27.10.2016

Posted at 11:03h in Yleinen by
0 Likes

Muuton myötä taakse jäi tilava ja oivasti asukuvausstudiona palvellut pyykinkuivausullakko. Uudessa kotitalossamme ei mitään vastaavaa tilaa ole. Tuli kuitenkin viime viikolla testattua talomme kellarikäytävä ja kyllähän tuo nyt hätätilassa käy tämäkin mesta itseni ikuistamiseen. 

legginssit-H&M Mama / kashmirneule -Ellos / takki -Betty Barclay / kengät -AGL / laukku-Longchamp / huivi-Beck Söndergaard

Perjantain mustaharmaata asua piristi mun uusin laukkuhankintani. Longchampin kauniin punainen bucket bag löytyi 2nd hand merkkituotteita myyvältä Vestiaire Collective -sivustolta. Syytän Iinaa tuon nettikaupan esittelemisestä minulle. Olisin hyvin voinut elää ilman kaikkia houkutuksia joita sieltä silmieni eteen avautui. On tullut jonkin verran selailtua etenkin kenkiä ja laukkuja. 😀

Sivustolla voi siis kuka tahansa myydä omia käytettyjä vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteitaan, mutta Vestiaire Collective toimii välikätenä ja mm. tarkastaa tuotteiden aitouden. Oman laukkuni saapuminen kesti tilaushetkestä vajaat pari viikkoa, sillä tuote menee siis tilauksen jälkeen ensin myyjältä Vestiaire Collectivelle ja vasta sitten tarkastuksen jälkeen se lähetetään eteenpäin asiakkaalle. Sivustolta pystyy koko ajan seuraamaan missä vaiheessa oma tilaus menee. Sivustolta löytyy kuitenkin myös "ready to ship" -osasto, jonka tuotteet on jo tarkastettuja ja valmiita toimitettaviksi.

Jos 2nd hand -löydöt vaikkapa sellaislta merkeiltä kuin Chanel, Louis Vuitton, Marc Jacobs, Longchamp, Lanvin, Miu Miu ja sadat muut pienemmät merkit, kiinnostavat, niin kannataa tsekata Vestiaire Collective. 

Vielä perjantaina mä huitelin menemään ulkona tuolla ohuella college-takilla. Kun alla lämmitti kashmirneule eikä ulkona tuullut, niin kyllä siellä vielä tarkeni. Mutta kyllä mä sitten viikonloppuna jo kävin kaivelemassa kellarikomerosta jo vähän talvisempia palttoita. Pakko kai se on hyväksyä, että kohta talvi jälleen yllättää autoilijat ja itsenikin.

 

 


19.07.2016

Posted at 23:45h in Yleinen by
0 Likes

Kuvasin kyllä koko asunkin, mutta laitetaas nyt eka vaan päivän asusteet, jotka ansaitsevat tulla esitellyksi hieman lähemmin. Tiistain kokonaiset asukuvat luvassa sitten huomenna.

Kerroin tämän kauniin punaisen laukun The Cambridge Satchel Companyn alesta tilanneeni, mutta se ei ole tainnut kunnolla täällä vielä näkyä. Käyttöön tämä arkikäyttöön loistavan kokoinen olkalaukku on kuitenkin jo päässyt useammankin kerran. Ihmettelenkin miten mä en aiemmin oo tajunnut punaista laukkua hankkia. Siis on mulla joku isompi punainen kassi, mutta tällainen pienempi laukku on uupunut ja punainen kuitenkin kuuluu vahvasti mun väripalettiin. 

Laukun malli on siis tämä Large push lock, (ja ai hitto miten ihana uusi vaaleanpunainen sävy siitä löytyykään!!). Se vetää sisäänsä näppärästi kaikki perusvehkeeni: pienen lompakon, puhelimen, avainnipun, Olympuksen PEN-kameran sekä huulipunan ja puuterin. 

Nahka on paksua ja todella jämäkkää, joten laukku pysyy ryhdikkäästi muodossaan tyhjänäkin. Laukku on ihanan simppeli, siinä ei ole mitään ylimääräistä. Ei vuorta, ei pikkutaskuja, ei mitään krumeluureja. Just the way I like it. 

Olkahihnan pituutta saa säädettyä, ja mikä parasta, sen saa myös irti. Laukkua voi siis kantaa halutessaan myös clutchina. 

Kaikin puolin aivan täydellisen oloinen laukku. Niin hillitty, yksinkertainen ja ajaton. Ja kyllä noissa yksityiskohtinakin toimivissa tikkauksissa on ihanasti käsityön fiilis. Firman sivuilta muuten löytyy video, jossa näytetään kuinka tuotteet syntyvät. On aina mukavampi ostaa tuotteita, joiden synnystä on jonkinmoinen käsitys.

Voisinko mä hankkia näitä kaikissa väreissä?

Päivän toinen asuste oli puolestaan kotimaista käsityötä. Ostin nämä Unique Design by Marian näyttävät sisäkumista valmistetut korvikset muutama viikko sitten ollessani työkeikalla Kankaanpäässä. Siellä merkin tuotteita myy Kankaanpään Kemikalio torin laidalla. Koska tuotteet ovat uniikkeja, vertailin ja mallailin korviksia hartaasti valitakseni juuri täydellisen parin. Ja kuinka sitten kävikään, toinen korvakoruista putosi kesken työpäivän teille tietymättömille jo samalla viikolla. Ai hitto, että harmitti!

Korujen tekijä Maria oli kuitenkin mitä ihanin, ja valmisti kuvan ja mittojen perusteella uuden parin, joten nyt roikkuu taas kumisulat molemmissa korvissa. Kiitokset siis Marialle loistavasta palvelusta! Nyt koukuissa on myös alkuperäisiä paremmat stopparit, joten ei pitäisi enää päästä putoamista tapahtumaan. 

Unique Design by Marian valikoimista löytyy myös kaula- ja rannekoruja. Olisin itse tykännyt esimerkiksi TÄSTÄ runsaasta kumikasasta, mutta se ei vaan jotenkin asettunut hyvin rintojeni kanssa. Syy miksi rakastankin juuri korvakoruja, on se, että ainakaan niiden kanssa ei oo tissit tiellä. 

Nyt on taas vähälle aikaa nähnyt niin paljon upeita käsin tehtyjä korvakoruluomuksia, että alkoi taas itseäkin himottaa korunäpertely. Pitänee kaivella kaikki tarvikkeet kätkäistä esiin ja katsella löytyisikö jostain aivolohkosta inspiraatio!

Loppuun vielä päivän meikkikuva:

Että näin loistavasti pysyy se Cliniquen ripsari. Kilometrin pyörämatkalla kotoa töihin irtosi ripsarit toisesta silmästä ja valuivat kauniiksi paakuiksi poskelle. Ja se ihosta noiden kökköjen irtisaaminen ei sitten ollutkaan ihan helppoa. Töhnä vaan levisi. Että eiköhän tää tuote oo nyt niiiin nähty. Kirjoittelin ripsarista tarkemmin TÄSSÄ postauksessa.

 


12.07.2016

Posted at 00:36h in Yleinen by
0 Likes

Jazzkadun markkinahulinat on taas houkutellut paikalle kebabmyyjät ja hassuja hattuja kauppaavat krääsäkojut. Tarjolla on onneksi myös kiinnostavia käsityötuotteita kuten koruja ja asusteita. Jos suuntaat tällä viikolla Poriin, niin suosittelen tsekkaamaan Jazzkadun tarjonnasta ainakin nämä kolme kovaa kotimaista.

VIA MINNET

Rakastan nahkaa ja rakastan korvakoruja, joten Via Minnetin sulkakoruja ja muita luonnosta inspiraationsa saaneita tuotteita ei voi olla ihastelematta. Tutustuin merkkiin ensi kertaa viime kesän Jazzeilla, kun ostin tuollaisen kollaasissa näkyvät kullan värisen rannekorun. Valikoima on vuoden aikana laajentunut ja nyt silmääni osui etenkin mitä upeammissa väreissä hehkuva sulkakorujen mallisto. Korvakoruina löytyy niin isoja kuin pieniä yksittäisiä sulkia ja useamman nahkasulan yhdistelmiä. 

Jos et ole tällä viikolla Porissa, niin Via Minnetiltä löytyy myös nettikauppa, (mutta ihan kaikkia tuotteita ei sieltä vielä löydy) ja jälleenmyyjänä toimii Muotikuu-liikkeet. Laajimman katsauksen näihin nahkakoruihin saa menemällä paikan päälle johonkin tapahtumaan, jossa yrittäjä ja korujen suunnittelija, Minna on luomuksiaan myymässä. Tulevat tapahtumat löydät TÄÄLTÄ. Syyskuun loppuun saakka Via Minnetin tuotteet löytyvät myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevasta Pop up -myymälästä! 

 

ASMI

Kun käsivarrella keikkuu traktorin sisäkumista valmistettu laukku, ei veskan likaantumista tarvitse pahemmin pelätä. Kuminen laukku on näppärä pyyhkäistä puhtaaksi, jos vaikka terassilla joku kaataa siiderit sen päälle. 

Anni Iivarisen Asmi-merkki sai aikoinaan alkunsa hopealankakoruista, mutta nykyään Asmi keskittyy työkoneiden kierrätetyistä sisäkumeista valmistettuhin tuotteisiin ja Anni valmistaa jokaisen tuotteen alusta loppuun saakka itse. Renkaiden lisäksi laukuissa on hyödynnetty mm. turvavöitä ja jakopään sekä tuulettimien hihnoja. Jokainen tuote on täysin uniikki, sillä kumissa näkyy jälkiä sen entisestä elämästä. On paikkoja, viiltoja ja ruosteen jättämiä värjäymiä, ja juuri ne tekevät tuotteista erityisen hurmaavia. 

Asmin laukkuja ja koruja löytyy tällä hetkellä mm. Kuopiossa sijaitsevasta kesäputiikista sekä Lappeenrannan Galleria Kääntöpoijusta. Seuraamalla Asmin FB-sivuja saat tietoa tulevista tapahtumista, joihin Anni tuotteidensa kanssa suuntaa. 

 

MARIANNE UUSITALO

Myös nämä unelman pehmeät poronnahkatuotteet jäivät mieleeni jo viime vuoden Jazzkadulta. Oman huomioni kiinnitti erityisesti eri kokoiset ja malliset pussukat, sillä minä olen pussukkafriikki! 

Tuotteiden suunnittelija Marianne kertoi aloittaneensa tekemällä nahasta taideteoksia ja siirtyneensä 90-luvulla asusteiden ja korujen pariin. Kysyessäni miten hän alunperin valitsi materiaalikseen juuri nahan, osoitti Marianne miestään, Ilkka Uusitaloa. Ilkka on työskennellyt isänsä jalanjäljissä nahka-alalla jo 50 vuotta, joten materiaali on koko perheelle erittäin tuttu. Marianne ja Ilkka kertoivatkin heidän nyt jo aikuisten lastensa joskus nuorempana huokaisseen, että "kun ees joskus sais kangastakin!". 

Marianne valmistaa kaikki korut itse ja samoin osan laukuista, mutta esimerkiksi lompakoita ommellaan mm. Äetsässä. Marianne kiertää myymässä tuotteitaan messuilla ja tapahtumissa, mutta niitä löytää myös mm. Rovaniemellä sijaitsevasta Arktikumista.

Yhdeksi suosituimmista tuotteistaan Marianne nostaa poronnahkaiset reput, joita löytyy perinteisen hillityn mustan lisäksi myös villimpinä versioina kuten kullanhohtoisena tai pinkkinä. "Keski-ikäisten naisten jumppareppu", oli ollut aikoinaan perheen nuorison tuomio kyseiselle tuotteelle, mutta nahkareppujen tultua taas vahvasti muotiin, on ostajakunta kuulema selvästi käynyt nuoremmaksi.

Miksi oi miksi itse aikoinaan luovuinkaan tädiltä saamastani nahkarepusta? Ei uskonut 90-luvun teini niiden tulevan joskus vahvasti takaisin.

Mulla on tilipäivä perjantaina, saattaa joutua käymään hieman Jazzkadulla ostoksilla!