28.07.2011 Klassikko pukeutuu nahkaan

Oli mielestäni lukenut tämän uutisen jostain jo aiemminkin, mutta nyt toisen kerran asiasta luettuani minä vasta sisäistin asian: Ratian suunnittelema Marimekon Olkalaukku on tämän syksyn mallistossa mukana myös nahkaisena versiona! Värivaihtoehdot ovat klassikolle sopivasti musta ja arvokkaan oloinen ruskea. Ja kuinka hyvältä tuo ruskea laukku näyttääkään.

Laukussa ei ole mitään liikaa, vain simppeli muoto ja nahan kaunis pinta. Kelpuuttaisin minimalistisen kaunottaren olalleni koska tahansa. Itse asiassa laukku muistuttaa kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin paljon viikonloppuna näkemässäni unessa olleita isoja olkalaukkuja. 😀

Marimekon Olkalaukkua ei turhaan kutsuta klassikoksi, sillä sen ajaton malli ei ole vanhentunut 40 vuodessa tippaakaan. Itselläni on ollut musta markiisikankainen Olkalaukku käytössä jo toistakymmentä vuotta. Ensin se palveli koululaukkuna lukiossa ja jatkoi uraansa sen jälkeen AMK-opintojen tiellä niellen sisäänsä kiltisti A4 kokoisen kansion. Päästyään eläkkeelle koulukirjojen kantamisesta on laukun kanssa koluttu sittemmin mm. festareita ja pääseepä se silloin tällöin mukaan arkeenkin. Väri ei enää ole kaikinpaikoin musta vaan ennemminkin sävyä ”elämää nähnyt entinen musta”, mutta muuten uskollinen kaveri on edelleen elämänsä kunnossa.

Viime keväänä musta Olkalaukku sai pikkusiskon, kun Tampereen Radiokirppikseltä löytyi vaaleanruskea Mini Olkalaukku juuri sopivasti kätevän kokoisen messenger-laukun tarpeeseen. Ne ovet nyt vanhemman sisarensa kanssa laukkuja jotka aina toisinaan saattavat levätä kaapissa pitkiäkin aikoja kunnes taas jonakin aamuna tajuan niistä jomman kumman olevan juuri täydellinen ratkaisu sen hetkiseen laukkufiilikseeni.

Tuon ruskean nahkalaukun voisin veikata olevan juuri yhtä mahtava ja kenties jopa paremmin aikaa kestävä kuin markiisikankaiset kaverinsakin. Voisin hyvin kuvitella miten uskollisesti se palvelisi minua vuodesta toiseen ja kuinka vuosien tuomat naarmut ja jäljet vain kaunistaisivat sen pintaa. Välillä ehkä kyllästyisin hieman laukun väriin ja pakkaisin sen odottamaan parempaa päivää, mutta pienen loman jälkeen jälleennäkeminen olisi taas enemmän kuin riemukas.

Koska tällainen pitkällä tähtäimellä nähty rakkaustarina kehkeytyi päässäni jo pelkän kuvan perusteella, niin ehkäpä tuo laukku on käytävä jossain välissä tarkastamassa ihan livenä ja kurkata samalla varovasti myös hintalappu. Sen näkeminen ehkä hieman jännittää.