07.11.2011 Black & Red, again

Terkut täältä sairastuvalta! Kivun laadusta ja määrästä päätellen oon alkanut miettiä voisiko polvesta olla jotain pahemminkin rikki. Kun ei se siedä oikeastaan yhtään minkäänlaista liikuttamista oikein missään suunnassa. Mitään pieniäkään koukistushommia nyt ei todellakaan voi edes kuvitella. Mutta ehkäpä asiaan tulee selvyyttä huomenna kun yritän jollain ilveellä saada itseni liikutettua lääkärin pakeille. Ehkä mä oon vaan vähän herkkis ja maalaan turhaan piruja seinille. Kai se nyt kunnon kolaus ja haavatkin riittää syyksi todella kovaan kipuun?

Vielä torstaina, kun olin varustettu kahdella toimivalla koivella, hengailin päivän Helsingissä ja Jonna-rakas nappasi kuvia päälle päätyneestä punaisella piristetystä mustasta asusta.

mekko/H&M, meshpaita/Urban Outfitters, kengät/Ten Points, hattu/Pieces, huivi/Asos, korvikset/JC

Kolttu on siis samanmoinen H&M BIB -malliston tunika, jonka harmaa versio oli mukana plus-kokoisia kolttuja esitelleessä postauksessa. Itselläni on koko XL ja se tosiaan riittää kevyesti ihan mekoksi ilman perseen vilahtelun vaaraa, etenkin kun takaosa on vielä etuosaa pidempi. Mekko on itse asiassa itselleni jopa vähän turhan iso ja lähentelee jo hieman vihaamaani telttameininkiä etenkin sivuprofiilista tarkastellessa, mutta ehkä minunkin kaapissani voi olla yksi tällainen mukavuus-ominaisuus edellä kulkeva kolttu. Tämän alle on hyvä piiloutua niinä päivinä, kun vatsamakkarat sattuvat ottamaan pannuun tavallista enemmän, eikä rullautuvien sukkahousujen toistuva nostelu kiinnosta. Löysän hurpulan alla kun ei sukkahousunvyötärön päällä retkottava muffinssi paljoa vaivaa.

Helmastaan hieman hölmönmallinen Manchesterin reissulta vuosi sitten hankittu Urban Outfittersin meshpaitakin sai nyt oikeasti järkevää käyttöä hihattoman mekon kaverina. Niinkin pieni juttu kuin hihojen läpikuultavuus nimittäin keventää tätäkin kokomustaa ihan yllättävän paljon.

Aarghhh! Kyllä se vaan ikä alkaa ihan ikävällä tavalla näkyä noissa minun silmänalusissani. Vallan hurmaava asuste tuollaiset ruttuiset tummat kuopat. 😀 No mutta onneksi päällensä voi vetää aina jotain erilaisia härpäkkeitä joilla huomiota voi koettaa vetää jonnekin muualle kuin niihin naaman vuosirenkaisiin. Viimeisen viikon aikana lähes joka päivä tuollaisena hämäyselementtinä on toiminut Asoksen alesta tilaamani punainen leo-huivi josta pidän ihan suunnattomnan paljon.

Mä aina jumitan pitkän pätkän putkeen jossain uudessa asusteessa tai uusissa kengissä ja tällä hetkellä tuon huivin lisäksi eteisestä tarttuu käteen (tai siis jalkoihin) toissa viikolla Andiamosta hankkimani Ten Pointsin upean punaiset maiharit.

Lähes 10 vuotta vanhat punaiset hieman samantyyliset lempparikenkäni ovat alkaneet valitettavasti näyttää jo hieman uupumisen merkkejä, joten uudet kaikkeen sopivat ja mukavat punaiset ystävät ovat olleet toiveissa jo tovin. Ja 10 päivän yhteisen taipaleen perusteella voin sanoa, että tulevaisuutemme vaikuttaa todella lupaavalta. Kengät on jalassa aivan unelmat; mukavat ja todella kevyet.

Just tähän hätään en löydä lähikuvia kengistä, mutta kaivelen niitä vaikka huomiseksi. Niitä on nimittäin tullut kuvailtua kerran jos toisenkin, niin hurmaantunut noista TePoista olen. (No niin, nyt sai sitten nuokin kengät kutsumanimen. Olitte siis juuri mukana kenkien ristiäisissä. :D)