Kylläpäs tänne nyt tuppaa tällaista shoppailuvinkkipainotteista sisältöä, mutta ehkäpä se näin ale-aikana on ihan ok.

Mutta kuten edellisen postauksen villasukkiksetkin, niin myös tämän postauksen aihe, musta nahkalaukku, on mielestäni sellainen garderobin must have -perustuote. Jos siis jolta kulta vielä moneen menoon passaava musta nahkaveska puuttuu, niin Campadrella olis ihan hyviä tarjokkaita todella ilahduttavalla hinnalla.

Campadre on siis sivusto, jolla on aina muutaman päivän mittaisia myyntikamppiksia hyvillä alennusprosenteilla eri tuotemerkeiltä. Tarjolla niin pukeutumisen, kauneudenhoidon kuin kodintuotteitakin. Itse olen hankkinut Campadresta mm. Bronxin bikerit, pari edullista nahkalaukkua ja urheiluvaatteita. Murulle puolestaan tilattiin syksyllä Caterpillarin talvikengät alle puoleen hintaan. 

Perjantaihin saakka siellä on tarjolla suuri valikoima mustia italialaisia nahkalaukkuja isoilla alennuksilla. Esimerkiksi kaikki nuo kollaasin laukut ovat hintahaarukassa 45-109 € Pikkulaukkuja irtoaa 50-70 eurolla ja koko elämän nielevän nahkakirnunkin saa satasella. Jos siis on tällainen perusasia kuin black leather bag hankinnassa, niin nää kannattaa vilkaista. 

Muita tällä hetkellä meneillään olevia kamanjoita on mm. Marc by Marc Jacobsin kellot, Sorelin talvikengät, Louis Vuittonin vintage laukut ja Sebagon vaatteet.

Nähdäkseen ale-kampanjat, täytyy sivulle rekisteröityä. Halutessasi voit tehdä sen tämän minun "suosittele ystävälle -linkkini" kautta. Suosittelija saa 10 € ostosrahaa, kun hänen kauttaan liittynyt tekee ensimmäisen tilauksensa. 

 


En ole koskaan ollut mitenkään merkkilaukkujen perään. Vuittonit, Givenchyt ja Celinet eivät ole aiheuttaneet minussa sen kummempia himotuksen tunteita vaikka niitä hyppiikin silmille ihan toistuvasti blogeja lukiessa. Toki vastaan tulee veskoja joista mietin, että onpa nätti, mutta hintalapun vilkaisu sammuttaa positiiviset mietteet melko tehokkaasti.

Kävin Helsingissä ollessani katsastamassa Longchampin ensi kevään malliston ja mietin siellä taas tätä hintakipuraja -asiaa. Oma hintarajani menee aika pitkälti niin laukuissa kuin kengissäkin parin sadan euron kohdalla. Parin Longchampin kassin kohdalla olen kuitenkin viettänyt kaupassa tovin jos toisenkin miettien, että voisinko mä sittenkin ostaa vaikkapa 500 € maksavan laukun.

Esimerkiksi tuo yllä olevan kuvan oikean puoleinen laukku (Longchamp 3D) mustana on tarttunut käteeni monta monta kertaa Ratsulassa käydessäni. Tänään toripäivillä käydessäni bongasin viimeisen kappaleen laukkua alehinnalla 385 € )normihinta muistaakseni n. 700 € €) ja leikittelin taas hetken aikaa ajatuksella, että vaan kantaisin laukun kassalle ja vinguttaisin korttia. Mietin, että mulla olisi siihen varaa, synttäritkin olis tulossa, olen katsellut sitä tosi kauan, se on yksinkertainen, ajaton ja blaablaablaa. Mutta ei. Kyllä mä edelleen tuli siihen tulokseen, että mä en vaan ole edelleenkään nainen, joka osaisi laittaa laukkuun edes 400 euroa. 

ihanat nuo hempeän väriset espadrillot!

Tulevan kevään uutuus on Käännettävät laukut, jossa saa siis ikään kun kaksi veskaa yhden hinnalla! 

Longchampilla on nyt olut kuitenkin jo useampikin laukku, joiden kohdalla olen kuitenkin jo astetta kovemmin edes harkinnut hintakipurajani mahdolista nostamista hetkellisesti. 3D-laukun lisäksi tuumintataukoja on aiheuttanut myös Longchamp 2.0 -malliston kassi, joka muuntautuu vetoketjun avulla kahteen eri kokoon. Noita kahta mä olen siis sovitellut käsivarrelleni useammankin kerran, mutta en ole taipunut. Vaikka ne on mielestäni kuinka ihania, niin ajattelen sitten kuitenkin niin, että olen löytänyt ihan hirmuisen ihania ja rakastamiani nahkalaukkuja hyvin paljon edullisemminkin. 

Mutta se, että minun kipurajani on satojen eurojen päässä, ei estä kuitenkaan ihailemasta tuotteita. Kyllä mä aina matkoillakin etsiydyn hienojen tavaratalojen laukkuosastoille nuuhkimaan sitä ihanaa nahan tuoksua ja ihan vaan ihastelemaan. Toiset menee kirkkoihin hiljentymään, mä menen laukkuosastoille. 😀 Kiva siis oli taas kyylätä läpi nämäkin kaikki kuvien kauniit kassit ja kengät. 

Omalla kohdallani kallein laukku jonka olen ostanut on muistaakseni maksanut 230 € ja kengistä olen maksanut enimmilläni ehkä 180 €. Kallein vaateostokseni ikinä on ollut reilun 280 € nahkatakki. Ei siis ole minusta tonnien veskojen kantajaksi. 

Missä teillä menee hintakipurajat? Entä himottaako hillittömän hintaiset merkkilaukut?


Kesäisin ihmisten väripaletti muuttuu usein kirkkaampaan ja kepeämpään suuntaan. Omaan pukeutumiseeni hiipii esimerkiksi erilaiset oranssin ja persikan sävyt. Lehtien alkaessa kellastumaan nuo kaikki aurinkoisemmat sävyt sitten vuorostaan hautautuvat kaapin perälle ja ”kesäväriseen” puseroon pukeutuminen tuntuisi keskellä talvea lähinnä naurettavalta. Mistäkähän sekin johtuu? En ihan pelkällä muodin kiertokululla selittäis asiaa, vaan kyllä siinä on jotain sisäistä fiilistä kans mukana. Ihan kuin haluais olla jotenkin paremmin synkassa luonnon värien ja valon kanssa.

Nyt näyttäisi ainakin jo itselläni olevan siirtymäaika parhaimmillaan, sillä tällä viikolla katseeni on jo kovasti kääntynyt viininpunaisiin asioihin. Viinipäiväntasausta en kuitenkaan ihan vielä suostu viettämään, punkkuun voi siirtyä sitten joskus lokakuussa, mutta muuten punaviinin sävyt ovat jo tervetulleita.

Huulille olen jo parin viikon ajan levittänyt Lumenen syyskokoelmaan kuuluvaa sävyä nimeltä Kuulaus (nro 70) ja kesän pinkit ja etenkin oranssit ovat saaneet väistyä meikkipussissa tieltä. (huulipuna saatu)

Eilen hankin jotain viininpunaista keikkumaan myös olalleni, kun pitkästä aikaa suoritin ihan puhtaan heräteostostapahtuman vain parin minuutin harkinta-ajalla. Marc O’Polon kauniin värinen laukku näytti heti ihan omalta ja kun näin hintalapun päälle liimatun -50% tarran en jäänyt empimään, vaan astelin vakaasti kassalle, varmistin, että alennus tosiaan pitää paikkaansa ja myöntävän vastauksen kuultuani työnsin korttini surutta lukijaan. Mä olen melko varma, että näin ihan samaa laukkua toisessa hyllyssä ilman niitä alennustarroja ja siksi jotenkin ihmettelin hintaa, mutta en alkanut hintaa enempää sitä kyseenalaistamaan.

Tein ostopäätöksen niin harvinaisen nopeasti, että en oikeastaan edes tarkemmin miettinyt laukun kokoa. Siksi olikin varsin iloinen ylläri, kun tänään sitä pakatessani huomasin, että laukkuun saa juuri ja juuri mahtumaan jopa 15′ läppärin! Ei ihan optimaalisin sille, mutta pari senttiä lyhyempi ohut A4-kansio meni jo vaivatta.

En useinkaan tee näin pikaisia heräteostoksia, etenkään tällaisessa yli satasen hintaluokassa (laukku maksoi 134,50 €), mutta nyt tuli vaan joku ihmeellinen varmuus, että tää on mun. Laukusta lisää kuvaa asun kanssa huomenna.

Käytiin tänään murun kanssa testaamassa kaupungin uusin nepalilainen ravintola ja sopivasti miehen kengätkin sopivat yhteen laukkuni ja huulipunani kanssa. No itsepä olen tainnut nuo herran Vansitkin tähän talouteen hankkia. 😀