-Kaupallinen yhteistyö: Ellos. Postaus sisältää mainoslinkin-

Onko joku teistä käynyt värianalyysissä? Me aloitettiin viime maanantaina koulussa  käymään läpi väriopin perusteita (aloitin siis tässä kuussa pukeutumisneuvojan opinnot) ja mun täytyy myöntää, että mulla ei ollut kyllä hajuakaan omasta värityypistäni.

Väriasiat sinänsä ovat itselle monella tapaa tuttuja jo lapsuudesta sillä automaalari-isäni ja käsityötaiteilija-äitini vierellä tuli oltua aiheen kanssa tekemisissä jollain tavalla lähes päivittäin. Yksi ensimmäisiä ”töitäni” olikin pitää jo pikkulikkana isän automaalivärikartat järjestyksessä. Hommasta tienasi laiva-kolikon, kun järjesti kansiot kuntoon aina uusien väriliuskojen saapuessa.

Minun on siis ollut aina helppo ymmärtää perusasiat kuten lämpimät, kylmät ja murretut sävyt. Automaaleja kesäduunissa gramman kymmenesosien tarkkuudella sekoitellessa oppi hyvin miten minkäkin värin lisääminen vaikutti lopputulokseen. Äidin kanssa taas muistan usein keskustelleeni niin huulipunien kuin vaatteidenkin sävyjen vaikutuksesta. Sitä täydellistä kirkkaanpunaista huulipunaakin ”joka ei taita yhtään siniseen” metsästettiin matkoilla useammaltakin kosmetiikkamerkiltä. 

Mutta kaikesta pohjatiedostani ja vaatteiden kanssa puljaamisestani huolimatta, en ole koskaan ottanut sen tarkemmin selvää mikä on oma värityyppini. Olen pukenut pääälleni aina ihan vaan kaikkea mikä on tuntunut itsestä kivalta välittämättä siitä mahtaisinko itse olla luonnollisilta sävyiltäni kylmä vai lämmin, syksy, talvi, kevät vai kesä. Pukeutumiseni ja meikkini väreihin on aikojen kuluessa aina vaikuttanut eniten kunkin hetkinen hiusten sävy.

Vuosikausia paloautonpunaisella tukalla kulkiessani garderobini koostui pitkälti mustasta ja punaisesta. Joskus lämpimän ruskeilla hiuksilla saattoi vaatekaappin hiipiä murrettuja syyssävyjäkin. Mutta sinistä kartoin vuosia ihan kaikissa olomuodoissaan, ihan vain koska se ei tuntunut yhtään omalta. 

Punaisen tukan aikana silmieni vihreys korostui, ruskeampiin sävyihin mennessä myös silmäni tuntuivat tummuvan. Myös vuodenaika, luonnovalon väri ja mieliala ovat usein muokanneet kunkin hetkistä väripalettiani. Mutta kaiken pohjana on aina ollut enemmänkin vain fiilis kuin mikään tarkempi analyysi siitä millaiset sävyt olisivat parhaiten harmoniassa oman ihoni, silmieni ja hiustenvärin kanssa.

farkut – Ellos, koko 46

pusero – Junarose (saatu), koko 44-46

 kengät – Betty London, Spartoo

 korvikset – Viaminnet (saatu)

 

Viime maanantaina sitten koitin opetusmateriaalit edessäni kovasti pohtia ja arvailla omaa värityyppiäni, mutta en vieläkään ole asiasta täysin varma. Silmät ovat lämpimät ja ihon sävy kylmä. Hiusteni sävystä en oikein ota selvää. Asiaan tulee kuitenkin selko huomenna, kun teemme jokaiselle värianalyysin. Olenkohan mä urpo nyt sitten pukeutunut aina ihan just vääriin väreihin? 😀

Eipä asialla sinänsä ole väliä, sillä olipa värityyppini mikä hyvänsä, niin samalla fiilispohjalla minä pukeutumiseni värit tulen jatkossakin valitsemaan. Musta ei varsinaisesti imartele monenkaan meidän ihoa, mutta kovasti me suomalaiset siitä väristä kuitenkin tykätään. Ja tiedän kyllä toisten huulipunasävyjen sopivan itselleni paremmin kuin toisten, mutta en silti voisi ajatella jämähtäväni vain muutamaan ns. täydelliseen sävyyn. Eli kiva oppia uutta omastakin värityksestä, mutta fiilis on silti aina tärkein!

Että onko tämä vaaleanharmaa pusero nyt mulle sitten kovinkaan optimaalinen vaiko ei? Nämä kamat päällä minä nyt ainakin koulupäivääni viime maanantaina vietin. 

Nuo Elloksen pillifarkut ovat lähes syrjäyttäneet muut farkkuni, niin mukavat ne ovat päällä. Mutta käytön myötä olen saanut todeta, että olisi voinut ottaa vielä yhtä numeroa pienemmän koon, eli koon 44. Housut olisivat parhaillaan -25% alessa, joten ehkä voisi hankkia ne pienemmätkin. Minulla on joistain muistakin suosikkifarkuista kaapissa kaksi vierekkäistä kokoa, koska silloin on sopivat suosikit päälle puettavaksi olipa sitten turvonneempi tai hoikemman tuntoinen päivä. 

Oman äitini kenkäkokoelmistahan löytyi joskus yhdet ihanat 60-luvun slingback-avokkaat kahdessa eri koossa, puolen numeron välein. Kintut kun saattaa hyvinkin turvota niin, ettei toisinaan normikoko mahdukaan. Se on kuulkaa hyvä ihmisen varautua! 😀

Huomenna siis taas koulunpenkille ja katselemaan minkä väriset liinat saavat naamani näyttämään siltä kuin olisi merisairas ja mitkä taas hipiäni hehkumaan kevätauringon lailla. Jännää!


Ylärivin mekot Samsoe & samsoe ja Michael Kors

 

En oikein tiedä mihin tässä hurahti viikko poissa täältä blogista. Ollut vaan ihan hirvittävästi töitä ja muutama ilta on töiden jälkeen mennyt sohvalla palellessa ja torkkuessa, kun flunssa on meinannut vyöryä päälle. 

Viime viikolla yksi päivä meni myös jo itsellekin perinteeksi käyneessä porilaisen vaateliike Ratsulan muotinäytöksessä. Nuo näytöspäivät ovat kyllä joka kerta yhtä kivoja, kun koolla on aina suurimmaksi osaksi sama tuttu jengi. 

Meitä naismalleja käveli lavalla kahdeksan ja jokaisella oli kahdeksan sisääntuloa. Noista 64:sta asusta poimin tähän kaikki omani ja muiden päältä muutamia suosikkejani. Kuvien alla on merkit niiden tuotteiden osalta, kun ne tässä nyt ulkoa muistin. Jos joku vaate herättää erityistä mielenkiintoa, niin heitä kysymys kommenttiboksiin, niin otan merkistä selvää!

Oranssi laukku – Longchamp / Vihreä parkatakki – Samoon  / farkut – MAC

Rentoa ja reilulla hupulla varustettua pluskoon parkatakkia havittelevan kannattaa tsekata tuo Samoonin takki. Kokoja saatavilla välillä 42-54. 

Pusero – Betty Barclay / neuletakki – Ril’s / farkut – MAC / untuvatakki – Joutsen

Joutsenen tikattu kevytuntuvatakki oli päällä todellakin lähes henkäyksen kepeä! Tätä Linda-nimistä takkia on saatavilla kokoon XXXL saakka. Itselläni näytöksessä koko XL.

Punainen nahkatakki ja ruutupaita – Gerry Weber / käärmekuosinen laukku – Longchamp

Tämän syksyn hittikuoseista ruutu kuuluu niihin joita kaapistani ei vielä juurikaan löydy. Mutta täytyy myöntää, että yhtä ruutujakkua kyllä viime viikolla jo vähän sillä silmällä sovittelin. 

Keltainen huivi – Boss / pusero – Samoon / farkut – MAC / laukku – Tommy Hillfiger

tunika – Marimekko / mekko ja neuletakki – Masai / keltainen käsilaukku – Michael Kors

Keltainen on väri, mitä kyllä usein henkarissa ihailen, mutta jos joskus intoudun jotain keltaista hankkimaankin, niin se jää loppujen lopuksi käyttämättä. Eli yritän nykyään ymmärtää olla kyseistä väriä hankkimatta. Mutta kyllä se vaan taas aika kivalta ja pirtsakalta näissä kuvissa näyttää. 

Ylärivillä Housut -Modelia / pusero – Joseph Ribkoff / Alarivillä tunika – Joseph Ribkoff / farkut – MAC / mekko – Joseph Ribkoff

Niittikoristeinen mekko – Michael Kors / mustakultainen hame ja samettipusero – Marimekko

Mekot Frank Lyman ja Joseph Ribkoff

Kukkakuosit jatkavat voittokulkuaan vielä syksyn tullenkin, eli pikkujouluihinkin voi hyvin pukeutua kukkapuskaan. Sekä Frank Lyman että Joseph Ribkoss on merkkejä jotka kannattaa juhlavaatteita etsiessä tsekata, sillä kokoja löytyy meille plussille asti!

Kuvat: Johanna uusitalo


-Postaus sisältää mainoslinkkejä-

Jotkut viettävät syksyllä ja keväällä viinipäiväntasausta, minä taas voisin juhlia kesän ja talven jälkeen aina alkavaa nahkarotsisesonkia. Tosin joinakin vuosinahan rotsista ei ole edes tarvinnut (voinut) kesällä luopua, mutta tänä vuonna historiallisen kärventävät kelit pitivät ihan kaikki takit monta kuukautta kaapissa. Niinpä jälleennäkeminen lempirotsien kanssa oli odotettu ja sykähdyttävä.

 

Tämä lähes kokomusta asu tuntuu kyllä ihan hurjan synkeälle, mutta halusin syksyn ekana rotsipäivänä antaa tuolle lempivaatteelle tilaa. Ettei tarvitse pitkään henkarissa roikkuneen rassukan kilpailla huomiosta minkään muun vaatteen kanssa. Lähes vain statistina olivat nuo legginssit ja t-paita, kun ei ihan pelkällä nahkatakillakaan voi ulkona liikkua. 😀

Minimaalisena väripilkkuna saivat kunnian toimia edellisessäkin asupostauksessa nähdyt Vagabondin kiiltonahkanilkkurit ja Mangosta viime viikolla bongaamani nahkakorvikset.

Tää asu oli sillä tavalla jännä, että toisaalta mulla on siinä tosi kotoisa, rento ja voimakas olo eli positiivisia fiiliksiä. Mutta toisaalta mietin, että ei tunnu kuitenkaan ihan omalta. Ajattelen etten näytä itseltäni, siltä millaiseksi itseni tunnen. Nuo vaatteet yhteen puettuna ovat jotenkin kovat ja en tunne itseäni sellaiseksi.

Mutta nämä fiilikset ja asuthan on ainakin itselleni ihan päiväkohtaisia. Fiilis itsestä vaihtelee ihan samoin kuin sekin mitä päällen haluaa pukea. Toisinaan tyylin vaihdellessa laidasta laitaan joutuu kuitenkin joihinkin tilanteisiin tarkkaan miettimään, että millaisen kuvan haluan itsestäni juuri siinä kohti antaa.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi viime viikolla tehty tv-haastis. Siihen en olisi pukeutunut kokomustaan, en halunnut laittaa myöskään mukanani ollutta pitkää leoparditakkia, kun siitä tuli kovin diiva-fiilis. Valitsin siis päälleni hempeää vaaleanpunaista ja korkojen sijaan söpöt puputossut. Halusin olla vaatteiltani enemmän iloinen ja lempeä kuin kova. 

Ei asiaa toki joka päivä tuohon tapaan mieti, vaan kiskoo päälle kamppeet ihan vaan oman sisäisen fiiliksen mukaan. Mutta toisinaan sitten joutuu pohtimaan enemmänkin, kun kerran tuota valinnan varaa kaapissa on melkoisesti. Millaisissa tilanteissa te olette joutuneet pohtimaan normaalia enemmän millaista kuvaa vaatteenne teistä luovat?

legginssit – Lindex, koko L

 t-paita – Kaffe, koko XXL 

nahkarotsi – Samoon, koko 44

kengät – vagabond

korvikset – Mango

Aloin muuten miettiä, että pitäiskö mun alkaa merkkaamaan vaatteista aina myös käyttämäni koko, sillä monien vaatteiden kohdalla tulee aiheesta kysymyksiä. Mitä olette mieltä, olisiko kokomerkinnöistä postauksissa hyötyä, jos itse mietitte jonkun merkin tuotteita hankkivanne? Otetaanko tavaksi?

Huomenna on taas luvassa paljon vaatteiden vaihtamista, sillä vuorossa on Ratsulan syysmuotinäytökset. Viisi näytöstä päivän aikana ja kaikissa muistaakseni 7 tai 8 asua. Että jokusen kerran saa taas kiskoa farkkua jalkaan ja puseroa pään yli! 

 

Jos nahkarotsivuodenaikaan siirtyminen kiinnostaa, mutta takki puuttuu, niin tässä muutama vinkki. Elloksen pari takkia on nyt -25% alessa, mutta ei Asos Curvenkaan yksilöä ole hinnalla pilattu. 

Asos Curve / Ellos  / Ellos