09.10.2014 Toivon tän kestävän

Elämä on just nyt ihanan leppoisaa ja ihanaa. Koitan nyt aktiivisesti fiilistellä kaikkea hyvää arjessani vahvistaakseni uskoa siihen, että tämä tunne on oikeasti totta. En olisi tosiaankaan viime talvena kaikkea stressatessani voinut uskoa, että voisin saavuttaa tällaisen kepeyden tunteen. Nyt vain rukoilen, että tämä kestää, että nurkan takaa ei ainakaan ihan hetkeen huristaisi traktori kakkaa kauhassaan, vaan saisin jonkin aikaa vielä vetää henkeä vuosien äreyden, väsymyksen, ahdistuksen ja stressin jälkeen. Tässä muutamia palasia arjesta ja relailusta viimeisen viikon ajalta.

kiekkokuva: SK 5.10.2014

Viime viikolla oli pari työpäivää Satakunnan Kansassa ja siellä pääsi taas vaihteeksi uusien asioiden äärelle, kun lauantain työvuorolle osui Ässien A-junnujen jääkiekkomatsi. Sitä jo edellisenä iltanan vähän täällä blogissakin jännitin. Kyllä sieltä jokunen käyttökelpoinen ruutu tuli, mutta huhhuh mikä meininki! Vannon, että toista kertaa en enää unohda kypärää toimitukseen, sen verran kauhulla katselin mailanperiä siinä vaihtoaitioiden välissä kauhusta täristessäni. No, kyllä mä ekan viiden minuutin epävarmuuden jälkeen sain pistettyä kauhuni sivuun ja laitoin kameran laulamaan. Hienoa päästä haastamaan itseään uusiin tilanteisiin ja huomata, että pystyy hoitamaan duuninsa vaikka ei homma ihan tutulta tuntuiskaan.

Ns. omina työpäivinä olen suunnannut aina iltapäivisin milloin mihinkin kahvilaan koneen kanssa, sillä saan hommista paremmin kiinni jossain muualla kuin kotona. On helpompi tehdä muutaman tunnin aktiivinen työrypistys jossakin missä tiskit ja pyykkivuori ei tuijottele syyttävästi eikä sohva houkuttele pohjalleen lukemaan naistenlehtiä. Eilen viihdyin tuntitolkulla Porin Taidemuseon Café Muusassa ja veikkaan, että paikasta voi tulla uusi suosikkitoimistoni!

Viikon sisälle on mahtunut myös pari pientä reissua. Viime torstaina pyörähdin päivän verran Helsingissä missä ohjelmassa oli mm. kiva ja herkullinen ilta blogikollegojen kanssa Ravintola Juuressa Biozellin kutsumana. Keskimmäisessä kuvassa kielen mukanaan vienyt marjainen jälkiruokaherkku. En edes tarkemmin muista mitä se oli, mutta se oli taivas!

Cape Universalin ystiksissä tuli soviteltua Vansin mahtista rosvopipoa. Mietin, että oisko toi hyvä ratkaisu talven moniin paska tukka & naama -päiviin. 😀

Reissuhommat jatkui sunnuntaina, kun suuntasimme plussabloggaajaporukalla Viking Gracelella risteilemään Junarosen kutsumana. Oli ihan harvinaisen rentouttava blogireissu, sillä kiireisen paikasta toiseen juoksemisen sijaan ohjelmassa oli spassa rentoutuista, pitkät yöunet ja monta herkullista ateriaa. Mahtava miniloma syksyn harmauden keskelle!

kuvan Merrel-kengät saatu

Syksyn tullen olen taas aktivoitunut liikuntahommissa ja treeaaminen on pari kertaa jo tuntunut jopa aika kivalta! Sporttifiiliksistä kiinnostuneet voivat lukea lisää kesätauon jälkeen  takaisin vauhtiin päässeestä Rapakunnossa-blogistani. 

Ihan kaikista parasta on lähiaikoina ollut kuitenkin se, että Tommikin on ollut kotona odotellessaan uuden työprojektin alkamista ja se on tarkoittanut monia pitkiä ja laiskoja yhteisiä aamuja. Ajan viettäminen murun kanssa on mitä parhainta arjen luksusta. Huomenna suunnataan kuitenkin pikaisesti arkea pakoon, kun matkaamme yhden yön pikalomalle Helsinkiin. Luvassa on mm. ravintolasyöpöttelyä, Amorphiksen keikka ja hotellilakanoissa kieriskelyä. Lauantaina sitten suunnataan vielä kannustamaan Tommin pikkuveljeä Suomen Olutmestari -kilpailussa.

Loppuun haluan vain lainata Lilyssä bloggaavan Emmin blogin nimeä ja kysyn sen mukaisesti, Mun elämä, milloin siitä tuli näin ihana?

Näitä snapshotteja arjesta voi siis seurata mun Instagramissa @vieruska. Sinne tulee lisäiltyä kuvia etenkin reissuilla, kun ei ehdi blogin pariin.