17.06.2010 Mustan tukan mekko
Jotkut vaatteet vaan unohtuu kaappiin siitäkin huolimatta, että niistä pitää todella kovasti ja ne sattuavt olemaan vielä sopiviakin. Kerta toisensa sen jonkun niin ihanan vaatteen ottaa aamulla käteensä ja kenties jopa sovittaa päällen, mutta joku pieni ääni takaraivossa kertoo, ettei nyt ole kyseisen vaatteen päivä. Sitten niitä päiviä sujahtaakin ohi yllättävän monta ja yhtäkkiä tajuaakin, että se viime kesänä hankittu ”tää on niin ihana, mä aion käyttää tätä ihan sikana”-kiljahduksen kera kotiin kiikutettu mekko on pääsyt päälle vasta vaivaiset kaksi kertaa. Tai mikä pahinta, jostakin saattaa vielä pilkistää vielä hintalappukin. Se jos mikä syyllistää vaatekaapin haltijaa todella pistävästi.
Ihan tuota hintalapun syyllistävää tuijotusta en joutunut sinisen (nytkö mä jo myönnän sen olevan sininen, viime kesänä se oli vielä violetti. :D) Nanson mekon osalta kohtaamaan, mutta hävettävän vähälle käytölle se on kuitenkin jäänyt. Etenkin siihen nähden kuinka sähäkältä se loppujen lopuksi näyttää. Tämän koltun kynnyskysymykseksi taisikin koitua aina tukka. Viime kesänä mekkoa ostaessani hiukseni olivat lyhyet ja aivan mustat kuten nytkin. Mustaan lyhyeen kampaukseen mekko passaakin mainiost ja koko olemus on sinisen ja mustan yhdistelmässä jotenkin skarppi. Mutta toista se oli keskellä talvea tukan ollessa astetta vaaleampi. Silloin mekko näytti päällä lähinnä siltä kuin se olisi Lempivaate-malliston sijasta Nanson yöpuku-osastolta. Sinistä pehmeää trikoota joka yöllä nukkuessa kiertyy ympärille niin, että herää lähes kuristuneena. Sellaisena muistan lapsuuden pitkät yöpuvut. Mutta kampaajalla käynti onneksi muutti taas lähes kaiken. Nyt mekko on jälleen valmis aivan muunlaisiin seikkailuihin kuin Höyhensaarten reissuille.
Eilen mekko pääsi töihin ja kaverikseen Vagabondin jumitussandaalit sekä riikinkukkokorvakorut joissa toistuu kauniisti mekon sävy.
Onhan se toki niin, että tuokin trikooputkula paljastaa vartaloni joka ikisen makkaran kuten kuvasta näkee, mutta edelleen olen sitä mieltä, että se on parempi vaihtoehto kuin suuret kaavut joissa näytän Muumien Möröltä. Voin valita päälleni joko jotain tyköistuvaa jolloin voin edes kuvitella, että siellä rintojen alla luuraa sellainenkin asia kuin vyötärö tai sitten voin kiskoa päälleni jotain löysää joka ”laskeutuu” etupuskurin päältä siihen malliin, että alle mahtuisi esikouluikäiset kaksoset pitämään sadetta.
Näihin valintoihin pätee ikiaikainen ajatukseni siitä, että se mitä en näe ei voi minua juurikaan satuttaa. Eli vaikka takamukseni olisi kuinka leveä, niin ei haittaa koska minä en sitä näe. Sama päti lauantaina stay uppien silmäpakoon. Tätä hälläväliä asennetta voi soveltaa myös esimerkiksi hiuksiin, kun on liian kiire. Kunhan peilistä näkyvät osat on hyvin ja loput päässä kiinni, niin sillä pärjää. Itseään on joskus hyvä vähän huijata ja kiinnittää huomionsa lähinnä hyviin kohtiin itsessään. Hyvien puolien tuijottelun tuoma itsevarmuus luo ihmiselle sen verran sädehdintää, että se peittää alleen ne epäkohdat jotka itsekin juuri jätti huomioimatta.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunGrau….ihanat vauhtikurvit <3
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunXD
nasu86
Posted at 00:00h, 30 marraskuunihanan värinen mekko ja sopii sulle=)
asiasta kukkaruukkuun osaatko suositella porista hyvää kosmetologia??tarttis päästä ihonpuhdistukseen….
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmä en ole kauheasti käynyt Porissa kosmetologilla vaan yleensä aina Sotkamon reissuilla piipahtanut ihonpuhdistuksessa. Mutta pari kertaa olen käynyt eteläpuirtossa sijaitsevassa Hoitola Etelätuulessa (olikohan sen nimi etelätuuli..) ja ei ainakaan mitään valittamista siitä paikasta.
nasu86
Posted at 00:00h, 30 marraskuunkiitos vinkistä tartteepi soittaa aikaa sinne=)
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJatka samaan malliin, ei telttoja!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunniin olis tarkoitus jatkaa!
brita
Posted at 00:00h, 30 marraskuun”ai sitten voin kiskoa päälleni jotain löysää joka “laskeutuu” etupuskurin päältä siihen malliin, että alle mahtuisi esikouluikäiset kaksoset pitämään sadetta.”
hih paras kuvaus 😀 oon itsekin siinä uskossa, että näytän sitä pienemmältä mitä tyköistuvammat vaatteet ja lyhyemmät helmat päällä on. tiedä häntä sitten onko totta, mutta itse ainakin tykkään.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunlyhyet helmat kunniaan myös meille pylleröille! 😀
Iris
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSä nimenomaa sädehdit, tyttö-kulta! Ethän pahoita mieltäsi tytöttelystä, toi on vaan niin sähäkkä asu, että sulta lähtee se päällä ainakin 10 vuotta pois!. Sun pitäs useammin käyttää jotain värillistä ja tyköistuvaa. Sopii _niiiin_ paljon paremmin sulle kuin mitkään roikkuvat mustat kaavut, laskokset ja laahukset 🙂
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmutta kyllä mä vaan viihdyn 95% ajastani mieluummin niissä mustissa laskoksissa ja laahuksissa. Mut kivaa vaihtelua tämä on. 🙂
Iris
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJa pitää vielä kertoa sekin, että sä oot just se _The Bloggaaja_, jonka jutut saa mut aina hyvälle tuulelle, kikattamaan hysteerisesti ja ulvomaan vedet silmissä! 😀
Sun tekstejä lukiessa muistan aina semmosen tosi terveen, aidon suhtautumisen omaan itseensä ja tuntuu, että saan joka kerta itseluottamusta omaan naiseuteeni 100% enemmän! Kiitos kaikesta tästä, toivottavasti meillä on paljon yhtä hyviä hetkiä vielä edessä 😉
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunah, kiitos kauheesti.Tällainen palaute saa mut aina ihan sanattomaksi. 🙂 Eiköhän näitä hetkiä ole vielä monta edessäpäinkin.
Jonayla
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNe ylisuuret kaavut lihottaa! Minusta sellaisia ei pitäisi käyttää kuin tosi laihojen ihmisten, jotka saavat niistä lisää lihasta luittensa ympärille. ;o) Kunpa kaikki isokokoisemmat olisivat pukeutumisessaan yhtä rohkeita kuin sinä. Tuo mekko näyttää upealta.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunkaikki pukeutukoon juuri oman rohkeutensa ja mielensä mukaan. 🙂
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuuntäällä kirjoittelee eräs kenen mielestä sulla on aivan ihanat tissit 🙁 olen samoilla linjoilla noiden kaapujen suhteen, kotona tosin löllöän milloin missäkin mutta kun ihmisten ilmoille lähtee niin ei sitä kannata mitään säkkiä päälleen vetää välttämättä. sä ainakin näytät upeelta
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhaha, tissit kiittää. 😀
välillä on toki säkkiolo pukeutumisen suhteen, mut ei niihin aina kannata pukeutua.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunveera! sä näytät kaikkine makkaroinesi tossa mekossa ihan huikean hyvältä. itse olen entinen pyllerö, nykyisellään fitti nainen ja totesin mielelläni, että jos oisin joskus näyttänyt yhtä hyvältä kuin sä näissä kuvissa niin en olis kuuna päivänä laihduttanut 🙂 ihan mahtava ilmestys oot. upea.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMä taas olen entinen fitti, nykyinen pyllerö. 😀 Eikä ei se laihduttaminen mullekaan pahaa tekisi, mutta väkisin en ala vääntämään niin kauan kun ei siltä tunnu.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNyt kyllä toden teon nauratti….Tunnistin itseni tuosta mörköpukeutumisesta. Pitääpä skarpata ja rakastaa kurveja…kiitos tästä 😀
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunlove your curves! ja pistä mörkö kilometritehtaalle. 😀
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOot kyllä aina niin oikeessa! Se sukkahoususalaliitto-kirjotelma ja tämä (että vaikka jostain vaatteesta tykkää hirveästi, eikä siltikään jostain syystä käytä sitä usein) ovat niiin totta! Huomaa aina, ettei ole yksin vaateongelmiensa kanssa 😀
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei Veera,
olen seurannut blogiasi pitkään: pidän kirjoitustyylistäsi, kuvitasi, tyylistäsi ja muodoistasi – kaunís nainen! Sininen näyttää kauniilta päälläsi, älä ikinä verhoudu kaapuun. Itsellänikin löytyy masumakkaraa, mutta mitä sitten. Korostan sinun tapaasi tissejä ja muita muotoja. Elämänasenteen voi valita.
– Sanna
Ninanenne
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäytät hyvältä ja jos nyt vieraalle ihmiselle voi sanoa, niin seksikkäältä <3. Lisäksi pidin erityisesti viimeisestä kappaleesta tässä kirjoituksessa, kiitos siitä. Olen miettinyt samoja asioita viime päivinä, kun olen pukenut istuvampaa trikoovaatetta kroppani päälle ja varmaan pukeutumisneuvojat huutavat tuskasta, kun näkevät minut, hihi.