Keskiviikon kohdalla minulla oli kaksi kalenterimerkintää: punttikoulu ja skumppapöhnä. Ensimmäisen asuna oli Rapakunnossa-blogin puolella jo jokin aika sitten esitelty Adidaksen haalari ja toisen menon suoritin kuvissa näkyvissä vermeissä. Kuvia ei kuitenkaan illan menofiiliksissä tullut otettua, joten kiskaisin nuo kivoiksi toteamani kuteet päälle taas äsken, kun suuntasimme murun kanssa perjantain kunniaksi ulos syömään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

housut ja pusero-Zizzi (saatu)/rotsi-Guess/kengät-Vagabond/laukku-Global accessories/korvikset-Nouseva Myrsky (saatu)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Porin Zizzissä tykättiin niin kovasti näistä erästä lehtijuttua varten otetuista kuvista, että sain heiltä jokunen viikko sitten kiitoksena lahjakortin liikkeeseen. Viime viikolla sitten oli vuorossa Pori Fashion Day -muotinäytökset ja niiden vaatteita sovitellessa ihastuin noihin rentoihin ja ilmaviin käärmehousuihin. Housujen lisäksi hankin lahjakortillani takin alta pilkottavan ohuen viskoosipuseron, joka on jo reilussa viikossa osoittautunut aivan loistohankinnaksi, niin paljon on pehmoinen paita ylläni viihtynyt.

Omasta asustani sitten kukkaruukkuun, tai tarkemmin ottaen Jonnan bikineihin, sillä pakko vinkata, että jos ette ole Jonnan uusinta postausta vielä lukeneet, niin käykääpäs hänen tontillaan vilkaisemassa miten upeita bikinikuvia saimme aikaseksi viime maanantai-iltana. Me Re:fashionin tytöt nimittäin lähdimme rohkeasti mukaan Changen uima-asukampanjaan, sillä haluamme omalta osaltamme olla muistuttamassa, että kaikilla meillä on bikinivartalo!

 

 


Joillekin tää voi olla nyt vähän too much information, mutta sen verran moni on viime aikoina kysellyt sekä olkaimettomista liiveistä, että noista mun kesämekkojen alla käyttämistä megapantseista, että päätin heittää mekon nurkkaan ja kuvata mitä alta löytyy.

Tältä siis näyttää mun seksintappaja catsuit kesämekkojen alla. 😀 Liivit toki aina valittu kunkin yläosan tarpeisiin sopivaksi, mutta esim. aiemmin nähdyn punaisen leo-maksimekon alla näytti tältä.

Liivit ovat merkkiä Fantasie ja mulla on noita kahdet vähän eri kokoiset. Kuvista päätellen tässä on nyt päällä ne pienemmät, joten ihan ei ole täydellisen istuvat, mutta koska pysyvät edelleen hyvin päällä eivätkä vaatteiden alta näytä mitenkään huonolta (ei siis aiheuta tuplatissiä hieman pienestä kupistaan huolimatta), niin on nämä pienemmätkin versiot edelleen käytössä isompi kuppisten rinnalla. Noissa liiveissä tulee mukana muunnelltavat olkaimetkin, mutta itse olen ne todennut ihan turhiksi. Jos ei tavallisin olkaimin varustetut liivit jonkin vaatteen alle sovi, niin sitten käytän näitä ilman olkaimia.

Hyvin pysyvät päällä olkaimettomatkin liivit myös isorintaisella, kun ympärys on oikean kokoinen eli tarpeeksi tiukka. Itsehän esimerkiksi käytän rintsikoissa mallista ja merkistä riippuen joko ympärysmittaa 80 tai 85, siitäkin huolimatta, että mittaustulos rintojen alta on yli 90 cm. Läski antaa periksi, samoin liivit joustavat, joten 90 kokoisella ympäryksellä varustetut liivit olisivat päälläni ihan yhtä tyhjän kanssa, eivätkä tukisi tippaakaan. Ei siis todellakaan kannata sokeasti luottaa siihen mittanauhan antamaan tulokseen, vaan kokeilla rohkeasti pienempiä ympäryksiä.

 

Jalassa, (vai pitäisikö sanoa torsossa :D) mulla puolestaan on mun kesän yksi tärkeimmistä vaatekappaleista eli lahkeelliset superkorkeat seksintappajapöksyt. Kuten jo joillekin kommenttiboksisa vastasin, niin suosikkiversioni megapantseista olen ostanut Anttilasta ja Tokmannista ja niiden merkki on Toppix, mutta jollain muullakin merkillä niitä on ihan samanmoisia mielestäni noissa liikkeissä kaupattu. Hinta on normisti 12,95 €, mutta alesta olen usein löytänyt mummiksia vitosella. Väreinä tarjolla mustan lisäksi nude.

Itse tykkään laittaa housujen yläreunan aina tuonne liivien alle, jolloin syntyy illuusio tuollaisesta haalarista. 😀 Moni on kysellyt, että eikö tuollaiset vermeet ole epämukavat ja tee oloa tukalaksi, mutta päinvastoin. Itselläni ainakin on helteellä paljon mukavampi olo, kun mekon alla tuollainen vatsan ja selänkin peittävä alusasu, joka imee kosteuden iholta itseensä. Vatsa ei hylly valtoimenaan minkään matalavyötäröisten pikkareiden päällä, reidet eivät nihkeile hikisinä toisiinsa tarttuen, eikä selkää pitkin valu mekon alla ällöttävä hikinoro. Mekot taikka puserot laskeutuvat nätimmin, kun eivät tarraile hikiseen ihoon ja keskivartalon siluettikin on astetta sulavampi kuin lanteille porautuvien matalampien alushousujen kanssa. Itselleni tää "catsuit" on siis ehdottomasti nimenomaan mukavuutta lisäävä asia.

Mietin hetken aikaa, että voiko sitä ihminen nyt tällaisia kuvia blogissaan julkaista, mutta tulin siihen tulokseen, että vähemmänhän mä tässä paljastan kuin uikkarikuvissa. Mutta kun ne on alusvaatteet.. voi kauheeta. Mustaa kangasta tynnyrivartaloni ympärillä.. 😀 No, jotta tää ei tuntuis liian paljastelulta onkin sitten eilen kuvailtu Jonnan kanssa bikinikuvia erästä blogikamppista varten. Joten jos et kestä nähdä lihavia ihmisiä uima-asuissa, niin kannattaa pysytellä pois blogista seuraavan viikon tai parin ajan, ettei vaan sun simät ala vuotaa verta.

 


Kun minulta loppui viime syksynä silloinen työni, oli suurimmalla osalla ystävistä ja tuttavista  ratkaisu tilanteeseeni valmiina: "no totta kai sä perustat oman yrityksen" tai "no eikös sun vaan kannata laittaa oma studio pystyyn?" 

Mutta entäs kun musta ei yhtään tuntunut siltä, että haluaisin heti suinpäin syöksyä yrittäjyyteen? Minulla on edellisten työpaikkojeni perusteella hyvin realistinen kuva siitä millaista olisi olla valokuvausalan yrittäjä omalla talousalueellani ja kahden pienyrittäjän lapsena tiedän muutenkin melkoisesti yrittäjyyden kiemuroista. Kaiken sen melko raa'an realismin keskellä ei todellakaan ollut työttömäksi jäätyäni ensimmäisenä mielessä yrittäjyys.

Joitakin kuvauskeikkoja kuitenkin tuli tarjolle jo heti syksyllä, kun jotkut vanhat yritysasiakkaat ottivatkin suoraan yhteyttä minuun eivätkä entiseen työpaikkaani. Piti siis keksiä keino pystyä laskuttamaan yksittäisiä keikkoja silloin tällöin, perustamatta kuitenkaan vielä omaa toiminimeä. Onneksi muistin kuulleeni joskus laskutuspalveluista, joiden kautta tällainen olisi mahdollista ja niinpä pistin Googlen laulamaan ja löysin Ukko.fi-palvelun.

Tein maksuttomat tunnukset Ukkoon ja aloin lukea sivustolta kuinka homma toimii. Sivusto oli selkeä ja ohjeet helppotajuiset, joten vakuutuin hyvin nopeasti, että tämä on juuri se palvelu, jota minä tarvitsin. Ensimmäiset laskuni Ukko.fi:n kautta väsäilinkin sitten jo viime lokakuussa ja olen siitä saakka ollut erittäin tyytyväinen käyttäjä. Nyt yli puoli vuotta palvelua aktiivisesti käyttäneenä oli aika luonnollista vastata kyllä, kun kysyttiin kiinnostustani osallistua tähän Ukon ja Re:fashionin kamppikseen.

Niin, että missä tässä hommassa oikein on sitten kyse? Ukko.fi on laskutuspalvelu, jonka avulla voi laskuttaa asiakkaita, niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin, ilman että tarvitsisi toiminimeä. Kaikenmaailman ikäviltä paperihommiltakin välttyy. Sen kun luo tunnukset Ukkoon, toimittaa heille verokortin ja paiskaa asiakasta laskulla, joka luodaan palvelun nettisivuilla! Kun asiakas on maksanut laskun, Ukko maksaa sinulle palkan ihan samoin kuin missä tahansa normaalissa työsuhteessa. Laskuttamastasi summasta tehdään kaikki asianmukaiset vähennykset kuten työeläkemaksu ja ennakonpidätys ja jäljelle jäävä osuus maksetaan palkkana tilillesi.

Palkanmaksun nopeudesta Ukko saakin minulta erityistä kiitosta: palkanmaksun viiveeksi sanotaan sivuilla 1-3 pankkipäivää, mutta itselleni on Nordean tilille rahat tupsahtaneet monesti jo ihan muutaman tunnin kuluessa siitä, kun olen palkannostopyynnön sivuilla tehnyt. Aivan hurjan tehokasta toimintaa!

Ukon sivuilla on muuten kätevä palkkalaskuri, jonka avulla voi arvioida paljonko suunnittelemastasi laskutussummasta jää palkkaa käteen.

Ukko.fi-palvelu sopii monenlaisen työn tekijöille: valokuvaajille, kääntäjille, kodinhoitajille, remppamiehille jne. Itse olen laskuttanut Ukon kautta valokuvaustöiden lisäksi mallipalkkioita, koulutuspalkkioita, promootiotöitä ja blogipalkkiota. Laskuja olen laatinut sekä yrityksille, että yksityishenkilöille.

Palvelumaksua Ukko.fi-perii käyttäjiltään siinä vaiheessa, kun he nostavat itselleen palkkaa. Palvelumaksun suuruus on 5% (tai minimissään 15 €) laskutettavasta summasta. Ihan pikkuisia muutaman kympin palkkoja ei siis kannata yksitellen nostella tuon 15 € minimimaksun vuoksi, vaan kerätä aina vähän isompia summia talteen ennen palkan nostamista. Koen tuon 5% palvelumaksun enemmän kuin kohtuulliseksi, sillä palvelun avulla säästyn paljolta paperityöltä ja lisäksi Ukko.fi:n asiakaspalvelu on aina todella ystävällistä ja ripeää. Viimeksi perjantaina soittelin asiakaspalveluun, kun huomasin mokanneeni yhden laskun osoitetietojen kanssa eikä asiakas ollut siksi koskaan edes saanut laskua. Yksi hyvin nopea puhelu ja Ukon tyypit olivat korjanneet laskun ja laittaneet sen menemään uudelleen ja tällä kertaa oikeaan osoitteeseen.

Tässä nyt Ukkoa käytettyäni ja sen avulla yrittäjämäisesti jonkin aikaa työskenneltyäni myös ne alunperin hyvin negatiiviset ajatukset yrittäjäksi ryhtymistä kohtaan ovat alkaneet hieman lieventyä. Nyt ajattelen niin, että ehkäpä ensi vuoden alussa voisi olla hyvä tilanne tarkastella minkä suuruista laskutusta sitä on kuluneen vuoden aikana tullut pyöriteltyä ja laskeskella sitten josko toiminimen perustaminen alkaisi jo olla järkevää.

Nyt kuitenkin toistaiseksi koen tämän laskutuspalvelun käyttämisen itselleni kaikista sopivimmaksi tavaksi myydä osaamistani. Minulla ei ole kiinteitä kirjanpitokuluja, ei yrittäjäeläkettä maksettavana joka kuukausi riippumatta siitä onko keikkaa vaiko ei. Maksan eläkemaksuja ja palvelumaksuja vain ja ainoastaan tehdyn työn ja laskutuksen mukaan. Tämä on myös kätevä tapa yhdistää sekä palkkatyössä käyntiä, että itsenäistä toimintaa.

Jos siis haluat vaikkapa tienata rahaa myymällä kesällä ikkunanpesupalveluita tai bändisi on pyydetty ekaa kertaa keikalle josta jopa maksettaisiin rahaa, mutta yrityksen perustaminen laskutusta varten ei tunnu ajankohtaiselta, niin kannustan ehdottomasti tutustumaan Ukko.fi-sivustolla heidän helppokäyttöiseen palveluunsa. Ja yksi ryhmä jolle tästä systeemistä ihan varmasti on myöskin hyötyä ovat bloggaajat! Jos olet tähän saakka nostanut palkkiota, josta ei ole maksettu TyEl-maksuja, etkä itse ole hoitanut itseäsi YEL-vakuutuksen piiriin, niin tässä oiva tapa alkaa laskuttaa bloggaamisestaan siten, että se kerryttää myös eläkettä! Alkuun Ukossa pääset hyvin vaikkapa lukemalla Usein kysytyt kysymykset!

Ihanaa, huomenna on taas arkipäivä, joten tsekkaan heti aamupäivällä omalta Ukko-käyttäjätililtäni kuinka moni perjantaina erääntynyt lasku on maksettu ja jos kaikki on kuin pitääkin, minulla on huomenna tilipäivä!