-Kaupallinen yhteistyö. Kuvien neuletakki (Nanso) ja laukku (Globe Hope) saatu. Postaus sisältää myös mainoslinkkejä* Ellokselle.-

En varmasti ole ainoa, jolla on kokemusta vaatevalinnoista, jotka ovat näyttäneet peilistä hyville, mutta osoittautuneet jossain kohti päivää hyvin epäkäytännöllisiksi valinnoiksi. Itselläni ainakin on erilaisia vaatemokia muistissa vaikka kuinka.

Muistan eräänkin nettikaupasta tilaamani mekon, jonka kiskoin paketista juuri treffi-iltaan valmistautuessani. Tuolloinen puolisoni oli jo kaupungilla ja olimme sopineet näkevämme ravintolassa. Sovitin uutta mekkoa ja sain jotenkin kiemurreltua hieman hankalan tuntoisen vetoketjun selkäpuolelta kiinni. Ihan vain huomatakseni, että kolttu oli kyllä ikävästi justiinsa pikkuisen liian pieni. Kyllä siinä nyt seisoskeli, muttei juuri muuta.

Piti siis keksiä jotain muuta päällepantavaa. Paitsi että… en saanut sitä saakelin vetoketjua auki. En sitten millään. Vääntyilin, kääntyilin, rimpuilin ja venytin, mutta ei. Ja kello tikitti kohti sovittua pöytävarausta.

Ei auttanut muuta kuin nypätä laput irti, kiskoa takki niskaan ja lähteä. Ilta meni asun puolesta hieman kankeasti eikä jälkkäristä tarvinnut siinä saumojen ratkeamista odotellessa haaveillakaan. Mekko löysi sittemmin onneksi uuden kodin ystäväni luota.

Paitapuseroita opin välttelemään viimeistään sen jälkeen, kun olin huomaamattani kuvannut erästä hääparia tissit ja liivit auenneiden nappien vuoksi etumuksesta ronskisti vilkkuen. Ja hääkeikalla olin silloinkin, kun tikkaita alas kavutessa valuneet sukkahousut alkoivat kiskoa pikkareita mukanaan hameen puolestaan noustessa samalla ylöspäin. Monta kertaa on siis saanut punastella epäonnisten vaatevalintojen vuoksi. 

Vuodet ja mokat ovat toki opettaneet ja olenkin työvaatetuksen suhteen tarkka siitä, että niissä mennään käytännöllisyys edellä. Kuvatessa on pystyttävä kyykkimään, kumartelemaan ja konttaamaan ilman, että persvako vilahtaa tai kuvattavan näkökenttään lipsahtaa tissi. Mutta kyllä sitä kokemuksesta huolimatta sattuu pöljiä valintoja toisinaan edelleen. Viimeksi eilen.

Toimistopäivinä ei tarvitse miettiä asua erityisten jumppaliikkeiden kannalta, joten kiskoin päälleni tämän kuvissa näkyvän asun. Elloksen kapea nahkahame sai kaverikseen superlämpöisen Nanson Naava-neuletakin ja vaaleanpunaiset puput. Kaikki hyvin peilistä katsoessa ja töihin tallustellessa. Mutta työhuoneelle päästyäni tajusin mokani välittömästi. Mulla on satulatuoli! 

Voin kuulkaa rakkaat ystävät antaa pikku vinkin, piukea hame ja satulatuoli eivät ole varsinaisesti match made in heaven. Koitin siinä kiskoa hametta ylemmäs, mutta ei sekään toiminut, joten päädyin sitten heilumaan päivän toimistolla näin:

Ja kyllä, varmistin toimiston muilta tyypeiltä, että eihän heille pitäisi olla tulossa ketään asiakasta käymään. 😀

Mutta siis muutenhan tämä oli varsin kiva asu, sitten kun pystyin sitä hamettakin käyttämään kuvankäsittelyhommat loppuun saatettuani. 

Jos joku kaipailee talveksi oikein superlämmintä neuletakkia, niin tässä olisi yksi vinkki. Nanson muhkean ja rosopintaisen Naava-neuletakin materiaali on villa-alpakka-polyamidi -sekoite ja se todellakin pitää käyttäjänsä lämpimänä. Muutaman asteen pakkasilla tuon Naavan kanssa on ulos pitänyt pukea joku mahdollisimman ohut takki, jottei tule liian kuuma. Tietää siis hyvää talvipakkasia ajatellen, tämän neuleen kun pukee kunnon talvitakin alle, pärjää helposti kovatkin pakkaset. 

Olenkin nyt leudommilla keleillä yhdistellyt Naavaa paljon hameisiin ja mekkoihin, jottei kokonaisuudesta ole tullut liian läkähdyttävä. Sitä pärjää pikku pakkasessakin hyvin vaikka 60 den sukkiksilla, kun pukee yläosaan riittävän lämmintä. Ja pitkä neuletakki yltää lämmittämään myös jalkoja ja peppua. Minulla käytössä koko L.

Naavaa on saatavilla tämän viininpunaisen lisäksi myös hempeässä mintunvihreän sävyssä. Jos Nanson neuleet kiinnostavat, niin nyt on hyvä hetki hankkia lämmikettä sillä neuleista näyttäisi saavan juuri nyt -30% alennusta.

En ole juuri muita olkalaukkuja enää käyttänyt sen jälkeen, kun tämä Globe Hopen Kaste-laukku saapui taloon. Kierrätetyistä turvavöistä ja ylijäämänahasta valmistettu laukku on ihan just passeli jokapäiväiseksi arkilaukuksi. Mikä koon puolesta tärkeintä, lompakon, puhelimen ja avainten lisäksi myös mun Olympus PEN-kamera mahtuu siihen vaivatta. Yhtään liian suuri Kaste ei kuitenkaan ole, vaan juuri sopivan kompakti. 

Nuo turvavyöt on kyllä materiaalina varsin mainio keksintö. Laukun pinta on todella kaunis ja himmeästi kiiltävä eikä sitä katsellessa heti meinaa tajuta mistä laukku on tehty. Turvavyöt ovat varmastikin myös melkoisen kestävä materiaali, joten tämä veska ei arjen haasteita pelkää. Toisaalta, kun laukusta nappaa hihnan irti, menee se ulkonäkönsä puolesta clutchina  vähän juhlavammankin asun kanssa. 

Jos Kaste tuntuu liian pieneltä, mutta turvavyöt laukun materiaalina kiinnostaa, niin Globe Hopen valikoimista löytyy isompiakin versioita. Ja tuota kastetta on pieni erikoiserä myös punaisena!

Neuletakki – Nanso (saatu) / Nahkahame – Ellos* / T-paita – Kaffe / Laukku – Globe Hope (saatu) / Kengät – Minna Parikka (2nd hand)

Sellainen onnistunut, mutta epäonnistunut asu siis. Tämä Elloksen plusmalliston Rosi -nahkahame pääsee kyllä käyttöön jatkossakin, mutta muistan miettiä päivän ohjelman hieman tarkemmin ensi kerralla. 

Mun ensimmäinen nahkahame oli muuten mun ylioppilasjuhlia varten teettämä poronappahame (yläosa oli samaa matskua). Sen jälkeen on monta eriväristä ja näköistä nahkahametta ylläni nähty.

Rakkaudella muistelen esimerkiksi sitä kirkkaanpunaista roiskeläppää, joka päällä tuli hilluttua baareissa vuosituhannen alussa. Se on mulla edelleen tallessa jossain muistolaatikossa. Mahtuisi tätä nykyä jotakuinkin toiseen reiteen. 😀

Mikä vaatemoka sulle on tapahtunut viimeksi? Tunnustuksia kommentiboksiin!

 


Tämän kevään pressipäiväkierroksilla minua kiinnosti jälleen kerran Longchampin tulevan syksyn uutuudet. Kuvasin kiinnostavimmat laukut ja kengät teidänkin ihailtavaksenne. Vaikka en itse olekaan mikään merkkilaukkujen shoppailija, niin onhan näitä aina kiva katsella!

Karvaa eri muodoissa näkyi etenkin pienissä juhlalaukuissa. Pikkujoulujen trendikkäin veska näiden perusteella yhdistää kiiltonahkaa, karvapintaa ja pikkuisen blingblingiä.

Itse menetin sydämeni näille poninkarvaisille nilkkureille.

(Ja just tästä kuvasta tulikin mieleen, että en ole vielä muistanut tänä keväänä käyttää mun leopardinilkkureita! Missähän ne oikein on…)

Leopardikuosi on joidenkin mielestä ihan mummojen juttu, mutta itseäni se on viehättänyt jo vuosia juurikin kengissä ja laukuissa. Siksipä en meinannut saada silmiäni irti tästäkään veskasta. 

Näin näyttävien kenkien kanssa voisi huoletta pukeutua kokomustaan olematta lainkaan tylsä.

Taas löytyi minulle uusia värisävyjä joista viehättyä. Kylläpäs näyttääkin ihanalta näidenkin vaatteiden violetti värimaailma.

Yksivärisissä laukuissa yhdistyivät kaksi erilaista nahkaa. Tumma luumun sävy on syksyn varma hitti.

Tämä laukku toi mulle mieleen Dolly Partonin. 😀

Klassisen mallisia käsilaukkujakin on toki tarjolla. 

Miesten malliston tiilenpunainen nahkareppu on niin tilava, että sillä pärjäisi viikonloppureissun. Ulkonäkö on ihanan perinteinen, kuin päivitetty versio klassisesta tukkijätkien repusta.

 

 


-Kaupallinen yhteistyö Olympuksen kanssa-

Bucket-laukkuja on viime aikoina näkynyt joka puolella, joten aivan täydellistä, että myös Olympus nappasi kiinni tähän trendiin ja suunnitteli kauniin mokkalaukun kamerakamoille. Kaunis ulkomuoto on PEN-kameroissa tärkeä asia ihan siinä missä tekniset ominaisuudetkin, eikä kauniita kameroita halua piilottaa rumiin laukkuihin, joten Olympuksen Fashion Accessorien -mallisto on osoittautunut suureksi hitiksi.

Olen itsekin esitellyt jo aiemmin tämän elegantin mustan nahkalaukun ja metalliväreissä kimaltelevat clutchit.

Malliston uusimpia tulokkaita ovat siis tämä mokkanahkainen Bucket Bag, josta on saatavilla myös vihreä versio sekä neljässä värissä löytyvät mokkaiset Camera Outfit -runkosuojat. Sain laukun itselleni joulukuun alussa, joten olen ehtinyt testailla sen tilavuutta ja toimivuutta jo useampaan kertaan. Kamera sujahtaa pehmusteiden väliin vaivattomasti ja sisustaa on helppo muovata mieleisekseen. Mitä väriin tulee, niin raikas sininen onkin aivan uusi väri kokoelmiini, joten laukku on tuonut ihan uutta ilmettä moniin vanhoihin asuihin. 

Laukku itse on tosiaan pehmeätä mokkaaa, mutta se kätkee sisälleen kameralaukkuihin kuuluvat kunnon pehmusteet. Tarrojen ansiosta väliseiniä voi siirrellä omien tarpeidensa mukaan tai napata vaikka jonkun väliseinän pois, jos on itselle tarpeeton. Kamera ja linssit pysyvät siis laukussa napakasti paikoillaan kovemmassakin menossa ja pehmusteet suojaavat tarvikkeita laukun joka puolelta.

Mitä taas itse laukun suojaamisen tulee, niin mokkanahan ollessa kyseessä, kannattaa ehdottomasti käyttää suojasuihketta!

Laukku sulkeutuu nahkanauhalla solmimalla ja olkahihnan pituutta on tarvittaessa mahdollista säätää. Pienet ja melko huomaamattomat metalliosat ovat kullan väriset.

Mikäli tarkoitus on kantaa vain mahdollisimman paljon kamerakamaa, niin laukku imaisi sisäänsä vaivattomasti esimerkiksi seuraavanlaisen setin: PEN E-PL7-runko, jossa kiinni kittilinssi 14-42 EZ + linssit 25 mm 1.8, 45 mm 1.8, 75mm 1.8 ja 9 mm body cap lens. Sivuun sujahti vielä korttilompakko ja puhelin. Mikäli matkasta pudottaa vaikkapa tuon isoimman 75 mm linssin, vapautuukin jo aika iso tila joillekin muille tärkeille tavaroille.

Siinä missä kovempi nahkalaukku sopii kokonsa puolesta selkeästi PEN-rungoille, niin omien kokeilujeni perusteella tämä Bucket Bag -passaa myös O-MD E-M10 (mk2) rungolle. E-M10:n kanssa sain pikaisella testillä mahtumaan laukkuun yllä olevan kuvan mukaiset kamat, eli runko + kittilinssi, 45 mm, 75 mm, 9 mm, lompakko ja puhelin. Enemmän järjestelemällä olisi tulos voinut olla vielä toisenkinlainen. Mutta iloisia uutisia siis O-MD-omistajille!

Tästä jo kerran aiemmin nähdystä asukuvasta saa hieman paremmin hahmotettua laukun koon. Melko näppärän kokoisesta veskasta siis kyse! Voin sanoa, että aika moni laukku on saanut käytössä väistyä näiden Olympuksen laukkujen tieltä, sillä mukana kulkee useimmiten jotain kamerakampetta ja nämä nyt vaan ovat niin tyylikkäitä asusteita, että niitä kantaa mielellään.