20.12.2011 Vanhuus ei tule yksin vaan silmälasien kanssa

Tajusin pari päivää sitten, että en ole vielä laittanut tänne kunnon kuvaa muutama viikko sitten saamistani silmälaseista. Viikonloppuna oli sitten muutenkin tarvetta saada itsestä lärvikuvia, joten siitä setistä kaivoin sitten tällaisen superhymykuvan, jossa lasit pääsevät aika hyvin oikeuksiinsa.

Yllättävää kyllä, niin olen jo nyt lyhyessä ajassa oppinut pitämään peilikuvastani lasien kanssa. Pokat onnistuvat jotenkin hämäämään pyöreätä taikinanaamaani astetta skarpimmaksi ja ilmettä pirteämmäksi. Edelleenkin mä toki aina välillä unohdan laittaa lasit päähän esim. aamulla tai kuvauksen jälkeen. En vaan koe luontevan tuntoiseksi kuvata pitkiä aikoja lasit päässä, joten siksi nakkaan ne kuvausten ajaksi jonnekin pöydän nurkalle tai kameralukkuun ja sieltä minä ne sitten joskus tuntien päästä aina kaivan takaisin päähän, kun tajuan lahopäisyyteni.

Silmälasit: Miki Ninn/Nissen, kaulakoru: Dotti/Katoko, sileä iho: photoshop

Pokien valintaa minun ei tarvinnut sitten hankintavaiheessa enää sen kummemmin pähkäillä, vaan totesin vain, että Fashion TV:n jaksoa kuvatessa lemppareiksi nousseet Miki Ninn kehykset säilyttivät ykköspaikkansa. Halusin tummat kehykset, mutta musta oli vaaleille kasvoilleni vähän turhan raju, joten tummanruskea oli aika luonnollinen valinta. Tykkäsin erityisesti tuosta miten nuo vaaleammat kohdat tuovat kehyksiin hieman eloa ja valaisevat kokonaisuutta. Täytyy kyllä myöntää, että minua houkutteli myös todella monet erilaiset punaisen sävyt, mutta halusin näin aluksi ostaa vain yhdet lasit totuteltavaksi ja ajattelin kartuttaa kokoelmaa eri tyylisillä rilleillä vasta kun silmälasien käyttö tuntuu oikeasti luontevalta.

Kuvittelin että tottumiseen menisi kauemminkin, mutta kyllä me jo aika hyvät kaveri lasien kanssa ollaan, mitä nyt niiden ainainen likaisuus ärsyttää ihan suunattomasti. Vaikka kuinka pesee ja putsaa niin ei mene montaa minuuttia, kun ne on taas ihan täynnä jotain tahmaa. Mutta pidempään rillipöllöilleet ovat lohduttaneet, että siihenkin tottuu. Olen siis päässyt jo siihen vaiheeseen missä olen alkanut haaveilla tosiaan jostain erivärisistä vaihtolaseista. Ehkäpä pitää joku päivä mennä sovittelemaan lisää niitä punaisia kakkuloita.

Minä en tarvinnut laseihin mitään kovin kummoisia voimakkuuksia (+0,5 ja +0,75), mutta syy lasien hankintaan olikin lähinnä hajataiton korjaus. Olen tullut ihan hyvin toimeen ilmankin, mutta etenkin pitkät kuvankäsittelyn parissa vietetyt päivät ovat olleet silmille siinä määrin raskaita, että lasit ovat hyödyksi. Hajataittoa korjaamalla huomasin heti kuinka ns. reunapiirto parani. Ilman laseja tuli usein tilanteita, joissa en silmien ollessa väsynyt päässyt ihan varmuuteen esimerkiksi jonkin valokuvan tarkkuudesta ja se oli ärsyttävää. Nyt pienetkin viivat ja alementit näkyvät terävämpinä eikä haamukuvat ja kirjaimet ala hyppimään silmille muutaman tunnin työskentelyn jälkeen.

Lasien hankinta oli niin moneen kertaan vain ajatuksen tasolle jäänyt projekti, että en olisi saanut niitä varmaan vieläkään hankittua ilman Nissenin meille Fashion TV:n kuvauksissa olleille tarjoamaa -30% alennusta. Kalliithan nämä lasit eivät olisi muutenkaan olleet, mutta ahne harakka oli tietysti todella iloinen rahansäästöstä. En tarvinnut linsseihini mitään lisäoptioita peruspinnoiteita lukuunottamatta, joten laseilleni tuli kaiken kaikkiaan hintaa 95 € (kehys+linssit) + 40 € pinnoitteet. Alennuksen jälkeen maksettavaa jäi vain 94,50 €. Kerrankin oli jostakin aihetta ajatella, että ”olipa edullista!”.

Nyt mä sitten pelkäänkin, että tuleekohan silmälaseista mulle uusi himotuksen ja hamstrauksen kohde kenkien rinnalle. 😀

Mitä sanoo tuomaristo? Muutuinko laseilla kauniimmaksi, fiksummaksi ja rohkeammaksi? ;D