28.01.2014 Musiikkia korville

Teininä kuuntelin ruotsalaista Hellacoptersia ja koska kitaristi Dregen oli tuolloin mielestäni kuuma, niin tutustuin tietenkin myös hänen toiseen bändiinsä Backyard Babiesiin. En pysty ihan varmuudella sanomaan olenko Backyard Babiesin jollain festareilla joskus nähnyt, mutta ei ainakaan kovasti soita mitään kelloa päässä. (Tommi tuossa just lukee netistä, että Ruississa 2006 ollaan oltu ja toden näköisesti BB siellä myös tsekattu. Hmm. 😀 )

Menneenä viikonloppuna pääsin kuitenkin ihan kivenheiton päässä kotoa kuulemaan miltä kuulostaa Backyard Babiesin laulaja Nicke Borg soolona. Ja voi pojat, kyllä toimi herran räkäinen ja hieman nariseva rokkiääni myös näin mies ja kitara -meiningillä. Rocksoundien lisäksi Nicke Borg Homeland tuotannossa on selkeästi kuultavissa myös aimo annos kantrifiilistä.

Tykästyin kyllä kovasti. En siis ollut kuullut Nickeä aiemmin Leaving Home -hittibiisiä enempää, joten keikalle menin ihan vaan herran Backyard Babies historian innoittamana, mutta olen kyllä iloinen että menin. Muusikko ei ainoastaan kuulostanut hyvältä, vaan vaikutti myös hirmuisen symppikseltä tyypiltä jäätyään keikan jälkeen pitkäksi aikaa juttelemaan yleisön kanssa.

Joka ikinen kerta hyvillä livekeikoilla mä mietin, että miksi en käy keikoilla useammin. Pitäisköhän yrittää tänä vuonna vähän petrata tässäkin asiassa. Voinko siis tehdä uudenvuoden lupauksen tälleen hieman aikataulusta myöhässä? Mä lupaan käydä enempi keikoilla!

Mikäli kiinnostaa kuulla tuon symppiksen rokkiherran musaa, niin tässäpä vaikka biisi nimeltä End of the Rainbow:

Nicken keikka oli, kuten jo sanoin, oikein hyvä, mutta täydellisen illasta teki se, että lämppäämässä oli yksi Porin lahja musiikkimaailmalle, nimittäin herrat End Of August -nimisestä huikeasta bändistä. Olen tykännyt laulaja Petteri Salosen äänestä jo ensi hetkistä alkaen, kun sitä joskus yli kymmenen vuotta sitten kuulin. Ja nyt lauantaina keikalla sitten ilmoitinkin Tommille, että jos me nyt joskus naimisiin asti mennään, niin se ei tuu tapahtumaan ilman, että Petteri on juhlissa tavalla tai toisella esiintymässä. 😀

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tähän orkesteriin mikäli koskettava ja sydäntäriipivä folk rock kiinnostaa. Tässä makupalana biibi The Proposal: