Olen kirjoittanut alla olevista Bronxin kengistä viime kesäkuussa näin: ” On kiellettyä ostaa lähestulkoon täysin samoja kenkiä kuin jo omistaa. Eikö olekin? Onneksi eivät ole kuin -30% alennuksessa, suurempien prosenttien kera olisi ehkä jo tilaus vahvistus kilahtanut sähköpostiini.”

Mut sitkeät pirulaiset ne ovat, eivät jättäneet mua rauhaan..

bronx-nilkkurit

Koska lestiltään täysin vastaavat soljella varustetut nilkkurit ovat muodostuneet vuoden aikana lempikorkkareiksini, en ollut pystynyt unohtamaan noita kullalla koristeltuja yksilöitäkään ihan täysin. Pystyin kuitenkin kesällä vastustamaan kiusauksen, koska 70 € lähes samanlaisista kengistä kuin jo omistan, tuntui jopa minun mielestäni vähän hölmöltä.

Mutta kuinka kävikään tänään? Klikkasin Elloksen Catalog-outletin uutiskirjeen kenkälinkkiä ja kuin ihmeen kaupalla nuo kaunokaiset olivat edelleen jäljellä. Oma koko jäljellä ja hintaa enää n. 35 €. Mun päässä vaan kuului ping enkä mä voinut estää mun hiirtä klikkaamasta niitä ostoskoriin. Mitään ei ollut tehtävissä. Se oli menoa se.

Minä uskon kenkäkohtaloon ja tällaiset tapaukset ovat sen tekosia. Olen monta kertaa jättänyt jotkut suunnattomasti himoitsemani ihanuudet sydän verta itkien kaupan hyllylle, kun budjetti ei ole antanut periksi tai olen yrittänyt vastustaa luontoani olemalla järkevä ja sitten kenties kuukausia myöhemmin ne tulee jostain vastaan pilkkahinnalla.

Usein vielä niin, että yksi pari jäljellä ja se on tietenkin kuin ihmeen kaupalla oma koko. Ja yhä ne samat kengät ovat näyttäneet ihan yhtä kauniilta ja omilta kuin ensimmäisellä kerralal nähdessä. Se on ollut joka kerta menoa, sillä uskon, että meidät on tarkoitettu yhteen. Tätä kyseistä kohtaloa on liittynyt erityisesti Bronxin ja Vagabondin kenkiin. Ja niin tälläkin kertaa.

Olen siis heikko nainen ja taivun, kun tarpeeksi monta kertaa koetellaan.

Nyt siis lisä -50% alennus Catalogin kaikista tuotteista joissa on merkintä ”Outlet-löytö”. Muutamia mielenkiintoisia kenkiä ainakin oli tarjolla. Kannattaa vilkaista.


Bling bling kuuluu pikkujouluaikaan kuin kuplat shampanjaan. Parit kemut on vielä itselläkin tiedossa ja toivon kovasti, että kaapista löytyy jotain pientä kimallusta juhlamieltä kohottamaan. Mikäli yksikään paljettikoltuistani ei  mahdu (hyvin todennäköistä), niin onneksi itsensä voi koristella joulukuuseksi myös korulippaan kimaltelevilla aarteilla.

Mikäli ylenpalttinen juuresta latvaan koruilla kuorruttaminen ei tunnu houkuttelevalta edes pikkujoulujen varjolla, niin varsin näpsäkkä vaihtoehto on yksi koko asun kruunaava näyttävä koru. Itse suosin nimenomaan tätä taktiikkaa, enkä osaa käyttää yhtäaikaa esim. kaulakorua ja suuria korvakoruja.

bling

Useimmiten mun valinta on nimenomaan korvakorut ja tiedättekö miksi. Taas kerrn mä syytän tästäkin ongelmasta kuppikokoani. Ei riitä se, että vaatteiden sopimisen kanssa tulee ongelmia, vaan se on sitten sama juttu korujen kanssa. Itse ainakin joudun olemaan todella kriittinen ja ronkeli kaikkien kaulakorujen suhteen. Pituuden on oltava just eikä melkein.

Korun oltava joko lyhyt ja juuri oikealle kohtaa dekolteeta laskeutuva  yksilö, joka ei vahingossakaan yllä ikävästi tissivakoon tai sitten todella reippaasti rintojen alle yltävä riittävän pitkä riipus, jonka painopiste on selkeästi keskellä alhaalla. Esim kevyet pitkät helminauhat ei ole ollenkaan minun juttu, ne kun löytävät aina tiensä jonnekin kainaloon ja liiraavaat edes takaisin rintojen päällä.

Kaikki pahimmoilleen rintojen kohdalle laskeutuva on myös ihan täysin nounou. En kaipaa enää mitään ylimääräistä pomppivaa huutomerkkiä etumukselleni. Mutta mä luulen, että mä en ole ongelmani kanssa yksin. Kai siellä on muitakin rintojen vuoksi korurajoitteisia? Vertaistukea nyt heti! 😀

35605_406029376165_312124686165_4288013_4186457_n

Välillä kuitenkin houkuttaisi pukea bling blingit vaihtelun vuoksi kaulaan. Nyt ajattelinkin etsiä kaapistani jonkun mekon, jonka kaula-aukon kanssa Koruharakasta kesällä saamani ketjukoru passaisi yhteen. Sen ulkoiluttaminen jossain kekkereissä nimittäin houkuttaisi kovasti.

Pienen operaation koru kuitenkin joutuu ensin kokemaan, nimittäin ketjujen lyhennyksen. Ne pirulaiset kun muuten uivat juurikin siellä jo aiemmin mainitussa vaossa. 😛 Korupihdit on jo kaivettu kaapista ja oikeat pituudetkin mittailtu, nyt siis vaan tuumasta toimeen ja juhlia odottamaan!

Jos sinäkin kaipaat pientä säihkettä tissiesi ylle tai alle, tai kivoja pikkulahjoja pukinkonttiin, niin käy ihmeessä vilkaisemassa 2-vuotis synttäreitään viettävän Koruharakan synttäritarjoukset ja muutkin kiiltävät aarteet. Synttäreiden kunniaksi harakka tarjoaa kaikki tilaukset ilman postikuluja 30.11.2010 saakka. Kuvissa näkyvät upeat ”latvatähdet” löydät TÄÄLTÄ.

synttariharakka2010


Eilen oli ohjelmassa pikkujoulukekkerit joihin suuntasimme murun kanssa tuntematta ennakolta juurikaan ketään. Uusista ihmisistä huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi, ilta oli kuitenkin mitä mainioin. Tulipa illan aikana tavattua pari blogin lukijaakin. Terkkuja vaan tytöille! Oli kiva nähdä. 🙂

Pikkujoulujen dress code sisälsi toiveen eläimellisestä viidakkomeiningistä, ja aika paljon erilaisia eläinkuoseja olikin nähtävillä.  Minäkin olin tilannut yhden leopardikoltun henkkamaukalta kokeiluun, mutta en vaan pystynyt.

Se oli ihan kivan mallinen lyhyt mekko 3/4 hihoilla, joka passasi malliltaan minulle varsin hyvin, mutta tunsin itseni siinä kuosissa ja värissä lähinnä Riitta Väisäseksi. Ei puuttunut kuin joku kiva pitsineulejakku päältä, niin olisin ollut valmis Kymppitonniin.

Luotin siis loppujen lopuksi ihan vaan kotoisan tuntuiseen pikkumustaan.

2010_11_21

H&M:n super halpa (9,95 €) rypytetty LBD sai sitten kaverikseen hieman sitä toivottua eläimellisyyttä. Kenkien hienovaraisen käärmekuosin lisäksi kädessä viihtyi äidin peruja oleva musta käärmeennahka clutch ja ranteeseen päätyi norsunluurengas, joka oli kuvan otto hetkellä jo löytänyt tiensä takaisin korurasiaan. Ihan riittävästi eläinmeininkiä minun makuuni.

Kuva siis otettu yöllä kekkereistä kotiuduttuamme n. 3 promillea omanneen poikaystävän toimesta. Vähän kyllä epäilin sekä kuvaajan taitoja, että omaa kuvauksellisuuttani siinä kahden jälkeen yöllä, mutta on täällä pahempaakin nähty. 😀

Ihan pakko muuten pistää tähän myös tuo H&M:n nettikaupan kuva tuosta samaisesta mekosta, joka itselläni oli. Ihan on pikkuinen ero tuossa mekon ilmeessä noin niin kuin 32 ja 46 kokoisten ihmisten päällä. Ei ihan tuo pääntien löysyys ja rypytykset pääse oikeuksiinsa meikäläisen yllä.  😀

Ikävä tosiasia vaan on, että niin paljon kuin tuollaisista  löysistä vesiputous etuosista mekoissa ja topeissa pitäisinkin, eivät ne koskaan toteudu minun ylläni tarkoituksensa mukaisesti.  Jos vaatteesta löytyisikin niin iso koko, että se olisi edsetä löysä kuten kuuluukin, niin siinä tapauksessa vaate on yleensä muuten liian suuri. Pitää siis vaan hyväksyä, että  mun etumuksella yläosat harvoin ovat oikealla tavalla löysiä. 😛

Mutta siitä huolimatta, että en näytä mekossani huippumallilta, niin tykkäsin siitä ihan suunnattoman paljon. Halpa mekko, hyvä mieli!

ryppymekko

Haluan taas kerran esitellä myös ripset, kun niistä nyt viime viikonloppuna innostuin. Tällä kertaa uskaltauduin sohimaan ne silmään ihan omatoimisesti. Pikkasen meni homma pyllylleen, eikä ripset asettuneet ihan oikeille paikoilleen molemmissa silmissä, mut hämärissä olosuhteissa meni ihan täydestä. Mä jatkan harjoittelua sit taas seuraavissa kekkereissä.

transuripset

Aika härskin mittaiset kyllä, mutta kummasti taas katse terävöityi. Mutta ehkä valitsen seuraavalla kerralla hieman hillitymmät karvat. Ja mä lupaan, että mä en enää tästä lähtien joka kerta kuvaa näitä lisäkkeitä tänne blogiin. Mutta sallittakoon nyt tämä minun alkuinnostukseni. 😀

Sunnutaifiilis.. Sohvalla makoilua ja viikon katsomattomat ohjelmat digiboksilta. Leppoisaa sunnutai-iltaa teillekin!