kamerarungon ja kahden objektiivin setin hinta nyt siis vain 699 € (norm. 1128 €). Jos kaipaat kameraa itselle tai pukinkonttiin, niin klikkaa itsesi tästä verkkokauppaan.