10.08.2016

Posted at 22:51h in Yleinen by
0 Likes

Tänään minua…

….suretti se, että en pääse nyt töiden vuoksi käymään Kainuussa, missä olisi juuri nyt käymässä Ranskassa asuva tätini perheineen. Serkkunikin on saapunut Bahrainista saakka ja minä en ole nähnyt häntäkään pariin vuoteen. Voi kun voisin olla siellä nyt. 🙁

….ärsytti suunnattomasti se, että ihmiset jotka olivat varanneet nykyiseen asuntoomme näytön, eivät ilmestyneetkään paikalle, eivätkä myöskään ilmoittaneet estyneensä. Siinä meni aikaa hukkaan sekä minulta että kiinteistönvälittäjältä. 

….mietitytti se, että miten hitossa pääsen eroon kaikista näistä huonekaluista, astioista sun muista kamppeista, joita emme halua mukaan uuteen asuntoon. (Muutamia kenkiä vaatteita muuten lisätty taas myyntiin blogin FB-sivulle!)

….stressasi se, että koulu jatkuu taas parin viikon päästä, eikä mulla todellakaan ole ollut aikaa ja jaksamista edistää tehtäviä kesän aikana. En just nyt myöskään ole yhtään varma, että riittääkö mulla energia keskittyä opintoihin nyt syksylläkään. 

….huoletti se, että mulla kipuili sekä nilkka, polvi että lonkka, enkä tiedä mistä noista kolmesta kipu on alunperin lähtöisin. Jokin virheasento kropassa kuitenkin tuntuu olevan.

….harmitti se, että en saa toteutettua mielessä olevia blogipostauksia, kun ei ole aikaa ottaa kuvia.

 

Mutta, jottei olis pelkkää surua, ärsytystä ja stressiä, niin tänään minua myös…

…piristi se, kun kävin uudella asunnolla ja näin sohvan (kylläkin vielä osina) ja yhden huoneen valmiin lattian. Pikku hiljaa homma etenee.

Siellä se on, eka huonekalu viety uuteen kotiin!

….innosti se, että #EVEKin syksyn työpäivät sai vahvistaa kalenteriin: ihan sairaan siistä päästä taas tekemään töitä niiden huippumimmien kanssa!

….ilahdutti se, että maanantaina laitetut kinesioteipit ovat toimineet hyvin muistuttamalla minua korjaamaan ryhtiä ja pään asentoa. Lupaan jatkaa ryhtitreenejä ilman teippejäkin.

Hassut teipit, mutta toimii!

Yhteenlaskutoimituksen jälkeen siis ehkä pikkusen nyt fiilis miinusmerkillä. Mutta ei muuta kuin To do -listaa kyhäämään ja sit vaan yksi homma kerrallaan sitä raivaamaan. Elokuu on ohi ihan kohta ja sit alkaa taas erilainen arki. Ja pieni lomakin ois tarkoitus viettää. Nuo kaks asiaa mielessäni: loma ja pian taas koittava vapaampi arki mielessäni koitan nyt tarpoa nää vähän tympäisevät hetket.

 


08.08.2016

Posted at 23:05h in Yleinen by
0 Likes

Koska mitään tuoretta kerrottavaa ei ole, niin naputtelenpa tähän yhden tarinan jo muutaman vuoden takaa. Tämä hieman nolohko sattumus eräältä syksyltä nimittäin muistui mieleeni nähdessäni tuon kuvassa näkyvän Veikkauksen mainoksen. 

Olin juuri palannut kuvauskeikalta ja aloin käsittelemään kuvia, kun kännykkäni piippasi tekstiviestin merkiksi. Kaivoin luurin laukusta ja ihmettelin, että miksi ihmeessä saan viestin kaverini tyttöystävältä, jonka olin tavannut vain kerran. Viesti kuului seuraavasti: "Moi! Mä sain just viestillä kuvan sun perseestä. Ja vielä kaksi kertaa! Lienee vahinko?:D"

Mitä helvettiä!? Kylmähiki kihosi otsalle ja naputtelin tieni lähetettyihin viesteihin. Ja kyllä, siellä se komeili kahteen kertaan kuva mun paljaista pakaroista ja puhelin kertoi kuvaviestien menneen tuolle puolitutulle. Siis niinku jumalauta! Sen puhelimen muistissa oli tuolla hetkellä joku 4000 valokuvaa eikä se salaman valaisema hanuri ollut todellakaan galleriassa mitenkään ekojen kuvien joukossa.

Mikä on oikeasti se todennäköisyys, että jos sulla on 4000 kuvan seassa yks kuva sun perseestä, niin kassissa pyöriskelevän puhelimen nappulat naputtavat juuri siihen kohdalle ja sen jälkeen pohjaan painuu vielä nappula kohdassa "lähetä" ja vielä onnistuu osumaan yhteystietoonkin? Veikkaan todennäköisyyden olevan yleisesti universumissa joku 0,000000000000001% luokkaa, mutta kun minä oon kyseessä, niin todennäköisyys tollaselle tapahtumalle onkin sit aika paljon suurempi. 

No, ei sit muuta kuin selittelyä ja pahoittelua menemään. Kerroin puhelimen olleen kassissa näppäimet lukitsemattomana, joten kuvan lähetys oli kaamea sattumus ja hänen nimensä puhelinmuistiossa ensimmäisenä. Kerroin kuitenkin olevai myöskin kovin iloinen, että perse lähti hänelle eikä esimerkiksi jollekin asiakkaalleni, tiesin nimittäin kyseisen mimmin ihan huumorintajuiseksi ja rennoksi yksilöksi, joten saatiin tapauksesta ihan hyvät naurut. Mut toki sekaan mahtui järkystystäkin, niin mulla kuin kuvan vastaanottajallakin. Mutta en edes halua kuvitella sitä häpeän määrää, jos persaus olisi tosiaan lipsahtanutkin vaikkapa mun opettajalle, asiakkaalle tai vaikkapa pomolle!

Mut sitten päästäänkin siihen, että miksi ihmeessä mulla oli puhelimessa kuva paljaasta persauksestani ja minkä takia tapaus tuli mieleeni tuosta Veikkauksen mainoksesta.

No kattokaas, kun me oltiin siinä menneenä kesänä olleet mökillä saunomassa. Ja kun istahdin sinne lähes sata-asteisen saunan lauteelle, niin enpäs huomannutkaan siinä olevaa metallista saunakauhaa ja onnistuin tälläämään pakarani suoraan siihen polttavan kuumaan kapineeseen. Ai saatana sitä huutoa. Lähti kuulkaa akka aika livakasti järveen viilentelemään pyrstöään.

Ja kun vihdoin sieltä vedestä nousin, niin halusin kovasti nähdä, että minkä näköinen ja kokoinen jälki sinne takamukseen oikein tuli, kun niin hitosti sattui. Vaikka melkoisesta yliliikkuvuudesta kärsinkin, niin persettäni en kyllä itse näe, eikä edes peilista ollut apua. Niinpä mä siis sain neronleimauksen, että ottaisin pepustani kuvan! Ja melkoinen vesikellohan sinne kuulkaa nousi, kyllä sen erotti sieltä selluliitin seasta, kun oikein aistikkaasti vielä suoralla salamalla sen paperinvalkoisen perän valaisi. 

Jonkin aikaa oli istuminen kivuliasta ja hanurissa näkyi polttomerkki vielä pitkään. Pikkuhiljaa asia kuitenkin unohtui ja niin unohtui se puhelimen kätköissä uinuva kuvakin siitä seitsemän leivän uunista. Aina siihen saakka kunnes puhelin kuukausia myöhemmin päätti järjestää sen pienen yllätyksen.

Että kuulkaa mua rakkaat lukijani, kun mä sanon, että jos otat kuvia perseestäsi, niin älä säilytä niitä puhelimessasi! 

(Ei kun hei… Sori, ajathan on toki tuosta sattumuksesta muuttuneet, näin vuonna 2016 näyttää siltä, että ne paljaiden pakaroiden kuvat nimenomaan kuuluu laittaa johonkin julkisesti esille… )

Kyseistä berberin kuvaa ei onneksi kuitenkaan tässä postauksessa nähdä, dokumentti polttomerkistä deletoitui välittömästi vahinkoviestien jälkeen. Mutta nyt tuli kyllä mieleen, että pitäisköhän napata uusi ruutu, että näkis vieläkö se arpi näkyy. Kenellekähän sen kuvan oikein lähettäis? 😀


04.08.2016

Posted at 22:04h in Yleinen by
0 Likes

Huomenna alkaa Porispere ja mä olen saanut kolmen päivän lipun jo joululahjaksi, joten festareita on siis odotettu innolla. Just nyt mulla on kuitenkin sellainen olo, että mä en mitenkään ehtis mitään festaroimaan. Olis nääs pikkusen muutakin tekemistä näille harvoille vapaapäiville. 

Pidin tänään ylityövapaata ja päivä sujui kuvien mukaisissa merkeissä. Tai aloitettiin kyllä ensin pakkaamalla hieman astioita, mutta sitten siirryimme luottopakkini Annin kanssa uudelle asunnolle tapetitia nyppimään. Kannustimena meillä oli pullo frizzantea ja mahtava soittolista, joka sisälsi mm. sellaisia huippuartisteja kuin Bonnie Tyler, Neon 2 ja Ressu Redford. 

Huomenna hommat jatkuu tavaroiden lajittelulla täällä taakse jäävällä asunnolla, sillä lauantaiksi pitäisi saada kirppiskamat jotenkin järjestykseen. Ehkä mä sitten illalla maltan pyörähtää Kirjurissa katsomassa edes Maj Karman. 

Oletteko jo kaikki porilaiset lukijat muuten huomanneet Veeran ja Tommin Muuttokirppis-eventin FB:ssa? Lauantaina tosiaan kirppistellään täällä meillä, tarkemmat tiedot löytyy tuolta tapahtuma-sivulta.

Huomisen jos siis käyttäis tämän tavarahelvetin läpikäymiseen ja kirppiksen valmisteluun ja lauantaina keskittyis kirpputorin pitämisen jälkeen vähän festarointiin (Kaija Koo ja Ismo Alanko), niin sunnuntaina voiskin sitten mennä hoitaa tapetinpoistohommat loppuun ja palkita sen jälkeen itsensä menemällä kattoo Antti Tuiskun. 😀 Kaiken tuon lisäksi pitäis vielä tehdä vähän töitäkin palaverien ja koevedosten muodossa. Siinähän se onkin sitten ihan tehokas suunnitelma viikonlopun viettoon.

Just tällä hetkellä mä mietin, että miksi hemmetissä me ajateltiin muuton olevan jotenkin fiksu idea. Mut jospa se muistuu mieleen sitten muutaman viikon päästä, kun on vihdoin päästy tästä vanhasta kämpästä eroon ja kaikki on paikoillaan uudessa osoitteessa. Sitten voi istua rauhassa parvekkeella ilta-auringossa ja olla taas sitä mieltä, että tää muutto oli oikeesti hyvä juttu.

 

Muuton plussat

+ Sauna

+ Parveke

+ Hyvä tilaisuus karsia kamaa

+  Kiva päästä sisustamaan uutta kotia

+ Ei enää feissarien väistelyä välittömästi kotiovesta poistuessa

+ Keittiö ja olohuone on uudessa kodissa samassa tilassa. Voin siis helpommin pitää seuraa murulle, kun hän kokkaa! 😀

 

Muuton miinukset

– No se itse muuttotouhu kaikkinensa

– Muutamien huonekalujen pakkovaihto erilaisten tilojen vuoksi

– Rahan meno. Mm. päällekkäiset vuokrakulut tältä kuulta.

– Uudessa asunnossa ei vaatehuonetta

 

Plussan puolella siis vahvasti! Kyllä tää tästä. We can do it!