-mainosyhteistyö-

Se on sit vissiin virallisesti kesä nyt! Vaikka johan tässä on niin kauan kuljettu hiki valuen hellekamppeissa, että viileämpiä aikoja ei meinaa muistaakaan. Minä kuitenkin löysin tuolta luonnoksista yhdet asukuvat, jotka on otettu joitakin viikkoja sitten, aikana jolloin puut eivät vielä olleet vihreitä ja farkut jalassa ei kuollut lämpöhalvaukseen, joten julkaistaan ne nyt kevätkuukausien päättymisen kunniaksi.

IMG_6090

Duunipäivä on tässäkin ollut kyseessä, kun kerta tuolla meidän työpaikan nurkilla näissä kuvissa hengailen. Jalassa yksi kevään parhaista hankinnoista eli Lindex Generous -malliston farkut. Riitävän korkea vyötärö yhdistettynä just hyvällä tavalla kapenevaan lahkeeseen, joka sopii täydellisesti käärittäväksi teki näistä just eikä melkein täydelliset. Asuin näissä lähes koko huhtikuun.

IMG_6059

Kullanvärisellä printillä ja blinblingillä varustettu pääkallopaita oli loistava syy vihdoin kaivaa laatikostaan jo talvella Spartoon alesta tilaamani kullanhohtoiset herrainkengät. (Montako kertaa olette lukeneet mun blogista sanan herrainkengät?! En vaan pääse yli kyseisen kenkämallin ihanuudesta.)

Sain kyllä ikäväkseni huomata, että vaikka silloin heti kengät saatuani, ne tuntuivat hyvän kokoisilta, niin nyt lämpimämmillä kesäkeleillä on kintut ileisesti sen verran turvoksissa, että kultsit tuntuvatkin nyt hieman ahtailta. Tokihan tuollainen nahkakenkä venyy käytössä, mutta jottei tarvitsisi tuntea kauheasti tuskaa sitä muotoutumista odotellessa, niin  suutarilla venyttämisen lisäksihän on olemassa myös hyväksi havaittu kotikonsti.

IMG_6101

Itse olen onnistuneesti muokannut uudet hieman piukat tai yleisfiilikseltään jäykät nahkaiset kengät kiskomalla jalkaan märät (villa)sukat (siis ei mitään vettä tippuvia sukkia, vaan niin että ylimääräisen veden puristaa pois) ja tunkemalla sitten ne napakan kokoiset kengät jalkaan niiden sukkien kera. Tuntuu hetken aikaa ikävältä, mutta kotona aina vähän aikaa kerrallaan tepastelee tuolla tavoin, niin hyvin saa sen just hiertävän puoli numeroa kenkiä tilavimmiksi.

Tämän sukkatempun ajattelin toteuttaa jonain kiireettömänä iltana näidenkin kultatöppösten kanssa, sillä ne ansaitsevat päästä ahkeraan käyttöön ja minä ansaitsen tepastella niillä ilman epämukavuutta.

IMG_6085

kuvat: Nelly Stenroos

farkut-Lindex Generous/t-paita-Lindex/pellavajakku-Ellos, La Redoute/laukku-Topshop/huivi-Urban Outfitters/kengät- Meline, Spartoo

Ei pitäis valittaa, kun on kesä, mutta mä olen viime päivät valunut niin hirveesti hikeä, että ottaisin kernaasti pari hieman viileämpää päivää väliin. Vaikkapa sellaisia päiviä jolloin voisi taas kiskoa jalkaan nuo lempparifarkut. Ihan vaan päivä tai kaks, sitten saa taas paistaa. Töiss olokaan ei raasta yhtään niin paljon, jos ulkona on vähän harmaata ja viileää.

 


Olen ihastunut kaikenmoisiin kuviollisiin keveisiin kesähousuihin. Minut on viime aikoina nähty niin leopardilahkeissa kuin seeprapöksyissäkin.  Tällä viikolla kaappiini muutti yhdet keveät ja rennot viskoosihousut lisää, kun kulutin yhden lahjakortin jämät Lindexin Holly & White -malliston pilkkupökiin.

Ja päälle ne päätyivät heti parina seuraavana työpäivänä. Housut ovat mukavat, vilpoisat ja mahdollistavat rentoutensa puolesta kaiken maailman kyykkimisen ja kiipeilyn, eli passaavat hyvin myös minun työvaatteksi.

IMG_9177

IMG_9202

IMG_9184

Iloinen yllätys oli se, että suurin koko L oli itselleni vallan passeli. Olen nimittäin usein tullut siihen tulokseen, että tuon Holly & White -malliston vaatteet eivät noin pääsääntöisesti ole yltäneet itseni ympäri numerokokojen päättyessä kokookn 44. Mutta tällä kertaa kävikin sitten niin, että näiden housujen lisäksi ostin saman malliston oranssin pellava t-paidan, josta itselleni paras koko olikin sitten M L-koon muodostaessa yhdessä etupuskurini kanssa festariteltan. Päädyin siis hieman istuvampaan versioon. Tämä taas siis loistava esimerkki siitä, että kokolappu ei todellakaan ole aina oikeassa.

  IMG_9174

kuvat: Nelly Stenroos

Tänään olenkin sitten hengaillut töissä urheilutrikoissa ja lenkkareissa. Sitä näkyä en ajatellut teille kuvata. Mutta tänään pääsivät ekaa kertaa päälle yhdet uudet urheilurintsikat, joista on pakko teillekin vielä muistaa kertoa. Pitänee kuvata kyseinen rintapanssari viikonloppupna mikäli vielä YO-rysiksen jälkeen jaksan kameraa kädessäni pidellä.

Aurinkoista viikonloppua kaikille ja ihanaa kesäkuuta, sehän on täällä jo huomenna!


-mainosyhteistyö-

Te kaikki tiedätte jo, että kengät ovat suuri intohimoni ja uusia pareja ilmestyy eteiseeni usein. Ihana kenkäpari voi pahimmillaan sumentaa järkeni täysin ja silloin kaikki järjellinen ajattelu koskien jo omistamiani kenties samankaltaisia kenkiä tai vaikkapa pankkitilin saldoa saattaa muuttua täysin mahdottomaksi.

Olen ihastellut Minna Parikan Bugs- pupuballeriinoja jo siitä saakka, kun ne ensi kerran näin. Iinan luona niitä tarkasteltuani ihastus vain syveni ja Parikan liikkeessä pupuja sovitettuani tiesin, että tulisin rakastamaan noita kenkiä estoitta. Ilokseni muistin, että Spartoon valikoimiin kuuluu tätä nykyä myös Minna Parikka  ja päätinkin käyttää tämän hetkiset lahjakorttini noihin pitkäkorvaisiin veijareihin ja tilata ne jo heti seuraavana päivänä. Maksettavaa ei olisi itselle jäänyt kuin 15 €.

En kuitenkaan ole saanut klikkailtua tilaustani loppuun saakka, sillä nyt mieleni päälle iski puolestaan sellainen "ongelma", että aloin harkita kenkähankintaa ihan normaaliakin tarkemmin ja vakavammin. Aloin nimittäin miettiä missä kulkee oma kipurajani hintojen suhteen. Onko fiksua maksaa balleriinoista yli 200 €? Ja mietin tätä siitäkin huolimatta, että saisin maksettua ne lähes kokonaan blogiyhteistyöstä saamillani lahjakorteilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen aina ollut melkoinen alennushai ja maltankin usein mieleni täyshintaisten himotusten kohdalla odotellen mahdollisia alennusmyyntejä tai useiden nettikauppojen toisinaan tarjoamia alekoodeja. 100 euroa on mielestäni ihan normi hinta ballerinoista tai korkokengistä. Talvisaappaat voivat tietenkin maksaa enemmänkin. Laukkujen kohdalla kallein ostokseni on maksanut n. 250 €, mutta se vaati jo kuukausien harkinnan ja sammumattoman rakkauden yhdistettynä laukun hyvään materiaaliin ja ajattomaan malliin.

Pysyn useimmiten vaate-, kenkä- ja laukkuostoksissani omalla hintamukavuusalueellani ja tyrmään satojen eurojen hintaiset ihanuudet (hinnan puolesta kamaluudet) heti hintalapun nähtyäni enkä ala pahemmin edes haaveilemaan. En edes sellaisessa harvinaisessa tilanteessa, että minulla jostakin syystä sattuisi olemaan varaa tuollaiseen ostokseen.

Olen kuitenkin viime aikoina huomannut yhden hieman pelottavan asian. Esimerkiksi blogeja lukemalla ja niistä kanssasisarien ostoksia bongailemalla ymmärrys hinnoista hämärtyy. Samoin käy, kun selailee kaverin kanssa ihan vaan huvin vuoksi kalliita merkkituotteita myyvän nettikaupan jumalaisen näköisiä asusteita kuola suupielestä valuen ja ihastuneiden huokausten täyttäessä ilman. Kun on nähnyt kaverin käsivarrella tonnin laukun tai ihastunut kahdeksansadan kenkiin, alkaakin joku kolmesataa tuntua harhauttavasti hyvin edulliselta. Ja se on pelottavaa harhaisuutta se.

177528_1200_A

 

Tässä minä siis tuijottelen noita pupuja ja mietin kuinka kauniilta ne näyttäisivät hameen ja paljaiden nilkkojen kaverina. Minä haluaisin ehdottomasti antaa pupuille nimet. Juttelisin niille ja silittelisin niitä niin kuin lemmikkipupuja silitellään. Mutta minä pohdin asiaa vielä ihan pienen hetken. En siksi, että minun pitäisi enää sekuntiakaan pohtia pidänkö noista kengistä aivan valtavasti. En myöskään ole sitä mieltä, että parisataa olisi liian suuri hinta suomalaisen suunnittelijan persoonallisista ja laadukkaista kengistä. Mutta minä haluan käyttää vielä hetken aikaa sen asian miettimiseen, että mikä on se hinta jonka juuri minun kenkäni saavat enimmillään maksaa. Ja mitkä ovat ne syyt joilla itselleen asettamista rajoista voi poiketa. (Esimerkiksi se, että johonkin ne lahjakortit on käytettävä, on varmaankin sopiva syy)

Onko teillä jotain selkeitä "kipurajoja" vaikkapa juuri kenkien tai laukkujen hintojen suhteen? Vai onko tilin saldo ainoa rajoitava tekijä? Olisitko siis valmis maksamaan lähes millaisia summia tahansa jos vain olisi rahaa vai koetko, että vaikkapa 2000 € laukusta on liikaa olipa siihen varaa tai ei?