Tämä ainainen nutturatyyli on ajanut mut aika mielenkiintoiseen tilanteeseen. Olen alkanut ihan huomaamatta skippaamaan hiusten harjaamisen todella todella usein. Epäilin pari postausta sitten, että tukkani olisi ollut siinä vaiheessa harjaamatta viikon, mutta totuus paljastui tänään.

Etsittyäni hiusharjaa aikani löytyi se vihdoin kassista, joka minulla oli mukana juhannuksena mökillä. Jos tätä johtolankaa on uskominen, niin en siis ollut harjannut takkukasaani yli kahteen viikkoon!! 😀

Että eipä se kumma, että itse menetin hermoni ihan hetkessä, kun en selvityssuihkeenkaan avulla tahtonut saada minkäänlaista selkoa karvoihini. Mies siinä sitten kuunteli hetken turhautunutta tuhinaani ja sanoi, että "istupa tähän sohvalle ja anna se harja tänne". Ja niin se muru sitten hellävaraisesti, pieni osio kerrallaan, setvi minun kutrini. Ihana arkinen rakkaudenteko. 

Nyt on siis taas hetken aikaa karvat suht selvänä, mutta ihan onnettoman kokoinen ja luiru sykeröhän siitä harjatusta tukasta syntyy. Siinä on se syy, miksi viihdyn hiukset sotkussa; takkutukasta saa paljon kivemman nutturasyherön ja se pysyykin paremmin!

Mut voisin mä ehkä koittaa ottaa sellaisen kerran viikossa tavoitteen tän karvakasan harjaamisen kanssa. Tai siis, otetaan se Tommille tavoitteeksi! 😀

Löytyykö sieltä kaltaisiani hiusharjan karttajia?

PS. Pahoittelen sysipaskaa kännykkäkuvaa. Mut kyllä siitä hetki ja fiilis erottuu


Jazzkadun markkinahulinat on taas houkutellut paikalle kebabmyyjät ja hassuja hattuja kauppaavat krääsäkojut. Tarjolla on onneksi myös kiinnostavia käsityötuotteita kuten koruja ja asusteita. Jos suuntaat tällä viikolla Poriin, niin suosittelen tsekkaamaan Jazzkadun tarjonnasta ainakin nämä kolme kovaa kotimaista.

VIA MINNET

Rakastan nahkaa ja rakastan korvakoruja, joten Via Minnetin sulkakoruja ja muita luonnosta inspiraationsa saaneita tuotteita ei voi olla ihastelematta. Tutustuin merkkiin ensi kertaa viime kesän Jazzeilla, kun ostin tuollaisen kollaasissa näkyvät kullan värisen rannekorun. Valikoima on vuoden aikana laajentunut ja nyt silmääni osui etenkin mitä upeammissa väreissä hehkuva sulkakorujen mallisto. Korvakoruina löytyy niin isoja kuin pieniä yksittäisiä sulkia ja useamman nahkasulan yhdistelmiä. 

Jos et ole tällä viikolla Porissa, niin Via Minnetiltä löytyy myös nettikauppa, (mutta ihan kaikkia tuotteita ei sieltä vielä löydy) ja jälleenmyyjänä toimii Muotikuu-liikkeet. Laajimman katsauksen näihin nahkakoruihin saa menemällä paikan päälle johonkin tapahtumaan, jossa yrittäjä ja korujen suunnittelija, Minna on luomuksiaan myymässä. Tulevat tapahtumat löydät TÄÄLTÄ. Syyskuun loppuun saakka Via Minnetin tuotteet löytyvät myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevasta Pop up -myymälästä! 

 

ASMI

Kun käsivarrella keikkuu traktorin sisäkumista valmistettu laukku, ei veskan likaantumista tarvitse pahemmin pelätä. Kuminen laukku on näppärä pyyhkäistä puhtaaksi, jos vaikka terassilla joku kaataa siiderit sen päälle. 

Anni Iivarisen Asmi-merkki sai aikoinaan alkunsa hopealankakoruista, mutta nykyään Asmi keskittyy työkoneiden kierrätetyistä sisäkumeista valmistettuhin tuotteisiin ja Anni valmistaa jokaisen tuotteen alusta loppuun saakka itse. Renkaiden lisäksi laukuissa on hyödynnetty mm. turvavöitä ja jakopään sekä tuulettimien hihnoja. Jokainen tuote on täysin uniikki, sillä kumissa näkyy jälkiä sen entisestä elämästä. On paikkoja, viiltoja ja ruosteen jättämiä värjäymiä, ja juuri ne tekevät tuotteista erityisen hurmaavia. 

Asmin laukkuja ja koruja löytyy tällä hetkellä mm. Kuopiossa sijaitsevasta kesäputiikista sekä Lappeenrannan Galleria Kääntöpoijusta. Seuraamalla Asmin FB-sivuja saat tietoa tulevista tapahtumista, joihin Anni tuotteidensa kanssa suuntaa. 

 

MARIANNE UUSITALO

Myös nämä unelman pehmeät poronnahkatuotteet jäivät mieleeni jo viime vuoden Jazzkadulta. Oman huomioni kiinnitti erityisesti eri kokoiset ja malliset pussukat, sillä minä olen pussukkafriikki! 

Tuotteiden suunnittelija Marianne kertoi aloittaneensa tekemällä nahasta taideteoksia ja siirtyneensä 90-luvulla asusteiden ja korujen pariin. Kysyessäni miten hän alunperin valitsi materiaalikseen juuri nahan, osoitti Marianne miestään, Ilkka Uusitaloa. Ilkka on työskennellyt isänsä jalanjäljissä nahka-alalla jo 50 vuotta, joten materiaali on koko perheelle erittäin tuttu. Marianne ja Ilkka kertoivatkin heidän nyt jo aikuisten lastensa joskus nuorempana huokaisseen, että "kun ees joskus sais kangastakin!". 

Marianne valmistaa kaikki korut itse ja samoin osan laukuista, mutta esimerkiksi lompakoita ommellaan mm. Äetsässä. Marianne kiertää myymässä tuotteitaan messuilla ja tapahtumissa, mutta niitä löytää myös mm. Rovaniemellä sijaitsevasta Arktikumista.

Yhdeksi suosituimmista tuotteistaan Marianne nostaa poronnahkaiset reput, joita löytyy perinteisen hillityn mustan lisäksi myös villimpinä versioina kuten kullanhohtoisena tai pinkkinä. "Keski-ikäisten naisten jumppareppu", oli ollut aikoinaan perheen nuorison tuomio kyseiselle tuotteelle, mutta nahkareppujen tultua taas vahvasti muotiin, on ostajakunta kuulema selvästi käynyt nuoremmaksi.

Miksi oi miksi itse aikoinaan luovuinkaan tädiltä saamastani nahkarepusta? Ei uskonut 90-luvun teini niiden tulevan joskus vahvasti takaisin.

Mulla on tilipäivä perjantaina, saattaa joutua käymään hieman Jazzkadulla ostoksilla!


-postauksen korvakorut saatu-

Vaikka hiihdänkin töissä päivästä toiseen samoissa lököfarkuissa ja hyllystä sattumanvaraisesti käteen osuvissa t-paidoissa, ilman sen kummempaa mielenkiintoa vaatteita kohtaan, niin yksi asia mua jaksaa joka aamu silti kiinnostaa. Ilman korvakoruja en kotoa lähde. Valitsemalla kivat korut korvistani roikkumaan säilytän edes pienen illuusion siitä, että olisin jotenkin kiinnittänyt huomiota ulkomuotooni.

Sen verran pitää töihin mennessä valita korvikset tarkemmin, että mitään ihan hurjan isoja tai painavia en voi käyttää. En halua ottaa sitä riskiä, että pitkät korvikset tarttuisivat vaikkapa kamerarepun hihnoissa oleviin lenkkeihin ja kovin painavia ei jaksa pitää koko päivää.

Työkelpoisien korvisten kokoelmani kasvoi muutamalla parilla, kun korusuunnittelija Saara Ruskola lähetti minulle muutaman parin mallistostaan. Kierrätetyistä kruunukorkeista valmistetut Ruusa-korvikset ovatkin viime viikkoina näkyneet ylläni useaan otteeseen. Ruusat ovat itselleni juuri optimaaliset arkikorvikset, kevyet ja pirteän väriset. 

Erityisen hyvin nämä pinkit Ruusat passaavat mielestäni yhteen petroolin värisen t-paidan kanssa. Mavala-postauksessa nähty sinisen ja pinkin yhdistäminen siis jatkuu! (Jos et ole vielä osallistunut Mavala-arvontaan, niin vielä ehtii.) Mut kattokaa nyt tota alla olevaa kuvaa, eikö ole aika makee väriyhdistelmä!

Värikkääseen  Ruusa-mallistoon kuuluu myös kaulakoruja. Saatavilla on useista korkeista valmistettu kaulakääty sekä yhden korkin Ruusa-riipus. Värivaihtoehtoja on kuvissa näkyvien pinkin ja vihreän lisäksi mm. valkoinen, keltainen, turkoosi ja oranssi. Jos Ruusa-riipus voisi käydä sinun kaulaasi roikkumaan, niin kannattaa suunnata Saara Ruskolan FB-sivulle, missä on heinäkuun loppuun saakka käynnissä arvonta, jossa voi voittaa kaulakorun haluamassaan värissä!

Kruunukorkkikorujen lisäksi Saaralta löytyy muutama muukin mallisto. Materiaaleina niin puuta, akryyliä kuin nahkaakin. Yllä olevassa kuvassa näkyy poppelipuusta valmistetut graafiset Kulman takana -nimiset korvikset.

Kuvista näkyy myös mun ihan törkeen ylikasvanut tukka. Kiinnostus ulkonäköä kohtaan on ollut viime viikkoina just näin huonolla tolalla. Mä en oikeesti ole edes harjannut mun tukkaa kohta viikkoon!  Mut nyt mies jo katteli tätä reuhkaa siihen malliin, että aikoi sivut ja takaosan tänään ajella. Ehkä mä samaan syssyyn innostun jopa harjaamaan takut auki. 

Mut mitä kauheesta tukasta, kunhan on kivat korvikset!