”Otamme Sinusta tarkat mitat 3D-vartaloskannerillamme. Jokainen farkkupari tehdään yksilöllisesti mittojen mukaan. Farkut valmistetaan käsityönä mittojesi mukaan ja toimitetaan 5-7 viikossa. NOMO farkuilla on tyytyväisyystakuu. ervetuloa tuunaamaan ja tilaamaan täydelliset mittatilausfarkut!”

Olin ollut kiinnostunut Nomo-farkuista jo pidemmän aikaa, mutta 169 € hinta ei oikein houkutellut. Heinäkuussa kuitenkin bongasin Helsingissä käydessäni tarjouksen -50% kausiväreistä. Noin 85 € alkoi jo tuntua paremmin omaan budjettiin sopivalta ja hankintapäätöksen sinetöi Iinalta saamani 20 € lahjakortti, jonka hän sai hyvityksenä omien Nomojensa toimituksen viivästyttyä.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kesän kausiväreissä oli valittavana mm. turkoosia, vadelmanpunaista, jotka eivät juurikaan olleet mua varten, mutta joukosta löytyi kuitenkin yksi väri, joka iski täysillä omaan makuuni.   Minun oli saatava upean oranssit pillit!

Nomossa homma siis menee niin, että asiakas pistetään alusvaatteisillaan skannerikoppiin ja toimii siellä sitten nauhoitteelta tulevien ohjeiden mukaan. Jalat niille osoitetuille paikoille, kahvoista kiinni, ryhti suoraksi jne ja sitten skanneri välkyttelee valojaan kuin avaruusalus konsanaan ja tsekkailee strategiset mittasi.

Omalla kohdalla eka skannaus meni metsään koska sisäreiteni ottivat kiinni toisiinsa eikä vehje siis saanut mitattua megareisieni ympäryksiä. Melko haralleen saa meikäläinen kinttunsa levittää, ettei reisipallurat hinkkaa toisiinsa. 😀

nomokollaasi2

Mittailujen jälkeen sitten valitaan farkkujen malli, väri, tikkausten väri, taskujen malli ja kaikki tärkeät yksityiskohdat. Itse valitsin malliksi Skinny Minnien, pyysin korkean vyötärön ja sitten vielä hieman ekstrakorkeutta. Yksityiskohtavalintojani olivat mm. tuplatikkauukset lahkeiden ulkosaumoissa, napit vetoketjun sijaan, liskokuosinen Nomolappu, kapeat käänteet lahkeiden suussa ja farkkujen väriin sointuva tikkilanka.

Toimitusajaksi luvattiin tosiaan sellainen 5-7 viikkoa, mutta pitkäksihän se meni. Sähköpostiin tippui kaksikin kertaa viesti jossa pahoiteltiin, että eivät voineet pitää lupaamansa toimitusaikaa. Ei siis pitänyt ensimmäinen eikä vielä toinenkaan aika-arvio. Oliskohan se ollut 9 viikkoa, kun vihdoin oli housut valmiina.

nomokollaasi

Kerralla ei homma kuitenkaan mennyt putkeen. Olisi ehdottomasti pitänyt älytä vetää skannauksen aikana vetää vatsaa sisään niin paljon kuin vain pystyy, jotta olisi tullut mahdollisimman pieni mittaustulos vyötäröä varten. Porkkanapöksyt olivat kerralla hyvät lahkeiden pituuden ja pohkeiden osalta, mutta vyötäröltä ja muutenkin etuosasta överisti liian isot ja todettiin myyjän kanssa, että pepun altakin saisi ottaa ylimääräistä pois.

Eli parin viikon mittainen korjauskierros sitten vielä päälle ennen kuin vihdoin sain farkut. Vyötäröltä oli ylimääräiset sentit saatu kurottua hienosti pois, mutta etuosaan jäi kyllä edelleen hieman ”munapussi”. Puolen päivän käytön jälkeen farkut tuintuivat myös pepun alla taas jo melko löysiltä.

Nomo tarjoaa tyytyväisyystakuun, eli mä voisin edelleen kiikuttaa pöksyt liikkeeseen ja pyytää vielä lisäkorjauksia. Mutta kun en hitto enää jaksa. Skannailua, korjailua, kuukausien odotusta… Mä saan helpommin ja huomattavasti lyhyemmässä ajassa istuvat farkut, kun käyn kiertämässä muutaman kaupan ja sovittamassa läjän eri vaihtoehtoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oranssit farkut ovat siis ihan kivat. Eli kyllä niitä käytettyä tulee ja on mulla huonompiakin farkkuja ollut. Mutta en mä nyt tuosta Nomo Jeansin konseptista oikein vakuuttunut. Toki sieltä osa ihmisistä onnistuu saamaan loistavasti istuvat farkut, mutta itselle tosiaan tuli se tunne, että kyllä ihan farkkukauppa jossa on laaja valikoima ja asiantunteva myyjä, on luultavasti varmempi tapa saada itselle passelit denimit. Ja jos nyt ei jaksa ravata montaa putiikkia yhden päivän aikana, niin kyllä sitä silti nopeammin kuin kahdessa kuukaudessa ne hyvät farkut löytyy.

Eli meikäläistä ei nyt tämä yhtälö ’normihinta 169 € + parin kuukauden toimitusaika + korjauskierros + ei vieläkään mega hyvä lopputulos’ ihan kauheasti vakuuttanut. Ei riitä kärsivällisyys moneen korjailukierrokseen tällaisen tuotteen kohdalla jota löytyy kaupoista muutenkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Summa summarum.. Sain sellaiset ”no ihan ok, kyllä näitä nyt pidettyä tulee” farkut reilulla kuudellakympillä ja aloin arvostamaan monia kaapistani löytyviä ketjuliikkeiden farkkuja ihan uudella tavalla. Normaalihintaa en olisi Nomoista valmis tämän kokemuksen perusteella maksamaan, sillä luottamukseni siihen tulisiko housut ikinä korjauskierroksiltakaan kovin täydellisinä, ei ole kovin korkea. Ja tosiaan sillä vajaalla parillasadalla on kyllä kaupoissa melkoinen farkkuvalikoima mistä onneaan etsiä, että helpompi mennä sovariin heti kättelyssä toteamaan onko jo olemassaolevat farkut hyvät vai nou.

Olen tämän vuoden aikana lukenut useammankin Nomo-arvion niin lehdistä, facebookista kuin keskustelupalstoiltakin eikä niidenkään perusteella mun luotto heidän onnistumisprosenttiin ole mitenkään huipussaan. Tuli siis kokeiltua, mutta en mä sinne lisää rahaani pistäisi.

Tämä oli nyt siis ihan puhtaasti omat fiilikseni asiasta. Esimerkiksi Iina puolestaan oli oikein tyytyväinen omiin Nomoihinsa ja olen minä toki pettymysten lisäksi lukenut myös tyytyväisten Nomojen hankkijoiden kokemuksia. Mutta en nyt vaan itse kokenut minkäänlaista vau-fiilistä tai tuntenut saaneeni mitään niin erityislaatuista, että olisin siitä valmis tuotteen oikeaa hintaa maksamaan.

Onko teistä kenelläkään kokemuksia Nomon farkuista? Olisi kiva kuulla menestystarinoitakin! 🙂


Huippumalli Veera tässä moi! Ai mitä häh, enkö voi tituleerata itseäni huippumalliksi pyörähdettyäni pari kertaa lavalla Porin Sokoksella? No mut onhan mulla pohjalla se Kodin Kuvalehden kansikuva vuodelta 1983, luulis näillä suorituksilla yhteensä pääsevän supermallien hall of fameen Cindyn, Naomin, Katen ja muiden seuraksi. 😀

Tuotekuvat_OM-D_E-M11

Mut siis tosiaan värvättiin pyllerömalliksi mukaan Sokokselle muotinäytökseen ja tänään vetäistiin homma läpi kutsuvierasillassa ja huomenna, torstaina, on sitten vielä kolme kertaa sama homma tavaratalon ollessa normaalisti auki. Että jos satutte porilaiset lukijat pyörimään kaupungilla, niin klo 12, 15 ja 18 taas pyörähdellään kosmetiikkaosastolle pystytetyllä lavalla.

Tutustuin uusiin mukaviin ihmisiin ja omat askeleetkin meni ihan hyvin vaikken töiden takia päässytkään mukaan edellisen illan harjoituksiin, vaan liityin tänään mukaan remmiin ihan ns. pystymetsästä, joten oikein kivaa vaihtelua arkeen tällainen kokemus.

Huomenna aamulla sitten taas aikaisin Winnovan opiskelijoiden meikattavaksi ja kammattavaksi, joten pitäisi varmaan hipsiä nukkumaan. Tsekatkaas TÄSTÄ before and after -kuva tältä päivältä. Kyllä sitä meikillä saa aikaan melkoisia muutoksia! 😀

Tuotekuvat_OM-D_E-M1

Vasemman puoleisessa kuvassa käydään vielä laput kourassa läpi näytöksen askelia. Oikealla näytöksessä mukana ollut uusi huippumalliystäväni Goljat.

Muru lupasi tulla huomenna katsomaan näytöksen ja meinaan lykätä sille kameran kouraan, joten ehkäpä saan laitettua tänne jonkun kuvan vielä täydestä työntouhustakin.


Neljä viikkoa jo joka päivä eri kengät jalassa eikä vielä tee tiukkaakaan, vaan kaapeista ja laatikoista löytyy jalkineita vielä moneksi viikoksi. Mutta siinä missä ekoilla viikoilla koitin käyttää kaikkia rönttäkenkiä kaappien perukoilta, niin viime viikolla käyttöön pääsi käyttöön kyllä jo monta oikeasti ihanaakin kenkäparia.

kenkaviikko4_A

Maanantain paljettihame + hopeatennarit -asu nähtiin kokonaisuudessaan täällä ja kerroinkin jo tuossa postauksessa, että noista Adduista käytiin Iinan kanssa vähän kädenvääntöä, että onko ne oikeasti lenkkarit kuten hän väitti vai arkikäyttöön passelit tennarit kuten minä väitin. Ensimmäinen periaateristiriita kisan aikana. 😀

Indiana Jones fiilistä hengivät Vagabondin Gobi -nilkkurit sopivat tiistain kuivaan syyspäivään loistavasti. Nämä kengät on ehdottomasti muistettava ensi keväänä lumien taas sulaessa.

kenkaviikko4_B

Mitä tympeämpi päivä ja surkeampi olo, sitä varmemmin valitsen jalkaani jotkut turvalliset lempikengät, joiden ulkonäöstä näkee, että yhteisiä kilometrejä on kertynyt melkoiseti. Keskiviikkona pukeutuminen ei kiinnostunut tippaakaan ja otsassa tuntui kasavan iso ärsytyksestä kertova elin, joten karmean näköiseksi kulkemani Cloun bikerit olivat helppo valinta ulos lähtiessä.

Epäilen, että kärjestä avoinaisten kenkien aika onohi ihan lähiaikoina, joten piti hyödyntää nuo peeptoe-Sorelit vielä kun eteen sattui kuiva päivä. Mukavilla kiilakoroilla jaksoi hienosti koko työpäivän.

kenkaviikko4_C

Perjantaina jouduin nousemaan aikaisemmin kuin pitkään aikaan, joten kaipasin piristystä ja siihen sopi loistavasti Ostohyvitys-kamppiksen myötä hankkimani Pisaroi-tennarit, jotka ovat Conversen ja MArimekon yhteistyön kaunis hedelmä.

Lauantain ruusupöksyt ja Vagabondin kiilakorot sisältäneen asun voi kokonaisuudessaan kurkata TÄÄLTÄ. Onneksi mulla on vielä samat kengät konjakinruskeina nauhoilla käyttämättä, sillä nuo on ihan sika mukavat jalassa! Pitää käyttää ne joku päivä mekon kanssa siten, että on sukkikset jalassa, niin ei varvasraukat ihan palellu.

kenkaviikko4_D

Kenkähaasteen 4. viikko huipentui kukkahousjen kanssa loistavasti mätsänneisiin punaisiin herrainkenkiin, joiden ohkainen nahka ei ole todellakaan tarkoitettu märkään syksyyn. Siksipä olikin viisasta käyttää ne nyt ja päästää sen jälkeen talviteloille lepäämään ja odottamaan ensi kevättä ja auringon kuivattamia katuja.

Ai että, mulla on kyllä ihan sikana kivoja kenkiä!! Joko teitä näiden katseleminen puuduttaa? Tää nimittäin tulee jatkumaan vielä monta viikkoa ainakin jos mun kenkävaratoa katselee. 😀