06.12.2017

Posted at 19:50h in Yleinen by
0 Likes

Asukuvat päivänvalossa, tämä ansaitsee kolme hurraahuutoa! Kerran voisi huudahtaa huraa myös minun syntymäpäiväni kunniaksi. Täytyy muistaa päivittää tuohon blogin sivupalkin tekstiinkin uusi lukema. 

Suomi 100 v ja minä 36 v, mut ei tässä kummoisia ole ehtinyt juhlimaan. Nukuin pitkään ja päivän olen purkanut rästihommavuorta. Nyt kuitenkin korkattiin murun kanssa skumppapullo ja herkuteltiin hänen tekemällä Pätkis-kakulla. Siitä perinteestä Tommi pitää joka vuosi kiinni vaikka mikä olisi, että väsää minulle kakun. Tänään koitin oikein erikseen estellä, että ei tarvitse, mutta niin se vaan oli minun töissä ollessa leiponut ja tehnyt muutakin purtavaa. 

neulemekko – Uhana Design (saatu) / takki – Talkabout / kengät – Wonders / huivi – Kaino (saatu) / korvikset – Butoni Design

oimistolle olisi yksinään voinut lähteä vaikka verkkareissa, mutta ihan sen kunniaksi, että kerrankin oli mahdollisuus ottaa asukuvat päivänvalon aikaan ulkona, kiskoin päälleni jotain kivempaa.

Ja tämä juuri saamani Uhana Designin merinovillainen Sumu-mekko on todellakin kiva! Neulemekot ovat jo vuosikausia olleet mun talvikauden suosikkivaatteita, joten on helppo veikata tällekin lämpimälle kaunokaiselle paljon käyttöaikaa. 

Minusta itse asiassa tuntuu, että mitä kylmemmäksi sää käy, sitä enemmän minä käytän mekkoja. Mielestäni paras pakkaspäivien asu on juurikin lämpöinen villamekko, merinovillasukkisten ja pitkien saappaiden kanssa. 

Mikäli olisin tuijottanut Uhanan mittataulukkoa orjallisesti, en olisi uskaltanut tätä vaatetta edes harkita. Sen mukaan, kun tämän XXL-koon mekon puolikas rinnanympärys on 48 cm.

Mutta mittataulukosta viis, hyvin mahtuu itselleni tämä suurin koko, vaikka rinnanympärykseltä löytyy mittaa lähemmäs 130 cm. Ja ei siis ole mitenkään sellainen fiilis, että mekko olisi piukea ja soisi päällä. Mutta tuossa kyllä pikaisesti mittaamalla sain tulokseksi mekon etumuksesta jo muutaman sentin enemmän kuin heidän taulukkonsa sanoo. 

Eli taas kerran hyvä muistutus siitä, että vaatteiden sopivuus selviää parhaiten vain sovittamalla, ei kokolappuja ja mittataulukoita tuijottamalla.

Kainon huivin piti alunperin mennä ystävälle joululahjaksi, mutta päädyinkin siihen, että pidä tämän punaisen itselläni, kun kävi niin täydellisesti yhteen noiden Wondersin nilkkureiden kanssa. Mutta kävin viime viikonlopun Köyliön reissulla Kainon tehtaanmyymälästä hakemassa uuden tuubihuivin ystävälle pakettiin laitettavaksi.

Vaarallista tämä joululahjashoppailu siis, kun saattaa löytyä jotain itsellekin! Butoni Designin Viuhkat -korvikset puolestaan ostin viikonloppuna joulumyyjäisistä syntymäpäivälahjan nimikkeellä. Kun en mitään sen kummempaa tarvinnut, mutta jollain pienellä asialla halusin muka itse itseäni lahjoa. 

Nyt vähän linnanjuhlien pukujen vahtaamista ja kuvankäsittelyä. Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!

 


05.12.2017

Posted at 22:47h in Yleinen by
0 Likes

Mainitsin tuossa jo pari postausta sitten pitäneeni Me Naisten Viikko kukkarossa -juttusarjan innoittamana viikon ajan kirjaa rahankäytöstäni. Ja tässä olisi nyt tulokset. Luen itse aina suurella mielenkiinnolla kyseistä juttusarjaa, sillä on vaan jotenkin jännää vertailla muiden ihmisten kulutustottumuksia omiin. 

Tässä siis mun menopäiväkirja yhden viikon ajalta! Tylsästi tosin heti eka päivä paljastaa, että miten sitä rahaa oikein meni tonnitolkulla. 

 

Maanantai, tilipäivä!

Yrittäjyyden lisäksi teen edelleen työvuoroja palkollisena Satakunnan Kansassa, joten minulla on kuukaudessa yksi varma päivämäärä, jolloin tulee jonkin verran rahaa. Summa vaihtelee työvuoroista riippuen näin talvikaudella muutaman satasen ja n. tonnin välillä. Muuten rahantulo on epäsäännöllistä ja nostan itselleni ”palkkaa” sitä mukaa kun tarvitsen. (Nyt kahden ensimmäisen yrittäjä-kuukauden aikana olen kylläkin vielä jättänyt yksityisnostot tyystin tekemättä. Katsellaan sitten alkuvuodesta, kun on ekat ennakkoverot ja alvit hoidettu.) 

Tilipäivän kunniaksi siirrän säästötilille 150 €. En säästä mitään tiettyä summaa kuukaudessa, vaan tilanteen mukaan. Jossain kuussa ei säästöön siirry kuin muutama kymppi, joskus taas säästöön voi saada laitettua useamman satasen. Ainoa säännöllinen säästötoimenpiteeni on eläkerahastoihin menevä 50 €/kk. 

Uusi viikko on hyvä aloittaa kunnon ”tuhlaamisella” ja pistän tilaukseen uuden kameran. Kyseessä ei todellakaan ole mikään heräteostos, vaan rungon päivitys on ollut suunnitelmissa jo viime vuoden lopusta saakka ja nyt sen vihdoin toteutin. Hintaa uudella työkalulla on 2250 €.

Maanantaille ei ole mitään keikkoja sovittuna, joten menen työhuoneelle purkamaan to do -listaa. Matkalla toimistolle nappaan kaupasta lounasta mukaan. Valmissalaatti, banaani ja riisipiirakka ovat viikon ensimmäiset ostokset, hintaa 4,90.

Lopetettuani työt muistan, että kilpirauhaslääkket loppuivat aamulla ja suuntaan apteekkiin. Thyroxinin lisäksi ostan parin kuukauden Venlafaxinit (mielialalääke) ja heräteostoksena mukaan tarttuu vitamiini -poretabeltteja. Apteekkiostokset yht. 28,00 €.

Kipaisen kotimatkalla vielä hakemassa ainekset päivälliseen. Ostoskoriin tiensä löytää mm. kokonainen grillattu broileri ja tuorepastaa. Ruokaostokset n. 12 €.

Maanantaina rahaa paloi  2294,90 €

 

Tiistai

Suuntaan aamulla kohti Helsinkiä. Koska kyseessä on työmatka, maksan 25 euroa maksavan bussilipun ”firman” kortilla. Kamppiin päästyäni olen järjettömän nälkäinen, mutta en ehdi kunnon lounaalle, kun pitää jo kiirehtiä metroon ja kohti Espoota. Nappaan nopeasti kaupasta smoothien ja vesipullon (5,80 €). Länsimetron avautumisen kunniaksi seutulipun saa sisäisen hinnalla, joten matka palaveriin maksaa 2,90.

Illalla treffaan kaverin kanssa Puttesissa. Maksan molempien pizzat ja juomat. 38,00 €. 

Tiistain menot yhteensä 71,70 €

 

Keskiviikko

Poikkean hetken mielijohteesta käymään Nudgessa. ”Ihan vaan katselemaan”, vakuutan ovella itselleni. Korvakoruvalikoima vie kuitenkin mennessään ja päädyn ostamaan vihreät Mine Güngörin korvakorut. Hintaa koruilla 38,50 €.

Ennen kotimatkaa käväisen vielä lounaalla (11 €) ja aikataulut osuvat bussivuorolle, johon saa netistä lipun 15 eurolla normaalihinnan 25 sijaan.

Keskiviikon menot yhteensä 64,50 €

 

Torstai

Aamupäivä kuluu kuvauskeikalla maakunnan pohjoisosassa. Käydessäni tankkaamassa (työpaikan auto, ei oma. Ei siis itselle kuluja) nappaan samalla huoltoasemalta kivennäisvesipullon 2,50 €.

Palattuani toimitukseen suuntaan lounaalle yhdessä työkaverin kanssa. Kotiruokalounas läheisessä ravintolassa kustantaa 9,90. 

Töiden jälkeen kävelen keskustan kautta ja haahuilen hetken aikaa ihan vaan huvikseni kauppakeskuksessa. On kiva käydä katselemassa vaatekauppojen uutuuksia, vaikka ei olisikaan ostoaikeissa. Ihan tyhjin käsin en katselureissultani pääse, vaan ostan Kicksistä uuden meikkivoidesiveltimen (13,00 €) ihan vaan uteliaisuudesta uutta mallia kohtaan. 

Ruokakaupasta haen perusasioita kuten leipää, maitoa, leikkeleitä jne. Ostokset tekevät 16 euroa ja maksan ne yhteiseltä ruokatililtämme. Siirrämme molemmat 550 € kuukaudessa yhteiselle tilillemme ja noista rahoista maksamme vuokran, sähkölaskun ja yhteiset ruokaostokset. 

Ruokakaupan vieressä on Alko ja muistan seuraavana päivänä edessä olevat pikkujoulut. Haen pullon skumppaa kemuihin vietäväksi (15,00 €).

Torstain menot 56,40 €

 

Perjantai (Black Friday)

Aamuvuoro Satakunnan Kansassa. Koska lähtö kotoa oli taas vähän hätäinen, nappaan työpaikan kanssa samassa rakennuksesssa olevasta kahvilasta aamiaisleivän (3,20 €). Juttukeikalta palattuamme suuntaamme toimittajan kanssa thaikkubuffaan lounaalle (10,30 €).

Black Fridayta tulee ihan joka tuutista! Sähköposti on täynnä alennuksista kiljuvia viestejä ja fb pursuaa tarjouksia. Pysyn kuitenkin pitkälle iltapäivään saakka kannassani, että ei kiinnosta. Ihan työpäivän lopuksi kuitenkin eksyn työkaverin kanssa levyistä jutellessamme CDONin sivuille, missä on -20% alennus kaikesta musiikista ja toimituksen ilman postikuluja. Päädyn tilamaan kaksi vinyyliä: itselleni Hallattaren debyyttialbumin ja Tommille Von Hertzen Brothersin uusimman. Levyostokset yhteensä 39,80 €.

Töistä lähtiessä päädyn työkaverin mukana taas Alkoon. Söpö kissaetiketti herättää huomioni ja ostan ihan vaan sen perusteella pari siideriä (6,80). Kassalla myyjä kysyy papereita!!!

Illalla vuorossa on toimitusosaston pikkujoulut, missä on tarjolla ruokaa, juomaa ja loistavaa seuraa. Baariin päästyämme juon kaksi siideriä, joista toisen tarjoaa työkaveri. Rahaa baariin meni siis 8,50 €.

Perjantain ostokset 68,20 €

 

Lauantai

Päivällä ohjelmassa on valmistujaisjuhlat perhepiirissä. Illalla suuntaamme puolestaan Raskasta Joulua -konserttiin, minne matka käy taksilla (18,60 €). Emme omista autoa ja käytänkin taksia lähes viikottain. Siihen kuluu joka tapauksessa paljon vähemmän rahaa, mitä auton pitäminen maksaisi.

Konsertissa juon yhden limun, mutta sen maksaa Tommi.

Lauantain kulut yhteensä 18,60 €

 

Sunnuntai

Koko päivä kuluu juttukeikalla pitkin maakuntaa. Reissulla käytän syömisiin ja juomisiin yhteensä 14 €.

Työpäivän päätteeksi piipahdan vielä Puuvillan kauppakeskuksessa tekemässä tylsiä pakko-ostoksia. Pari muistikorttia, uusi muistikortinlukija ja ladattavia paristoja verottavat kukkaroa yhteensä 146 €

Sunnuntain menot 150 €

Koko viikon menot siis yhteensä 2724,30 €!

No mutta, tässähän oli tosiaan työhon liittyvät kulut (kamera, matkaliput ja viimeisen kuvan tarvikkeet) että henkilökohtaiset (kaikki muu) samassa. Ja eihän noita parin tonnin kameroita kovin usein ostella, joten sinänsä vähän spessu viikko. Mutta halusin kirjata tähän kaikki ostokset riippumatta siitä menivätkö rahat ns. firman tililtä vai omalta, sillä näin toiminimiyrittäjänä ne on kuitenkin loppupeleissa yksi ja sama asia. Ihan ikiomia rahoja siinä pistää menemään maksoipa ostoksensa miltä tahansa tililtä. 

Jos siis ei huomioida noita duunihankintoja, niin yleiseen elämiseen ja olemiseen tuli pistettyä viikon aikana vajaat 300 €. Ulkona syömisen määrä oli ihan perus, joka viikko tulee käytyä muutaman kerran syömässä ravintolassa lounasta ja keskimäärin ehkä kerran viikossa muuten.  Sanoisin siis, että aika perusmenoa kaikin puolin (sitä kameraa lukuunottamatta). Aika samalla tavalla tulee rahaa käytettyä olipa viikko mikä hyvänsä. Levyostosten tilalla voisi joku toinen viikko olla esimerkiksi jokin vaate ja meikkivoidesiveltimen tilalla jokin muu pieni heräteostos.

Voisi olla kyllä hyvä pitää itselle tällaistä päiväkirjaa vähän pidemmältäkin jaksolta. Sitä saattaisi saada montakin ahaa-elämystä omien kulutustottumusten suhteen, kun tarkastelisi menojaan vähän suurennuslasin kera. 

 

 


04.12.2017

Posted at 21:20h in Yleinen by
0 Likes

Mun ajatuksissa oma teini-ikäni on kuvitettu valokuvilla, jotka on otettu filmipokkarilla suoran salaman kera. Kuvat on usein joko liian pimeitä tai sitten naamat loistaa puhkipalaneina taustojen ollessa pimeitä. Ja kaiken kruunaa tietenkin häivähdys sormea linssin edessä ja kirkkaanpunaisena kiiluvat silmät.

Sellaisia kuvia on mun ysäri-albumit täynnä. Suuri osa noista kuvista ei läpäisisi säilytettävien kuvien seulaa nykyään, mutta silloin jokainen 24 kuvaisen filmin ruuduista oli täyttä kultaa. Ei väliä tyhmillä ilmeillä, epäterävyydellä tai salaman puhkipolttamilla naamoilla. 

Suoran ja tylyn salaman lisäksi näissä kuvissa on muutakin erittäin ysäriä. Tuo Asokselta tilaamani Missguidedin tekokarvakoristeinen takki voitaisiin hyvin kuljettaa aikakoneella minun yläasteaikaiseen vaatekaappiini. 15 vuotias Veera kiskoisi sen päälle erittäin mielellään ja niin tekee myös 35 vuotias Veera. (Ah, vielä ehdin käyttää lukua 35! Ylihuomenna se muuttuu.)

legginssit – Marks & Spencer / kashmirneule – Ellos / takki – Missguided, Asos / nilkkurit – Wonders (Saatu) / huivi – Becksöndergaard

Kännykkäkin saattaa jo 20 vuoden takaisissa kuvissa vilahtaa. Sain nimittäin ensimmäisen oman luurini syksyllä -96 mennessäni ysiluokalle. Se oli äidin vanha isokokoinen NMT-puhelin eikä siinä siis vielä ollut tekstarimahdollisuutta. Miettikää, ei tekstareita! (Ei edes sitä onnetonta 160 merkin mittaista, jonka ansiosta 2000-luvun alussa opin Porin murretta poistelemalla sanoista päätteitä tilan puutteen vuoksi.) Silloin niillä kännyköillä soitettiin toisille. Siis ihan puhuttiin! Kuka vielä muistaa tuon ajan? 😀 Nyt kaikkien snapchattien, messengerien ja whatsappien aikakaudella olen ainakin itse jo lähes vieraantunut ihan perinteisistä puheluista. 

Ihan hullua miten monista asioista on jo 20 vuotta aikaa. Don Huonojen Hyvää yötä ja Huomenta levy ilmestyi -97 ja Titanic-leffa sai samana vuonna ensi-iltansa. Aloin ensimmäistä kertaa seurustelemaan ja menin lukioon. (Törmäsin muuten viime viikolla Helsingissä ihan yllättäen mun vanhaan lukion rehtoriin! Hän näytti samalta kuin 20 vuotta sitten, minä en.) 

Vaikka ovella kolkuttava syntymäpäivä hieman aiheuttaakin ikäkriisiä, niin olen minä mieluummin 36 kuin 16. Ja voihan sitä edelleen poimia ne parhaat palat sieltä nuoruudesta, kuten tyylin ja musan. Tolppakorot jalkaan ja donkkarit soimaan!