18.12.2015 Pötkylä punaisessa pitsissä

Mun Satakunnan Kansan työsopimuksessa lukee kyllä, että valokuvaaja, mutta eilen sain tehdä lehtikuvauksen lisäksi myös vähän toisenlaisia hommia. Tehtiin nimittäin joulun Teema-lukemistoon kuohuviinitasting -videota ja mut värvättiin kuvaamisen sijaan skumpanlipityspuuhiin. On kyllä kiva, että tällä tavoin osataan hyödyntää kunkin työntekijän vahvuuksia! 😀

Jouluun ja uuteen vuoteen sopii pikku blinbling, joten valitsin videostarailuun päälleni hetki sitten Zalandolta tilaamani Dorothy Perkinsin paljettikoristeisen pitsimekon. Punaista versiota ei enää näytä olevan jäljellä, mutta saman mekon muut värit löytyy TÄÄLTÄ. (Mulla mekosta koko 46)

Hirveen hyvin sopii tuo mekko mielestäni skumpan juomiseen! Ja nuo Pour La Victoiren huikeat mokkapumpsit taikovat sääret melko pitkän oloisiksi. Tässä kostyymissä lähtis mielellään ihan ihmisten ilmoillekin kekkeröimään.

Tykästyin mekossa värin ja kimalluksen lisäksi tuohon pieneen pystykaulukseen. Samalla se kyllä myös hieman arvelutti ja pelkäsin, että saako se kaulan näyttämään ihan olemattomalta, mutta kivaltahan se näyttää kaikin puolin. Tällainen punainen pitsimekko olis varsin eri henkinen, jos siinä olisi avonainen pääntie. Tällainen peittävämpi yläosa tekee mekosta kuitenkin varsin salonkikelpoisen.

Tämä mekko on mun mielestä taas varsin hyvä osoitus siitä, että kotelomekot passaa oikein hyvin meille pylleröillekin. Ainakin omasta mielestäni kolttu sopii nätisti omalle vartalolleni. Vyötäröähän multa ei juurikaan löydy ja sellaisen huijaisi itselleen ihan erimallisella leningillä, mutta itse viihdyn tällaisessa kotelomallissa vaikka ehkä hieman pötkylältä näytänkin. 

mekko-Dorothy Perkins/kengät-Pour La Victoire/korvikset-Benetton

Niin kovasti kuin haluaisinkin päästä ulkoiluttamaan mekkoa pian johonkin kemuihin, niin voin sanoo, että tänään ei juhliminen ole mielessä. Saattoi se skumpan maistelu jatkua vielä hieman kuvausten jälkeenkin ja tarkastettiin yhden kuplajuoman laatu vielä kuppilassakin, joten tänään fiilis on jokseenkin ameebamainen. Onneksi on sohva. Mut olispa vielä colaa. 

Mulla muuten alkoi joululomai nyt!  seuraavan kerran töitä vasta parin viikon päästä. Jouluksi suunnataan viettämään isoa perhejoulua Himokselle ja olenkin tällä kertaa joulusta ihan harvinaisen innoissani. En melkein malttais odottaa.

PS. Huomasitteko, että bannerissakin vaihtui vaatteet hieman jouluisemmiksi!