30.12.2011 Piirakka lämpimäksi

Mun mamma on mahtava. Totesin eilen, että mitä ei sen kätköistä löydy, niin sitä ei tarvita. Äiti kun kaiveli varastoistaan minulle mm. jo hetken aikaa himoitsemani Block-lampun ja uuden Cliniquen puuterin lattialle pudottamani tilalle. Tänään muokkaan eilistä toteamustani ja sanon, että mitä ei mamman kätköistä löydy, niin se tekee sen.

Pistin tuossa pari viikkoa sitten neulemekossa ja sukkahousuissa kylillä humputellessani meerkille, että viima pääsi ikävästi helman alle ja meinasi vähän pyrstöä palella vaikka muuten tuntui olevan riittävästi päällä. Se on selkeästi nyt vanhuus tullut, sillä aloin välittömästi haaveilemaan villahousuista. Asia joka ei ole ennen kuulunut himoitsemieni vaatteiden top-listalle. Mutta niin minä vain yllätin itseni päivä toisensa jälkeen miettimästä kuinka mahtavat sellaiset paksut ja lämpimät sukkahousujen päälle sujahtavat lyhyet villapöksyt olisivat.

Tänään sitten kysäisin äitiltä, että mistäköhän mahtaisin sellaiset löytää ja mahdollisia ostopaikkoja mietiskellessämme huikkasi mamma yhtäkkiä, että ”siitä kutistuneesta neuleestahan voisi tulla villapökät!”. Joten eipä sitten muuta kuin sakset käteen, ompelukone tulille ja suunnittelemaan ensiapua lapsiraukan jäiselle persaukselle.

Lähtökohta oli tosiaan minun vanha kashmirneuleeni, joka oli ehtinyt palvella eläkepäivinään jo talviyöpaitana siihen saakka, kunnes se livahti pyykkikorista toisten mustien vaatteiden mukana salamatkustajana pyykkikoneseen ja tuli sieltä ulos pari kokoa pienempänä ja hieman huovuttuneena.

Vain parasta pyrstölleni!

Hihat veks!

Hihasta saadaan materiaali haarakiilaa varten.

Näyttää jo nyt ihan mummopöksyiltä!

Mamma keskityy ja tuumii.

Minkä kokoisen kiilan toosa tarvitsee?

Ompelukone hurisemaan ja haarakiila paikolleen + lahkeensuiden tikkaus jotta eivät lähde purkaantumaan.

TaDaaaaaa! Ihan ehdat, törkykorkeat, maailman lämpimimmät, kashmirneule-mummopöksyt!!!! Oon niin riemuissani näistä, ettei mitään rajaa. Kyllä nyt on tämän tytön hallanarka perse pakkasukolta piilossa, kun nämä kiskaiseen helmojen alle. Ja kun ei lähdetty tuota paidan helmaa lainkaan lyhentelemään, niin pöksyt yltävät kätevästi lähes kainaloihin. Siellä on lämpimän villan suojissa toosan ja navan lisäksi niin munuaiset kuin munasarjatkin. Niiden palelluttamisesta kun oli lukion bilsan maikka aina huolissaan huomautellessaan meidän tyttöjen lyhkäisistä takeista ja puseroista.

Mitään romanttista vaakamambosessiota on varmaan turha lähteä mieheltä nämä jalassa ruinaamaan, sen verran epäeroottiset kalsarit on kyseessä, mutta omaan käyttötarkoitukseensa eli ulkona lempivaatteessani (eli erilaisissa neulemekoissa) kulkiessani ovat enemmän kuin passelit. Sukkahousujen päälle sujautettuna kun ovat kätevät kiskaista jalasta pois heti sisälle lämpimään päästyään, joten ei niitä kovin suuri yleisö pääsee jalassani näkemään.  😀