-Kaupallinen yhteistyö, Ellos-

Bongasin tuossa muutama viikko sitten, että Elloksen valikoimiin oli tullut Marina Rinaldin Persona-malliston vaatteita. Marina Rinaldi on siis italialaisen Max Mara-muotitalon plusmuodin brändi. Suomessa Marina Rinaldin kivijalkaliike löytyy Helsingistä Fabianinkadulta ja verkossa merkin tuotteita myy mm. Zalando ja nyt tuota Persona by Marina Rinaldi -mallistoa siis myös Ellos.

Itselläni ei ole Marina Rinaldin vaatteista varsinaista käyttökokemusta, mutta jokusen kerran olen käynyt matkoilla ollessa liikkeissä vaatteita ihastelemassa ja kokeilemassa. Mm. loppuvuodesta linnanjuhla-asua etsiskellessä tuli kompattua myös Helsingin MR-liike. 

Noista topista ja housuista tulee muuten mieleen aikalailla edellisessä postauksessa minun päällä nähty Masain asu! Housuja saatavilla kokoon 52 asti ja toppia kokoon 54/56. Elloksen Persona by Marina Rinaldi -tuotteet löydät TÄÄLTÄ.

Melko uusi lisäys Elloksen plusvalikoimissa on myös Studio-niminen itselleni entuudestaan tuntematon merkki. Tanskalaisen Studion vaatteita on tarjolla kokovälillä 42-56. 

Hintatasoltaan aika lailla Zizzin kanssa samalla linjalla oleva Studio ei tarjoa mitään uutta ja ihmeellistä, mutta vahvojen kuosien ystäville näyttäisi löytyvän tunika/mekko jos toinenkin. Studion tuotteet löytyvät kootusti TÄÄLTÄ.

Ranskalaista La Redoutea ja sen plusbrändiä Castalunaa on saanut Ellokselta jo pitkään, mutta nyt valikoima tuntuu jopa entistä laajemmalta. Omasta kaapistani löytyy paljonkin tämän talon tuotteita ja moni niistä kuuluu kategoriaan superlöydät. Esim. monissa juhlissa päälläni nähty hapsu-pikkumusta ja vuosia vanhat paljettihousut ovat La Redoutea/Castalunaa. 

La Redoute -malliston tuotteissa löytyy osata kokoja 48 asti ja Castaluna-malliston koot liikkuvat tuotteesta riippuen välillä 40-56. 

Jos jollain on pluskoon klassinen bikerrotsi hakusessa, niin Castalunalalla näyttäisi löytyvän aitonahkaista takkia kokoon 56 asti!

Tanskalaista designia edustava Levete Room ei ole plusmerkki, mutta sen suurin koko näyttäisi useissa tuotteissa olevan 46/48, joten halusin nostaa tämänkin naisellisia ja elegantteja asuja tarjoavan merkin esille.

Omaa silmää miellytti malliston monet vaaleanpunaiset ja etenkin tuo pehmoiselta näyttävä neuletakki. Levete Roomin tuotteista löytyy ilahduttavan paljon luonnonmateriaaleja materiaaleja kuten silkkiä, kashmiria ja puuvillaa.

Levete Roomin malliston löydät TÄÄLTÄ.

Muita tärppejä Ellokselta vielä mainittava:

1. Leviksen pluskoon tuotteet. Farkuissa tuumakokoja näyttäisi oleva 37 saakka! Näitä kiinnostaisi kyllä kokeilla.

2. Tanskalainen plusmerkki Gozzip tarjoaa vaatteita kokoon 56. saakka.

3. Anna Fieldin tuotteet ovat Elloksella pääosin ns. normaalikokoisia, mutta joukossa myös joitakin pluskoon mekkolöytöjä! Esim. tuota punaista maksimekkoa saatavilla kokoon 54.

 

EDIT 29.4.: Postauksesta poistettu jo päättyneen alennuskampanjan tiedot.

 


Huhhuh, miten takamusta puuduttavia päiviä tässä on vietetty. Torstaina matkasin bussilla Helsinkiin, eilen takaisin Poriin. Nyt istun vaihtelun vuoksi junassa ja suuntana jälleen Helsinki ja paluu sitten heti huomenna.

Joku vois sanoo, ettei mitään järkee, mutta kyllähän sitä nyt rakkaiden ihmisten vuoksi vähän reissailee ja siitä on kyse tänään. Suuntana on nimittäin Iinan yökyläsynttärit! Instan perusteella muut vieraat ovat jo paikan päällä, täytyy toivoa, että eivät syö kaikkea kakkua ennen kuin minä ehdin messiin.

Olin tänään Porissa Puuvillan kauppakeskuksessa järjestetyn Fashion Dayn paneelikeskusteluissa yhdessä bloggaajakollegoiden Sallan ja Pauliinan  (joka oli ilahduttava uusi tuttavuus) sekä stylistikonkarien Sohvi Nymanin ja Outi Brouxin kanssa juttelemassa pukeutumisesta ja muodista. Jos jonkun pääpointin tähän meidän viiden naisen puheista nostaisi, niin kaikki halusivat painottaa sitä, että pukeutumisessa tärkeintä on oma hyvä olo.

Pukeutumiseen voi poimia loistavia vinkkejä esimerkiksi alan ammattilaisilta (kuten stylisteiltä, pukeutumisneuvojilta ym) ja heidän osaamistaan kannattaa ehdottomasti ostoksilla ollessa hyödyntää. Mutta mitään esimerkiksi vartalotyyppiin liittyviä pukeutumisohjeita ei tule ajatella minään sääntöinä ja pakkoina. Rohkeasti vaan ylle sitä mikä itseä miellyttää ja missä itselle tulee hyvä ja varma olo. Poimitaan ohjeista ja vinkeistä ne mitkä itseä miellyttää ja luodaan itse omat pukeutumissääntömme.

Housut – Lindex (ikivanhat) / Pusero – H&M / Takki – Junarose (saatu) / Lenkkarit – Nike / Korvikset – Aarikka (saatu)

Minun omia pukeutumissääntöjäni on mm. seuraavat: 1. Nilkat ja ranteet esiin. 2. Kengät aina näkyvillä ja ne ei saa olla rumat ja tylsät. Jos kenkiä ei halua näyttää, ne ovat vääränlaiset. 3. Paita housuun tai vaikka edes hieman helmaa solmuun. 4. Korvikset pitää aina olla. 5. Pukeudu tilanteen mukaan ja vältä viimeiseen saakka epämukavia vaatteita.

Näissä kuvissa kaikkia näitä sääntöjäni noudatteleva työpäivän asu. Lehtikuvauspäivänä asun on oltava rento ja käytännöllinen, joten collegehousut, trikoopaita ja lenkkarit ovat oiva valinta. Löysän puseron helma ei roiku housujen päällä, vaan on tungettu rennosti housujen sisään.

Lyhyet lahkeet ja käärityt hihat saavat asun tuntumaan kepeältä ja omalta. Vaaleanpunainen väri kengissä ja takissa huijaavat kokonaisuuden harkitumman oloiseksi kuin se onkaan ja ilman korviksia ei tosiaan lähdetä kotoa kuin vahingossa.

Näin siis tuli mukavuus edellä valituissa työvaatteissakin automaattisesti noudatettua omia pukeutumissääntöjä! Mutta yhtä kyllä rikoinkin. En haluaisi käyttää sukkia, kun näyttävät niin rumilta, mutta työpäivänä rikon tuota sääntöä mukavuuden vuoksi. 😛

Enää puoli tuntia Helsinkiin. Täältä tullaan Iina ja kakut!! Tajusin muuten juuri, että mullahan ei ole synttärisankarille lahjaa, mutta toivon, että tämä 8 h istuminen julkisissa kulkuvälineissä alle vuorokauden sisään ihan vain osallistuakseni syntymäpäiville, katsotaan lahjan arvoiseksi asiaksi! 😀

 


Pääsiäinen oli ja meni. Selvisin hengissä enkä edes joutunut töröttämään ihan yksinäni koko viikonloppua. Vain yksi päivä neljästä meni ihan itsekseen peiton alla masistellessa. Muuten tuli tehtyä töitä, käytyä kaverin kanssa leffassa ja treenailtua Tommin kanssa pariin otteeseen tätä uudenlaista ihmissuhdetta nimeltä ystävyys. Että olisiko se mahdollista viettää joskus aikaa toistemme seurassa, vai tuntuuko se vaan oudolta. Kyllähän se ristiriitaisia fiiliksiä herättää, mutta aika näyttäköön millaiseksi välit muodostuvat.

Just nyt koko elämää tuntuu kuvaavan tuo fraasi ”aika näyttää”. Ihan kuin kiertäisin kehää jossain odotushuoneessa ja venaisin että joku ovi aukeaisi tai että maailmankaikkeus antaisi jonkun merkin joka kertoisi mitä tehdä. Mitä kohti pyrkiä, mistä kaikesta päästää irti. Olisi ihanaa haaveilla ja tehdä suunnitelmia. Juuri nyt en kuitenkaan uskalla enkä osaa. 

Unelmat ja toiveikkuus tuntuvat tällä hetkellä vain vaarallisilta ansoilta. Jos antaa itsensä vähänkään innostua ja ajatella toiveikkaasti, on suuri riski, että syy siihen otetaankin pois. Vaikka en enää ihan palasina olekaan, niin fiilis on sen verran hauras, että pettymystensietokyky ei ole kummoinen. Samaan aikaan olisi halu tuntea vaikka mitä ja olla tuntematta yhtään mitään. 

Se on jännä, että vaikka viimeinen vuosi on ollut helvetillinen ja kivulias, niin jollain tavalla mä olen myös kiitollinen ja onnellinen siitä myrskystä, joka sisällä on myllännyt. Toki vielä hienompaa olisi, jos kaikesta käydystä ajatustyöstä olisi lopputuloksena jotain oloa helpottavia ja suuntaa näyttäviä oivalluksia, mutta ehkä ne ovat tuloillaan. Jospa mä joku päivä valaistun!

Jos sisäisesti olenkin ihan sotkua, niin ulkoisten asioiden suhteen mulla on ollut viime aikoina tosi hyvä fiilis. Olen ylipäätäänkin ihan perustyytyväinen ihminen mitä tulee ulkonäköön, mutta nyt on usein jotenkin normaaliakin positiivisempi olo peiliin katsoessa. Olen varma, että se johtuu tästä ylenpalttisesta vaaleanpunaiseen pukeutumisesta! Aina kun on roosaa päällä ja poskilla hempeää punaa, tulee tosi raikas ja kepeä olo. 

Kirjoittelin jokin aika sitten kiinnostuksestani co-ord -settejä kohtaan ja sen jälkeenhän sellaisia asuja sitten on kaappiini ilmestynyt parikin kappaletta. Lindexin kukkapukuun kuuluu housut ja kimonojakku tämä kuvien Masain pallokuosinen asu puolestaan koostuu housuista ja puserosta. 

Ihastuin Masain palloasuun ihan välittömästi bongattuani sen Ratsulasta. Paita ja culotteshousut ovat ohutta viskoosia, joten asu tuntuu päällä superkepeältä. Osia voi toki yhdistellä helposti muidenkin vaatteiden kanssa, mutta minä tykkään niistä hirmuisesti juurikin näin yhdessä. 

Housut ja pusero – Masai, Ratsula / Rotsi – STI (saatu) / lenkkarit – Nike / Korvikset  – Aarikka (saatu)

Samalla pallokuosilla löytyy Masailta myös pari erilaista mekkoa, hihaton tunika ja hieman eri mallinen t-paita. Porissa Ratsulasta löytyy ainakin osa tuotteista. Minulla on yläosasta suurin koko, eli XXL joka siis vastaa aika hyvin numerokokoa 48-50. Housuista mulla koko XL, mutta niitä saatavilla myös XXL kokoon saakka. 

Asukuvien perusteella alkaa kohta uhkaavasti näyttää siltä kuin en omistaisi enää muita kenkiä kuin nämä Iinalta saadut Niket, mutta kun nää on vaan niiiiin ihanat. Enkä sitä paitsi ole vielä saanut aikaiseksi kaiveilla kevätkenkiäni kaapin perältä käyttöön, vaan eteisessä lojuu edelleen talvikenkiä näiden lenkkareiden rinnalla. Mutta todettakoon, että tämä palloasu toimi loistavasti myös vaaleanpunaisilla korkkareilla! Testattu on.

Mut uskaltaisko joku päivä laittaa ihan jonkun muun väriset kengät kuin vaaleanpunaiset… 😀