08.05.2017 Juhannusruusut kukkivat – maailman ihanin maksimekko!

Ai että oli motivoiva maanantaiaamu, kun taivas oli taas tuupannut maan ihan valkoiseksi ja keikalle lähtiessä edelleen tihuutti räntää. Voinette siis ehkä arvata, että nämä asukuvat eivät ole tältä päivältä. Siinä missä tänään kiskoin taas talvinilkkurit jalkaan ja pipon päähän, niin viime torstaina ehdin jo liihotella kepeässä kesämekossa ja sandaaleissa.

Hieman oli tuulinen päivä ja vastaan tuli ihmisiä villakangastakeissa ja saappaissa, mutta mä olin jo ihan kevätfiiliksissä. Oli vaan ihan pakko päästä pukeutumaan uuteen mekkoon jo heti eikä vasta joskus ensi kuussa.

Tämä The Lab -merkkinen kukkamekko jäi takaraivooni kummittelemaan, kun se oli päälläni Ratsulan muotinäytöksessä maaliskuussa. Hintavuutensa vuoksi (249 €) jätin mekon kuitenkin tuolloin kauppaan ja yritin unohtaa.

Viime viikolla piipahdin Toripäivillä mukanani -20% alekuponki ja tangossa roikkui edelleen oman kokoiseni mekko. Minun oli ihan pakko napata se kotisovitukseen harkitakseni hankintaa yön yli ja sovitellakseni sitä omien kenkieni kanssa. Ja kyllä mä päädyin siihen tulokseen, että mulla on kukkahurpulassa niin mahtava fiilis, että se on minulle tarkoitettu. Mulla oli onneksi lahjakorttia jäljellä Ratsulaan, joten sekin hieman avitti ostopäätöstä.

Mulla oli näytöksessä mekon kanssa tosi korkeat kiilakorot ja silloin pituus oli ihan passeli. Nyt omien Crocsin melko matalien Leigh Ann -sandaalieni kanssa helma on vähän siinä ja siinä, että pitäisikö sitä hieman lyhentää. No, sekin onneksi hoituu näppärästi Ratsulan ompelimossa, jos koen tarpeelliseksi.

Ihan lättänöiden kenkien kanssa en kyllä voi mekkoa lyhentämättä pitää, joten täytynee kaivella kesäkenkäloota varastosta ja vilkuilla vähän, että minkä kaikkien kenkien kanssa tätä todennäköisimmin tulee pidettyä ja miettiä lyhennystarve niiden kautta. Veikkaan kyllä, että juuri nuo nahkaiset Crocsin kiilakorkosandaalit tulevat olemaan yhdet kesän käytetyimmistä, niin ovat olleet edeltäjänsäkin.

korvakorut – Via Minnet (saatu) / kello – Henry London, Passin Kello ja Kulta (saatu)

Mekko sai ensimmäisellä käyttökerralla seurakseen ruusukultaisia asusteita. Eilisessäkin asupostauksessa sulkakorvikset ja samansävyisen Henry Londonin kellon.

Mä muistan muuten vieläkin mun ekan rannekellon. Se oli tietenkin vaaleanpunainen ja sain sen mennessäni kouluun. Sillä olihan koululaisella oltava kello. Käytin tuota kelloa ihan joka ikinen päivä koko ala-asteen ajan ja jatkoin ahkerana kellon käyttäjänä vielä muutaman vuoden muilla rannekelloilla. Joskus lukioiässä ranteesta alkoi löytyä useammin jotain muuta rojua kuin kello ja ajan saattoi katsoa kännykästä, ja niin kellon käyttö pikku hiljaa jäi. 

Viime vuosina rannekellot ovat kuitenkin tainneet tehdä tuloaan takaisin ihmisten ranteisiin ja itsekin olen taas löytänyt ne asustemielessä. En siis välttämättä edelleenkään juuri vilkuile aikaa ranteestani, mutta käytän kelloja mielelläni jos ne sopivat asuun. Eli itselleni funktio on enemmänkin koru kuin ajannäyttäjä. 

mekko – The Lab / nahkatakki – Saki / sandaalit – Crocs / laukku – Global Accessories / aurinkolasit – Police

Mä olen kuullut monen naisen sanovan, ettei voi käyttää maksimekkoja koska pitävät itseään liian lyhyenä. Että näyttää kuulema ihan tosi lyhyeltä tapilta, jos laittaa pitkän mekon ja kun jossain ikiaikaisissa pukeutumisneuvoissakin niin sanotaan. Minä itse taas koen, että hyvän mallinen maksimekko luo pidentävän vaikutelman olipa kantajansa sitten minkä pituinen tahansa. Ainakin mulla itselläni on ihan hurjan pitkä olo tuossa mekossa, etenkin kun se yhdistää sopivan lyhyeen yläosaan. 

Tokihan pitkät helmat näyttävät ihan erityisen upeilta pitkien ja hoikkien naisten päällä, mutta mun mielestä ei ole mitään syytä miksei niitä voisi pitää lyhyemmät ja pyöreämmätkin. Ihan turhaan usein jumitetaan sellaisissa "tämä vaate ei käy sen ja sen muotoisille/kokoisille" -ajatuksissa. Rohkeasti vaan kokeilemaan ja omaa fiilistä kuuntelemaan joidenkin homehtuneiden pukeutumisohjeiden sijaan!

Nyt juhannusruusukolttu sai ylleen nahkatakin aivan kuten näytöksessäkin, mutta kesäisemmillä keleillä ajattelin yhdistää sitä myös todella ysäristi vaaleaan farkkutakkiin.

Oma mekkoni siis ostettu Porin parhaasta vaatekaupasta, eli Ratsulasta, ja sinne jäi vielä muita kokoja jäljelle minun napatessa koon XL. Verkosta samaa mekkoa löytyy ainakin Booztilta, mutta mustasta jäljellä vain pieniä kokoja ja L. Khakinvihreää versiota jäljellä vielä kaikkia kokoja.

Toivottavasti tänä juhannuksena on vähän enemmän kuin viisi lämpöastetta, sillä haluan ehdottomasti kerrankin pukeutua jussina kukkamekkoon, kun sellainen nyt vihdoin löytyy!